Onko täällä muita, jotka ovat samassa tilanteessa? Vaikka olen ujo, sain yläasteella ja nyt lukiossa heti kavereita koulussa. Vapaa-ajalla olen aivan yksin taas. En tiedä, miten näistä koulukavereista saisi ystäviä vapaa-aikana. Masentaa suunnattomasti. Varmaan ainoa syy, että jaksan käydä koulua on se, että siellä kuulun joukkoon.
Koulussa kavereita mutta vapaa-ajalla yksinäinen?
:<
206265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Aloitin syksyllä uudet opiskelut uudella paikkakunnalla, ja koulussa tulen juttuun luokkalaisteni kanssa, mutta vapaa-ajalla en heitä näe. Enkä oikein tiedä miten pitäisi toimia, sillä en toisaalta haluaisi tunkeutuakaan :(
Haluaisitko toimia niin, että omaa vapaa-aikaasikin käyttäisit heidän kanssaan hengaamiseen?
Muista että tunkeilun ja tutustumisen ero on lähtökohtaisesti se onko lähestyminen toivottua vai ei. Vähän on saatava tunkeillakin, että voi selvittää haluaako toinen tutustua. Joten onko kyseessä ehkä enemmänkin se, että pelkäät että lähestymisesi osoittautuvan ei-toivotuksi?
Minulla koulut ovat aina menneet noin. Niitä "kavereita" saa, joiden kanssa jutella välitunnilla taikka muuta sellaista, mutta sitten en ole koskaan osannut viedä sitä suhdetta eteenpäin ja ehdottaa tapaamisia koulun ulkopuolella, taikka muuta vastaavaa.
Ylemmillä asteilla tuntuu, että se ainoa vapaa-ajanviettotapa omien opiskelutovereiden kanssa on se, että menee mukaan koulun bileisiin. En halua: ei riitä rahat (olen aina ihmetellyt mistä ne muut opiskelijat saavat rahaa baareissakäyntiin), ja sen lisäksi inhoan krapulaa ja muutenkaan en pidä hirveän paljoa kännäämisestä (no, se ongelma tietysti poistuisi sillä, että juo vaan ne pari kolme tuoppia, mutta sitten taas oisi ihan sama kun oisi juomatta ollenkaan, ja sitten taas herää kysymys - miksi ihmeessä edes menee mukaan sellaisiin bileisiin joissa kaikki olettavat kuitenkin kaikkien juovan).
Noh, nyt olen yrttänyt alkaa hankkia ystäviä muita kanavia pitkin kun vain koulun kautta. Ja toistaiseksi ihan ookoo-tuloksin, ei loistavasti, mutta ei huonostikaan.
Kärsin myös tästä ongelmasta, todella. Lukiossa olen saanut varmaan 20 ihmistä jonka kanssa juttelen tunneilla tai välkillä. Lisäksi yläasteen ajalta ja muutenkin minulla on kavereita, joita kuitenkin käytännössä ei tapaa kuin koulussa. Eli oikeastaan minulla ei ole yhtäkään kaveria, koska kaikki tapahtuu aina vapaa-ajan ulkopuolella.
Pidän itseäni jotenkin outona ja on vaikeaa. Kun tuntuu, että kaikki nämä muut "kaverit" liikkuvat isoissa bileissä yms. porukoissa vapaa-ajallaan ja viettävät keskenään aikaa. Asia on oikeastaan aina ollut näin... Ala-asteelta lähtien on minulla ollut korkeintaan yksi kaveri, jonka kanssa olen viettänyt todella aikaa vapaa-ajallakin(tällä hetkellä ei oikein ketään siis).
Enkä oikein tajua mistä kaikki johtuu. Miten ihmeessä pääsen viettämään vapaa-aikaa muiden kanssa ja pitämään hauskaa!? Ei kukaan koskaan ainakaan pyydä mihinkään, siksipä onkin niin jännä, että miten ne muut sitten vapaa-ajalla bilettävät niin paljon.
En tiedä sainko nyt viestiäni perille, mutta lyhykäisyydessään: Kavereita ei ole, kun korkeintaan koulussa. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä saadakseni vapaa-ajalle muutakin kuin kuntoilun, videopelit ja tietokoneella istumisen. Kaikki yksin, tietenkin. :(
Kuin omaa tekstiä lukisi.. En tiedä vastausta mutta on hyvä tietää että on muitakin samassa jamassa olevia. Tsemppiä!
"poika17vee", voitko kertoa tilanteesta lisää? Siis itsekin itseasiassa 17-vuotias äijänkäppyrä olen. Ja ongelma itselläni juuri tuo mitä sanoin edellisen viestin lopussa.
.. että ne muut luulee ettette halua lähteä mukaan ja siksi eivät edes pyydä.. Mulle ainakin kävi niin.. En käynyt koskaan missään ja huomasin ettei mua edes pyydetty toisten menoihin. Ihmettelin vaan et mistä ne aina toisensa viikonloppuisin löysi. Sit kun kuuntelin niitä viikonlopputarinoita, niin tokaisin itse, että olisi joskus kiva lähteä kanssa mukaan.. Silloin mut sit pyydettiin mukaan ja menin, myöhemmin sain kuulla että siksi ei oltu aikaisemmin pyydetty kun mua ei koskaan näkynyt missään enkä koskaan kertonut olleeni missään niin luulivat ettei kiinnosta ja osa luuli et pidän itseäni parempana kuin heitä, jotka bilettää.. ;) Vieläkään ei viina maistu, aluksi sitä tyrkytettiin suurin piirtein, mut opin äkkiä olemaan niin ettei muut huomannut etten juo kuin sen yhden.. Enkä myöskään kritisoi muiden juomista, tehköön he mitä haluavat, mutta ei mua kyllä suuremmin haittaa katsoa toisten kännäämistä.. mielessäni vaan naureskelen, että voi kun tietäisit miltä näytät/kuulostat..
Nykyisin kyllä ihan riittää ohjelmaa ja kavereita..
Toinen millä olen saanut kavereita ja hyviä harrastuksia, on kun sain kerrankin taas suuni auki ( usein ei niin käy, mut välillä kokoan itseni ja päätän jo etukäteen mitä sanon kun sopiva paikka tulee.. Kädet hikoo ja sydän hakkaa, mut sanotuksi on saatava... ) kun puhuivat harrastuksistaan, joka kiinnosti muakin, heitin että olen kiinnostunut kokeilemaan sitä mut en kehtaa yksin mennä, voisinko tulla joskus mukaan katsomaan oisko mun juttu...
Mä olen ujo ja joudun aina etukäteen miettimään nuo tilanteet joissa suuni avaan, mutta ne on toiminut ja nyt olen jo paljon rennompi eikä yksinäisyys niinkään vaivaa.. Toivon teille kaikille samanlaista käännöstä elämässä!!
Kiitoksia neuvoista. Itsekään en tosiaan ole ollut mukana tuollaisissa menoissa, ja siksi minua ei ehkä osata pyytää. Pitää vaan sanoa että prkl kun ei ois mitään tekemistä, voisko lähtee messiin.
Raportoin mahdollisesta kehityksestä tällä saralla!
Kertokaa ihmeessä lisää kokemuksia/vinkkejä! Itselläni nytkin menossa kovin yksinäinen lauantai. :/
Jos kysyt koulukavereilta mitä voisit tehdä illalla tai viikonloppuna, kun ei ole mitään tekemistä, joku ehkä pyytää sut mukaan johonkin. Parempi kuitenkin ehdottaa itse muille jotain yhteistä tekemistä. Vaikka tuntuisi siltä että muut on kiinnostuneita ihan eri asioista, oikeesti ainakin moni bileistä toiseen kiertäjä tuskailee hiljaa mielessään sen kanssa, kun niille ainaisille bileille ei ole mitään vaihtoehtoja, vaan aina täytyy bailata saadakseen seuraa... Moni menee muiden mukana pelkästään siksi kun mitään parempaakaan ei ole tarjolla eikä ne tahdo jäädä yksin, ja ne voi ilahtua kovasti jos niille ehdottaa jotain muuta.
Hei. Mulla sama! Koulussa on pariki hyvää kaveria. Mutta vapaa-ajalla ei..
Itellä oli ala-asteella sama juttu. Mutta yläasteella yksikään ala-asteen luokka kaveri ei ollut luokallani, ja he alkoivat liikkumaan omissa porukoissa. En ole saanut yhtään kaveria ala-asteen jälkeen, en vapaa-ajan kavereita enkä luokkakavereita. Ja yläasteen jälkeen en ole kyennyt opiskelemaan.
Minkä ikäisia olette? Tyttöjä vai poikia? Mistä päin kotoisin?
minulle, kun oli nuorempi minulla oli monta ystäviä. Mutta kun olen 18 v minulla ei ole ystävia vapaa ajalla.
Minä olen kanssa 18 kuten edellinen postaaja, olen aivan samanlainen! Ala-asteella ja 7 luokalla vietin paljon aikaa kunnon kavereiden kanssa, sitten joku muuttui. Nyt amiksessa minulla on siis siellä koulukavereita, mutta vapaa-ajat vietän ypö yksin:(
Nää kaikki on kuin omaa tekstiä lukisi paitsi että ketkään ei puhu koulussa mitä ne on vapaa ajalla tehnyt. Voisin ehdottaa yhdelle kaverilleni jotain tekemistä mutten tiedä mitä. Nuorisotalo on ainut mitää tulee mieleen muttei sitä kiinnosta se. Ja meillee en kehtaa pyytää kun ei ole mitään tekemistä ja mun huone on on tyyliin ihan olohuoneen vieressä ja sisarukset ja vanhemmat on aina kotona. Sillä ei oo mopoakaan tai mitään harrastuksia. En tajua mitä se tai kukaan muukaan tekee vapaa ajalla. Mihin voisin pyytåä sitä tai jotain ja miten?? Kohta taas yksinäinen viikonloppu edesså :(.
Osaisinpa auttaa teitä muita :(
Mulla vähän sama että nyt koulukavereista tullut tosi tärkeitä mulle, oon välillä nähnyt heitä koulun jälkeen ja uskomattoman hauskoja tyyppejä. OOn tajunnut yhä enemmän mistä kaikesta olen jäänyt paitsi. Voi kunpa olisi ollut heidän kaltaisiaan elämänmyönteisiä ja touhukkaita ystäviä. Mun aiemmat ystävä ovat olleet ihan kusipäitä, yksi varasti multa korvakorun, yksi valehteli mulle kaikkea paskaa että hänen sukulaisiaan oli kuollut yms.. Miksen vaan voi löytää tuollaisia normaaleja kavereita!
alaste oli jees oli kavereita (oman kylän) . sitte.. ylaste meni täysin päin veetä, ei oikeastaan ketään kaveria siel, sitte amis on samaa paskaa jatkunu. toka vuosi menos vasta ny ja oon 19v,. kaverit ois iha jees oikeesti, ei voi koskaan puhua kellekkään mtn. siis ei koulussa ja eikä vapaa ajalla ole kavereita, on se niin perseeestä
Mo, mulla oli alaasteella paljonki frendejä. Yläasteellakin oli frendejä mutta jäin juomisporukoiden/isojen tyttöpoikaporukoiden ulkopuolle. Oon ollu aina aika sosiaalinen mukava tyyppi. Nää yläasteella tulleet porukat pyörii edelleen vaikka oon jo lukiossa. Lukiossa mulla on ihan paljonkin frendejä mutta en saa mitää tehtävää heidän kanssa aikaiseksi vapaa-ajalle joka vituttaa. Tuntuvat ette he vaan pyörivät vanhojen yläasteella tulleiden porukoiden kanssa. Mulla ei oo mitää bilettämistä tai juomista vastaan eikä paljol mitää rajoja miksi en saisi mennä tai tällee. Lukiossa on kivoja tyyppejä ja hyviä frendejä mutta kukaan ei ehdota oleskelua vapaaajalla tai pyydä johonkin posseihin tai bileisiin joka on vituttavaa. Mun lukiossa puhun vaan kouluun liittyvisyä asioista esim mitö tuli läksyks ja miten joku koeviikko vituttaa. En jaksaksi pyöriä vanjohen frendien kanssa paljoa sillä ovat eri kouluissa. Ongelma on siis siinä että en saa lukiosta vapaa-ajan kavereita. Melkein kaikki kaverit tytöt ja pojat lukiossa pitävät minua hyvänä seurana mutta silti eivät halua minua vapaa-ajallensa. Toinen asia vaikka olen itsevarma ja en mikään rumilus en saa tyttöystävää mistään. Haluisin että lukioon tulisi jotain pakollisia retkiä jossa vietettäisiin öitä voisin parantaa tätä mun tilannetta. Viikonloppuina vituttaa kun mietin muita bilettämässä/perseilemässö sill itse kaipaan kaikkea tollasta sillä nuorena kun tälläistä voi tehdä:).Mulle tulee aina tälläiset paskat luokkatoverit.
Onhan tuo hankala ikäkin jos ei kiinnosta roikkua bileissä tms. Ainoa neuvo mitä ite saanut, on pyydä itse kaveria käymään ole itse aktiivinen, voihan niitä pyrkiä saamaan muualtakin kuin koulusta jos esim harrastaa jotain. Mikset kysy; hei mäkin voisin tulla??!