Kuulostaako teille tutulta?
Olen syönyt nyt Cipralexia noin kuusi viikkoa ja pari viikkoa takaperin aloin huomata että näen mitä kummallisempia unia peräjälkeen joka yö... Ja muistan useita erillisiä unia aamuisin. Unet ovat todentuntuisia, tunnen todella olevani niissä mukana. Jollain tavalla kuitenkin älyän että olen nyt jossain unimaailmassa mutta tapahtumat ovat silti totista totta. Onneksi en ole saanut kunnon painajaisia kuin ehkä muutaman kerran, muut unet ovat olleet joko hiukan pelottavia tai sitten vain outoja. Toissa yönä sain lahjaksi sormuksen henkilöltä joka oli saanut kyseisen sormuksen Keith Richardsilta, joka taas oli löytänyt sormuksen kuolleen ihmisen sormesta. Ja tämän sormuksen löydyttyä ruumiilta oli kuulemma Richardsin mummo desinfioinut sen... :D Eli hyvin monimutkaisia unikuvioita. Samana yönä näinkin sitten kahta muuta unta joissa pienenä esimerkkinä seikkailivat esimies joka pakotti minut töihin ilman vaatteita ja vihainen koira jonka kesytin ja joka myöhemmin tuli taas raatelemaan koipiani. Että tällaista...
Olen syönyt nyt Cipralexia noin kuusi viikkoa ja pari viikkoa takaperin aloin huomata että näen mitä kummallisempia unia peräjälkeen joka yö... Ja muistan useita erillisiä unia aamuisin. Unet ovat todentuntuisia, tunnen todella olevani niissä mukana. Jollain tavalla kuitenkin älyän että olen nyt jossain unimaailmassa mutta tapahtumat ovat silti totista totta. Onneksi en ole saanut kunnon painajaisia kuin ehkä muutaman kerran, muut unet ovat olleet joko hiukan pelottavia tai sitten vain outoja. Toissa yönä sain lahjaksi sormuksen henkilöltä joka oli saanut kyseisen sormuksen Keith Richardsilta, joka taas oli löytänyt sormuksen kuolleen ihmisen sormesta. Ja tämän sormuksen löydyttyä ruumiilta oli kuulemma Richardsin mummo desinfioinut sen... :D Eli hyvin monimutkaisia unikuvioita. Samana yönä näinkin sitten kahta muuta unta joissa pienenä esimerkkinä seikkailivat esimies joka pakotti minut töihin ilman vaatteita ja vihainen koira jonka kesytin ja joka myöhemmin tuli taas raatelemaan koipiani. Että tällaista...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Nuo tuntuvat olevan aika yleisiä vaikutuksia noille lääkkeille, samoin se, että uni, mielikuvitus ja todellisuus sekoittuvat niin, ettei tiedä enää itse rajoja. Ne ennustavat mielestäni psykoosia.
Paskat ne mitään psykoosia ennusta! Vähän nyt hei vastuuta tuohon holtittomaan kirjoitteluun, kahvimies.
Minäkin olen lääkkeen aloittamisen jälkeen nähnyt tasaisesti todella vilkkaita unia, olen syönyt Cipralexia nyt elokuusta lähtien. Välillä olen nähnyt unissa joitain pieniä arkielämään liittyviä pätkiä, kuten jonkun laskun postiluukusta putoaminen, ja parin päivän päästä mietin onko minulle oikeasti tullut sellainen lasku ja saatan etsiäkin sitä.
No tuossa nyt ei ollut mitään hullua, mutta toisilla ne unet voivat olla siis ihan oikeasti hulluja ja sekoittua todellisuuteen, tämä tunnetaan kyllä tieteessä. Itse kokeilin mäkikuismalla, sen kun piti olla huomattavasti heikompaa kuin nuo ssri-lääkkeet, minä näin aivan sairaita unia istuessani tuolissa, ja tiesin samalla, että olen valveilla, eikä niitä sairaita unia tahtonut saada pysäytettyä millään, vaan ne imivät mukaansa. Loppui kyllä äkkiä se kokeilu. Onneksi älysin pysyä erossa ssri-kamoista, siinä olisi voinut käydä huonosti.
No yksilöllistä varmaan tuokin. Ite oon nyt syöny noin vuoden cipejä ja vähän aikaa sitten alkanu näkee hirmu todentuntuisia unia, etten oo aina ollu perillä etä kävikös toi homma oikeasti. Musta toi voi johtua ihan yleisesti pimeänajan väsymyksestä ihmisillä...
Söin mäkikuismaa paniikkihäiriöön ja sama juttu oli: unista tuli hyvin todentuntuisia, ja aamulla muisti lähes kaikki unet, joita oli nähnyt. Aamulla oli sitten tosi väsynyt kun piti herätä, yöhän oli mennyt katsellessa niitä hölmöjä unia :S
täällä. Näen myös mitä kummallisempia unia,Cibralexia olen syönyt nyt 5 vkoa. Kuuluu asiaan,sanoi lääkäriystäväni.Ei siis liity pelkästään Cipraan,vaan muidenkin mielialalääkkeiden sivuoireisiin. Kertoo vain,että lääke vaikuttaa tuonne psyykeen puolelle niin kuin pitääkin ja normaaliahan on,että yöllä työstämme alitajuntamme asioita unien kautta.
Ex-kofeinistille: Välillä juttusi ovat olleet realistisia,mutta tuo vastauksesi tämän ketjun kysyjälle oli täysin epäadekvaattia. Kannattaa muistaa,että tänne kirjoittelevat ihmiset saadakseen vertaistukea.On siis eettisesti väärin jaella diagnooseja psykoosiin menosta ym. ihmisen taustoja tietämättä.Jokaisella on oma mielipiteensä,mutta kannattaa harkita tarkkaan,missä ja mihin omia mielipiteitä ilman vahvoja faktoja jakelee.
Silloin kun unet alkavat muuttua lähemmäksi todellisuutta, ja niihin alkaa ilmestymään "hulluja" piirteitä, on aivokemia kyllä tasan varmasti luisumassa psykoosin suuntaan, en väitä, että sinne asti, mutta asteikko on liukuva. Seuraava vaihe on, että todellisuus alkaa tuntua epätodelliselta, ja sitten, että on vaikeuksia erottaa niitä toisistaan, tai että ne esiintyvät rinnakkain, yhtä aikaa, kuten minulle kävi.
Tuossa mielessä ne voivat kyllä ennustaa psykoosia, mutta en suinkaan tarkoita, että se olisi tulossa päälle kuin känninen ratikka samantien. Liukuva asteikko, sitä ei pidä unohtaa kun puhutaan oireista.
Hei! Mullakin on sama juttu että nään pelottavia ja kummalisia unia.. sen lisäksi ne tuntuu olevan niin aidoilta ja muista aamulla mitä näin.. siis ihan tosi hulluja unia on!
Itse näin unia laidasta laitaan. Kerroin niistä sitten työkavereilleni. Unet hävisivät, kun otettiin erikseen yö lääke käyttöön.
Heippa! Mä näen myös paljon todella sekopäisiä unia! Mulla on lääkkeenä Sepram 60mg/vrk. Mulle psykiatri sanoi, että noi unet kuuluu asiaan. Nämä mielialalääkkeet tekee sen, että näkee paljon kummia unia. Hän sanoi myös, että se on hyvä asia, kun mieli käsittelee asioita unissa, asioita, joita ei hereillä aivot pysty käsittelemään!
Kyllä kuule kahvimies psykoosissa on hieman erilaiset oireet, ku kummalliset unet.
Sitä paitsi on todella hanurista, että tulet tänne diagnosoimaan meidät unien näkijät hulluiksi, vaikka et käsittääkseni ole psykiatri tms? Meille ahdistuneille psykoosi ja skitsofrenia on monesti lähes "kirosanoja", jotain jota ainakin itse pelkään todella paljon!
En siis kaipaa täällä mitään "kotipuoskarin" diagnooseja. Minulla on jo diagnoosi ja se on pakko-oireinen häiriö, jossa on minulla pakkoajatuksia!
Oon syönyt jo kaks ja puol vuotta cipralexia ahdistukseen ja en oo vieläkään psykoosissa, vaikka näen edelleenkin vauhdikkaita ja omituisia unia. Muutaman ensimmäisen kuukauden aikana nukkuminen ei ollut kovin virkistävää, kun aamullakin oli väsynyt. Tosin se johtui myös siitä, että heräilin yöllä monta kertaa. Nykyään nukun kuitenkin ihan putkeen aamuun asti. Unen päästä on myös helppo saada kiinni. Cipralex on pikemminkin vienyt psykoosilta kuulostavia pakkoajatuksia pois kuin tuonut niitä. Olenkin nykyään jo melko normaali ja tehvehtynyt. Kiitos lääkkeiden ja ihanan terapeuttini.
Ex-kofeinistille tiedoksi. En ole juonut kahvia kymmeneen vuoteen, mutta silti sairastuin paniikkihäiriöön ja ahdistukseen. Mistäs se sitten johtuu? Ei kaikki kofeiinistä johdu. Minä ainakin olen iloinen, että tällaisia lääkkeitä on keksitty. Kaikille eivät tietysti kaikki lääkkeet sovi ja itsekin söin kuukauden toista lääkettä ennen kuin vaihdettiin cipralexiin, joka onkin sitten toiminut enemmän kuin tarpeeksi.
Minulla elokuvat loppuivat ja vieläkään ei ole tullut takaisin. Illalla cipran tilalla muu lääke.
ex-kofeinistille: Lopeta tuo diagnoosien ja läpä läpä juttujen kirjoittelu, ketään ei kiinnosta. Vedä vaan sitä mäkikuismaa kaikes rauhas, mut anna muiden jakaa kokemuksia ja tunteita ilman sun kahvin-
lopettamis yms juttuja
Jep, meikä on myös parantunut paniikkihäiriöstä. Kummallisten unien kautta olen saanut otetta lapsuuden aikaisiin tapauksiin, jotka ovat aiheuttaneet minulle yhtä ja toista oiretta. Pari viikkoa sitten näin todella omituista ja todentuntuista unta siitä että minulla oli iso haava kädessä ja yritin pyytää apua isältäni, joka torjui minut kerta toisensa jälkeen. sanoi että ei hänellä ole aikaa tuollaiseen sattua ja että mene kauemmas. Unessa muistan tarkasti oman paniikin omaisen tuntemuksen hylätyksi tulemisesta. Sitten muutama päivä kun olin tuota unta nähnyt, niin ykskaks mieleen putkahti muistikuvia siitä että olin kovassa korvatulehduksessa isän hoidossa ja hän vain teki paperitöitä kotona. Hän torjui minut kerta toisensa jälkeen. En saanut häneltä mitään apua kovaan tuskaan ja muistan tarkasti sen millainen paniikin omainen olo minulla oli. Olin tuolloin ehkä 4-5 vuotias. Olotila oli tismalleen sama kuin tuossa unessa. Että mulla unet toimivat yleensä tähän tapaan. Enkä ole vieläkään psykoosiin vaipunut, vaikka tätä on jatkunut siitä asti kun aloin ciproja syömään.
otin yhden 10mg cipralex tabletin ja aiheutti psykoosin josta vielä vuosienkaan jälkeen ole palautunut.
syön ssri lääkkeitä paniikkihäiriöön ja masennukseen, ja en olisi uskonut että aiheuttaa tällaista psykoosia, tai siksi sitä ainakin itse kutsun.
olen jatkanut lääkkeen syöntiä, koska odotin että tämä ns. 2-4vk "hulluusvaihe" tässä lääkkeen käytön aloituksen yhdeydessä on normaalia ja tulee lähtemään ajan kanssa. Ei ole kadonnut minnekään. Tunnen että nyt lähti käsistä tämä elämä ja kohta on määränpää hullujen huone. Ensin puolikkailla tabuilla pari viikkoa meni mielipuolisessa maniassa, joka alkoi jakamaan mieltä maaniseen puutumukseen ja sisäiseen ääneen joka sanoi että nyt kyllä hullu et käsittele mitään mitä pitäisi. Jatkoin kuukauden ohjeiden mukaan 20mg päivässä, tuli puolittain maanisuuden vuoksi tällaista sosiaalista hyperaktiivisuutta, turhautumista. Ja puolittain järjetöntä hyytymistä, päivittäistä koomaamista. Tuli unettomuutta ja vastapainona järjetöntä väsymystä, pitkään nukkumista, blackoutteja yön yli ja järjettömiä unia joilta ei saa rauhaa ja jotka sekoittuvat todellisuuteen. En tiedä millä logiikalla, mutta ajauduin ottamaan 40mg citalopramia päivässä, koska selvitin että sitä annostusta on käytetty masennukseen. Nykyään olen ottanut 0-40mg päivässä, mieli on sekava, lääkkeet loppui eilen enkä uskalla hakea lisää, taikka parempaa lääkitystä.
Lopettakaa ihmiset ajoissa jos siltä tuntuu ja vaihtakaa lääkitystä lääkärin ohjeiden mukaan.