Osaako joku kertoa, onko katsastussäännökset/luokat Ruotsissa samat kuin Suomessa ? Tai jos ei, mitkä ovat olennaiset erot ?
Kiikarissa olisi vene lahden toiselta puolelta, eikä heti huvittaisi joutua suunnattomaan varustelukierteeseen...
Kiikarissa olisi vene lahden toiselta puolelta, eikä heti huvittaisi joutua suunnattomaan varustelukierteeseen...
Vastaukset 14
Vanhimmat
lienee, että merenkulun säädöskokelmakirja pitää olla suomalainen. Eihän nuo katsastusvarusteet ainakaan 2 luokkaan suunnattomia maksa, vaika joutuisi kaikki uusimaan.
Siis jos katsatuskäytäntö on sama kuin täällä,
veneen peruskatsastus tehdään 5 vuoden välein ja
varusteet tarkastetaan vuosittain.
Turvallisimmin mielin investoin veneeseen, jossa varusteet ovat kunnossa. Tämä myös ( ainakin minulle ) osoittaa yleistä tasoa veneen kunnossapidosta.
itse en liikaa kiinnittäisi venettä ostaessani huomiota katsastusvarutuksen olemassaoloon tai siihen onko venettä katsastettu vai ei; katsastuksessa muun muassa ei vaadita VHF:ää, tai edes kännykkää, mutta sen sijaan lippuviestiviirisarja oli ainakin joskus kultaakin kalliimpi. Merikarttojen iällä ei ole mitään väliä, hätäohjausjärjestelmäksi käy pitkä köysi, 7 kilon ankkuri muutaman tonnin painoisessa veneessä on riittävä, ja sitten vielä sen riivatun melan kuskaaminen monen tonnin painoisessa veneessä... Joskus vaadittiin myös ns. purjehtijan vuosikirja !!!
Tutkaheijastin on nyttemmin ilmeisesti poistettu jostain syystä vaatimuslistalta, ilmeisesti lasikuitu on alkanut näkymään tutkassa.
Veneen rungon kunnosta katsastustarra kertoo suunnilleen saman verran kuin shamaanieukon palvelunumero.
mutta pakko kommentoida. Eli pidät katsastusta veneen "huoltokirjana". Mun mielestä käytetyistä autoistakin pitäisi lailla kieltää huoltokirjat ja matkamittarit pitäisi nollata aina omistajanvaihdon yhteydessä. Loppuisi huijaaminen helposti väärennettävillä "asiakirjoilla" ja kuluttaja voisi ottaa vastuuta omista teoistaan ja itse päätellä, mitä on ostamassa. Jos ei itse osaa, kokeneempi kaveriksi.
Olen kyllä samaa mieltä, ei katsastus mitään välttämättä todista. Omassa seurassa olen tottunut siihen, että katsastus suoritettaan oikeasti ja varusteet tarkastetaan ainakin pistokokein. Ikävä todeta, että eipä taida olla yleinen tapa :-(
Viime viikonloppuna kävin tsekkaamassa venettä, joka myytiin katsastusvarustein, mutta ei ollut katsastettu. Ehkä 500-1000€ lisäinvestoinnilla olisi ollut..., paitsi että ei olisi läpäissyt runkokatsastusta ( meidän seurassa ).
Etpä ole tainnut ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen, jos koskaan lukea katsastusmääräyksiä. Vaikka varsinkin runkokatsatuksen osalta käytäntö ei kovinkaan hyvin vastaa paperille kirjoitettua, ei varustepuolella aikoihin ole ollut mitään tarpeetonta. Eikä toisaalta mitään oleellista puutukaan. Jos oma seurasi ei ole sinua pitänyt tilanteen tasalla, pyri valitsemaan seuraavassa kokouksessa aktiivisempia ihmisiä hallitukseen.
Hieman on aikaa kieltämättä kulunut kun näitä on tullut tavailtua, purjehtijan vuosikirjat ja lippuviirit näyttävät hävinneen, mutta jotain outoa tässä mielestäni edelleenkin on.
Arvelisin, että suurin osa veneistä sijoittuisi aluemäärittelyn perusteella kolmosluokkaan
Katsastusluokka 3: Saaristo
Saaristoon ja sisävesille normaalina purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet.
Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, Ahvenanmeren, Suomenlahden perukan Viipu-rinlahdelle ja Saimaan kanavan, sekä suotuisissa olosuhteissa Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.
http://www.purjehtija.fi/Matkapurjehdus/Katsastus#ankkuri2
Tällä alueella katsastussääntöjen mukaan
EI TARVITA (muun muassa)
- moottoria
- reivejä eikä myrskypurjeita
- Kaiteet, kädensijat ja kiinnityshelat
- Painavien esineiden kiinnitys
- Huurteenpoisto ja lasinpyyhin suljetussa ohjaamossa
- Tutkaheijastinta, varakompassia
- VHF
TARVITAAN (muun muassa)
-Airot ja mela
On siellä kieltämättä paljon tarpeellistakin, mutta suomenlahdellakin aallot ja tuuliolosuhteet saattavat olla varsin ikävät, ja mielestäni esimerkiksi
- reivit olisi veneessä hyvä olla.
- Samoin olisi hyvä että painavat esineet olisi kiinnitetty
-kädensijoista tuskin haittaa olisi
jne.jne
Moottorin tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä, katsastussääntöjen mukaanhan veneessä ei saa olla rikkinäistä moottoria, mutta se ei haittaa jos veneessä ei ole lainkaan moottoria.
Mielestäni katsastuksen ylistäminen on edelleenkin merkillistä, vaikka ilmiselvästi jotain kehitystä tässäkin aiheessa on viimeisen vuosikymmenen aikana nähtävissä.
turvalliseen veneilyyn tarvitaan ja siihen katsastustoiminnalla pyritään opastamaan.
Luet, opa, katsastuspöytäkirjaa kuin piru raamattua. Mistä johtuu kielteinen asenteesi katsastustoimintaa kohtaan?
Kirjoitat 3-luokasta. Siihen katsastetuilla veneillä liikutaan saariston suojassa tai sen tuntumassa ja jos kulkijalla on hiukankaan turvallisuushakuinen veneilyasenne, ehtii huonon sään tieltä suojaan ajoissa.
Tallinnassa käyminen kolmosluokan kalustolla on selkeästi poikkeustapahtuma, niinkuin katsastusohjeissa mainitaan, suotuisissa olosuhteissa.
Reivausjärjestelyä suositellaan, ja Merenkurkun tai Ahvenanmeren ylittäjä sen veneeseensä varustaakin - asennetta!
Painavat esineet on kiinnitettävä kunnolla luokasta riippumatta, lue loppuun asti linkkisi ohjeet!
Suositukset valveutunut veneilijä ottaa vakavissaan, varsinkin, jos liikkuu luokka-alueensa ulkolaidoilla.
Luokkajakohan on varsin karkea; 3-luokassa on veneitä, jotka voisi hyvin katsastaa kakkoseen, mutta käyttäjän "reviiri" ei sitä edellytä ja sitten on käyttäjiä, joiden vene ja varustus hädintuskin riittää kolmoseen, mutta "reviiri" viittaa ykköseen.
- Asennetta!
Katsastustoiminta ei ole viranomaistoimintaa, vaan vapaaehtoistyötä, jonka tarkoituksena on edistää turvallista veneilykultuuria pilkkuja halkomatta.
niinpä, katsastusluokka ei mielestäni oikeastaan kerro mitään veneen "merikelpoisuudesta", myös järkeä ja asennetta tarvitaan.
Tarkoitus oli hieman kärjistetysti tuoda esille puutteita nykyisessä katsastustoiminnassa ja sen mielekkyydessä. Siitä kuinka paljon sille kannattaa asettaa arvoa veneen varustetasoa arvioitaessa voi jokainen tietysti vetää omat johtopäätöksensä.
Mikähän järki yleensäkään mahtaa olla siinä että kolmosluokan venholla voi ylittää suomenlahden "suotuisissa olosuhteissa". Voihan sitä mennä atlantin vaikka yli e-jollalla jos olosuhteet vain ovat "suotuisat".
Edelleen, vaikka oman veneeni katsastankin (saapahan suomen/ruotsinkielisen venetodistuksen joka ulkomaisen tullivirkailijan silmissä näyttää kovin viralliselta paperilta), pidän koko touhua kohtuullisen merkityksettömänä veneen varustetason ja turvallisuuden arvioinnissa.
katsastusluokan kertomalla ilmaisee yksinkertaisesti mitä on myymässä.
Turvallisuushan on enemmän korvien välistä kiinni kuin heebeleistä.
...samaa mieltä kanssasi! Esim. ainakin ykkösluokassa vaaditaan wc, mutta ei sanota että sitä pitää käyttää! Sen vuoksi kusin kerran housuun!
tapahtunutta.
Yritän saada aikaan parannuksen ohjeisiin.
..siis vinoillut sinulle vaan edelliselle! (Tarkkana vastauspuun kanssa!). Olen nimen omaan samalla kannalla katsastusasioista kuin sinä!
Ne kamat on aika samanlaisia Ruotsissa ja Suomessa. Suurin ero on siinä, että Ruotsissa ei ole ns. "pakollista" katsastusta, joten melkein aina puuttuu jotain jos veneellä ei ole skabattu ja ne kamat tulee mukana, esim myrskyfokkaa ei yleensä ole (Rulla riittää). Toinen iso juttu on paineastiat. Ruotsalaisten kaasupullot ei pääsääntöisesti käy vaihtoon Suomessa, Maarianhaminaa ehkä lukkunottamatta, ja sammuttimet ei mene läpi sammutintarkastuksessa Suomalaisten asetusten mukaan.