Rakkaudella Oi,Kotimaa

Hei ....Tänä valkeana aamuna


….kuin unen kaltainen
Siinä on kiteytyneenä enemmän totuutta kuin….on

Miten hienosti osaatkaan luoda sanat
ja ajatukset
”ja kaikkialle on laskeutunut Luojan puhe”
- kun katsoo luontoa
puita,hankia, taivaan kantta
sen sisällään tuntee, sielussaan kokee
Ympärilläni kaikaa Luojan puhe

Tuolloin kun sanaseni kirjoitin
Sydämeni lauloi riemua talven kauneudesta
Puiden hunnutetusta valkeudesta
Ja tunsin sielussani kiitollisuutta tästä kaikesta
”missä Luojan on sanansa lausunut”

Sisältäni nousi myös kiitos heille
Jotka niin nuorna taipaleensa kulkivat
- niin moni elonsa uhras

Nyt voin minä seistä saman taivaankannen alla
Laulaa Tapion helkkärinteille
Ja nauraa kaikuvuorille
Rakkaudella Oi,Kotimaa


--

Kiitollisin mielin palautteestasi
ja nöyrin sydämin
Kiitokseni Sinulle
-t;peikkotyttö-

Kiitos sanoistasi :)

"Kiitollisuudella ja sydän riemua täynnään
siitä kaikesta Luojan suomasta kauneudesta jota kaunis talvinen luonto sielulle antaakaan"

Kaikkea hyvää ja Antoisaa tätä vuotta
Helkkykköön riimikannel säveltään syömmessäsi
ja soikoon lauluaan sielussasi

terv.-tytteli-

Sen kun useamman kerran lukee
Aukeaa siinä uusia ja uusia lehdykeitä :)
Kuin kukan terälehtiä riisuisi
Kerros kerrokseltaan
Ja alta paljastuisi toisenlaisin värein
Kullatut lehdet
punaisen,mustan ja keltaisen sävyt
Nuo luonnossa vaaran merkit näyttävät
Tahi kimalaisen lennon lailla huoneen täyttävän
Mis onkaan arvoituksen suuri tieto
Tiedä en
Vaan
Kutenkin
Ma lausun sulle kiitoksen

Tapiontytteli kirjoitti:

Sen kun useamman kerran lukee
Aukeaa siinä uusia ja uusia lehdykeitä :)
Kuin kukan terälehtiä riisuisi
Kerros kerrokseltaan
Ja alta paljastuisi toisenlaisin värein
Kullatut lehdet
punaisen,mustan ja keltaisen sävyt
Nuo luonnossa vaaran merkit näyttävät
Tahi kimalaisen lennon lailla huoneen täyttävän
Mis onkaan arvoituksen suuri tieto
Tiedä en
Vaan
Kutenkin
Ma lausun sulle kiitoksen

minne menet maaemo kysyy
olen tässä roudassa maan
täällä se elämän voima pysyy
kulje sinä levoton vaan

onko siellä myös onnen kulta
vastaatko arvoituksella taas
tahdon tietää kun se hukkui multa
kuljen muuten levotonna maas

täällä on kaikki aarteet sulle
veljeis kaikki työt, isäis haamu
antoivat he tämän kaiken mulle
että näyttäisin sen sinulle joka aamu

joka aamu kirjoitti:

minne menet maaemo kysyy
olen tässä roudassa maan
täällä se elämän voima pysyy
kulje sinä levoton vaan

onko siellä myös onnen kulta
vastaatko arvoituksella taas
tahdon tietää kun se hukkui multa
kuljen muuten levotonna maas

täällä on kaikki aarteet sulle
veljeis kaikki työt, isäis haamu
antoivat he tämän kaiken mulle
että näyttäisin sen sinulle joka aamu

Määre levoton,
- mun sieluin kuvitus todenlainen ois
kulkein maailman tantereilla, kuin etsein tuntematonta
ihmiseloin saavuttamatonta
vai onko näin, mikä elon määreet määrä

Aarteet kauniit, taikka rosoisetkin kaikki
- ne aarteit elon myöskin ois
mun sieluin halajais näin nähdä
satukirjain seikkailun elostansa tehdä

Näkis meininkäiset tansseissaan
Tapionkin viitassaan
Kuulla virran Ahdin ääni
- Jätti saapuis luolastaan
peittyis taivaankannen ääri

Aapain talvikarkeloissa
Kiitoslaulu helkkäis
kuusten, honkain suojaviitast
puronvirtain elonlähteest
tähtitaivaan valonkajeest

Siitä myöskin kiitoslaulu
Tämä Luojan taulu
Mikä edessäni aukee
- jonka tahdoit näyttää mulle :) -
on Rakkaudella sieluun tallennettu
niin kuin tuo kumpu jota peittää valkea koskeamaton huntu

Lämmöllä Kiittäen -tytteli-

Tapiontytteli kirjoitti:

Määre levoton,
- mun sieluin kuvitus todenlainen ois
kulkein maailman tantereilla, kuin etsein tuntematonta
ihmiseloin saavuttamatonta
vai onko näin, mikä elon määreet määrä

Aarteet kauniit, taikka rosoisetkin kaikki
- ne aarteit elon myöskin ois
mun sieluin halajais näin nähdä
satukirjain seikkailun elostansa tehdä

Näkis meininkäiset tansseissaan
Tapionkin viitassaan
Kuulla virran Ahdin ääni
- Jätti saapuis luolastaan
peittyis taivaankannen ääri

Aapain talvikarkeloissa
Kiitoslaulu helkkäis
kuusten, honkain suojaviitast
puronvirtain elonlähteest
tähtitaivaan valonkajeest

Siitä myöskin kiitoslaulu
Tämä Luojan taulu
Mikä edessäni aukee
- jonka tahdoit näyttää mulle :) -
on Rakkaudella sieluun tallennettu
niin kuin tuo kumpu jota peittää valkea koskeamaton huntu

Lämmöllä Kiittäen -tytteli-

tutut sinulle maailman mannut
mut kotiin minulle aarteenne tuokaa
tänne multaan, maaemo taas huokaa
laittanut olen teille kummut, lumihunnut
näki isäiskin täällä tuonen herran
sen jonka näkee kukin vain kerran

onhan minulla oma pivossa aarre
tämä elämä, seikkailu suurenmoinen
rikas, rakas joka taipaleen kaarre
päivä, ilta jokainen niin erilainen
siitä runon, laulun sinulle teen
muistan kotini sama minne meen

minne menen kirjoitti:

tutut sinulle maailman mannut
mut kotiin minulle aarteenne tuokaa
tänne multaan, maaemo taas huokaa
laittanut olen teille kummut, lumihunnut
näki isäiskin täällä tuonen herran
sen jonka näkee kukin vain kerran

onhan minulla oma pivossa aarre
tämä elämä, seikkailu suurenmoinen
rikas, rakas joka taipaleen kaarre
päivä, ilta jokainen niin erilainen
siitä runon, laulun sinulle teen
muistan kotini sama minne meen

Kovin tunnistan sieluni maiseman tästä
Mitä Sä kirjannut säkeisiis olet
Kovin varmoilla otteilla
Mun mieleni nuotistot luet

Runosta, laulusta kiitos ja Toivosta myös
Joita Sun sanasi helkkää
Kun aina nää elomme kaarteet
Ei ole ilolaulua pelkkää

Vaan kotoni, isäni kämmenen jälki
Se seuraa mua taipaleella
Muisto voimia antaa ja edespäin kantaa
Elon myrskyllä, tantereella

Ilon laulua toivotan Sinulle
Tuulikannelta ilkamoivaa
Tapio käskynsä antakoon :
Metsän pasuunat laulua soikaa!!


Kiittäen

-tytteli-

Tapiontytteli kirjoitti:

Kovin tunnistan sieluni maiseman tästä
Mitä Sä kirjannut säkeisiis olet
Kovin varmoilla otteilla
Mun mieleni nuotistot luet

Runosta, laulusta kiitos ja Toivosta myös
Joita Sun sanasi helkkää
Kun aina nää elomme kaarteet
Ei ole ilolaulua pelkkää

Vaan kotoni, isäni kämmenen jälki
Se seuraa mua taipaleella
Muisto voimia antaa ja edespäin kantaa
Elon myrskyllä, tantereella

Ilon laulua toivotan Sinulle
Tuulikannelta ilkamoivaa
Tapio käskynsä antakoon :
Metsän pasuunat laulua soikaa!!


Kiittäen

-tytteli-

kannel kauniisti korvissa helkkää
laulut maaemon korvissa soi
tämä on minulle onnea pelkkää
sen tuuli mukanaan kaukaa toi
kauan tästä muistoa riittää
tahdon sinua siitä kiittää

maailmaa mittaan runon lailla
kaikki arvokas minulla mukana
vaikka olen taivalten takana
en silloinkaan ole mitään vailla
piirrän mieleeni maisemieni taulut
laulan siitä elämäni laulut

taulut kirjoitti:

kannel kauniisti korvissa helkkää
laulut maaemon korvissa soi
tämä on minulle onnea pelkkää
sen tuuli mukanaan kaukaa toi
kauan tästä muistoa riittää
tahdon sinua siitä kiittää

maailmaa mittaan runon lailla
kaikki arvokas minulla mukana
vaikka olen taivalten takana
en silloinkaan ole mitään vailla
piirrän mieleeni maisemieni taulut
laulan siitä elämäni laulut

Pistit kanteleen soinnuttamaan
Sävelet laulua soimaan
Tuuloset riimejä helkkymään
Ilolauluiksi ilakoimaan




Jospa oisin impi sorja
tytteli tyystin sutjakka
niin jo itsein Joukahaiseks
tuntisin todenteolla

Niin oot riimein Väinämöinen
loitsun loihtija taitava
jopa jou`un “kanaselle”
korvahan sanaset sanella

Kanaselta munat pyyän
maailmankaikkeuen eloksi
Sinä hauen leukaluista
kanteleen taiot taidolla

Kanteleen Sa soia annat
säveleitä soinnuella
riimitykset kaikki taidat
sanaset asetat ilolla

Minä aapain pitkospuille
tassujani asetan
muuten saatan porskuella
suon silmässä toella :)

Tapiontytteli kirjoitti:

Pistit kanteleen soinnuttamaan
Sävelet laulua soimaan
Tuuloset riimejä helkkymään
Ilolauluiksi ilakoimaan




Jospa oisin impi sorja
tytteli tyystin sutjakka
niin jo itsein Joukahaiseks
tuntisin todenteolla

Niin oot riimein Väinämöinen
loitsun loihtija taitava
jopa jou`un “kanaselle”
korvahan sanaset sanella

Kanaselta munat pyyän
maailmankaikkeuen eloksi
Sinä hauen leukaluista
kanteleen taiot taidolla

Kanteleen Sa soia annat
säveleitä soinnuella
riimitykset kaikki taidat
sanaset asetat ilolla

Minä aapain pitkospuille
tassujani asetan
muuten saatan porskuella
suon silmässä toella :)

reunalla rimpein kirkkain lähtein
suojassa metsäin, laella mäkien
kaikkialla on koti äiti maan
taivas luona hunnutetuin tähtein
pimeässä yössä valoin välkehtivien
sieltä lisää voimia häneltä ma saan

oi suuri, rakas äiti maan
sinulta halajan elannon, onnenjuomaa
luonas kai ikuisesti olla saan
katsees, liikkeet kaikkialla huomaa
anna minulle aartees, onnenkulta
sitä vielä rukoillen pyydän sulta



http://keskustelu.suomi24.fi/node/6935428#comment-36443712

taulut kirjoitti:

kannel kauniisti korvissa helkkää
laulut maaemon korvissa soi
tämä on minulle onnea pelkkää
sen tuuli mukanaan kaukaa toi
kauan tästä muistoa riittää
tahdon sinua siitä kiittää

maailmaa mittaan runon lailla
kaikki arvokas minulla mukana
vaikka olen taivalten takana
en silloinkaan ole mitään vailla
piirrän mieleeni maisemieni taulut
laulan siitä elämäni laulut

Kilpalaulun lailla runot helkkää
Ilolaulua on ollut pelkkää
- melkein leikin Joukahaista ;)
riimit lyhteeks niputtelin
säkeet kasaan naputtelin


Sulla ompi runon taito
Kiitos tässä Sulle aito
- ilahdutit sanoillasi tätä naista :)
Tämän kun nyt lopettelen
toiseen tulemaks ma toivottelen

Laita siihen sanasesi :)
- näin ma toivon
Nyt siis näkemiin
- ma näin sanon

Luikertelevaisia-ko ... älä hyvä noin sano itsestäsi,vaikka
huumorilla varmaankin ja minä kuin itseäni sillä tarkoitin.

Se on vain niin että väliin varmaankin jää runoja kuin
ajatuksiakin,ellei täällä sitten elämäänsä vietä kirjoitellen
että lukien kun on paljon muutakin mikä vie aikaa.

Sinä Kaunosielu ylvään tekstin kutojatar ja hyvä on lukea
tuotakin runoudenkieltä,joita täällä aika-ajoin kudot,ilman
formuloiden kellotusta ... tai tiedä mitä Sinulla siellä on.

Kaunis on runonkielesi,taidatkin olla joku alan,no vähintäin
joku "entinen ammattilainen" ... siis kirjoittaja.

Hyvä täällä on toisiaan tervehtiä että sananmiekkaa yhdessä
käyttää aapojenkin rajamailla myrskyn suojassa lämmitellä
jylhän kuusiston metsien siimeksissä samoillen.

Hyvää Sinulle Dolan täältä terveisiään pyrynä ilmoille
heittelee että runokattosi lumellaan suojaa.

sepmuur kirjoitti:

Luikertelevaisia-ko ... älä hyvä noin sano itsestäsi,vaikka
huumorilla varmaankin ja minä kuin itseäni sillä tarkoitin.

Se on vain niin että väliin varmaankin jää runoja kuin
ajatuksiakin,ellei täällä sitten elämäänsä vietä kirjoitellen
että lukien kun on paljon muutakin mikä vie aikaa.

Sinä Kaunosielu ylvään tekstin kutojatar ja hyvä on lukea
tuotakin runoudenkieltä,joita täällä aika-ajoin kudot,ilman
formuloiden kellotusta ... tai tiedä mitä Sinulla siellä on.

Kaunis on runonkielesi,taidatkin olla joku alan,no vähintäin
joku "entinen ammattilainen" ... siis kirjoittaja.

Hyvä täällä on toisiaan tervehtiä että sananmiekkaa yhdessä
käyttää aapojenkin rajamailla myrskyn suojassa lämmitellä
jylhän kuusiston metsien siimeksissä samoillen.

Hyvää Sinulle Dolan täältä terveisiään pyrynä ilmoille
heittelee että runokattosi lumellaan suojaa.

Kiva otsake Sinulla -tuo formula :)
Aikamoista formulaahan tämä elo
- ainakin aika-ajoin - , onkin
Kiireellä kun eloisassansa välillä suhaa,
jää paljon näkemättä, kuulematta
Ja vielä jos tuo voittamisen mahtikäsky
sielussamme pauhaa,
on vaarana et tantereille elon,
paljon kaunista näin kokematta jää.

Ihanhan minä tarkoituksella - muka - väärin Sua ymmärsin
- toki tiesin ettet minua (etkä muitakaan naisia :) ,sen ma tiedän) luikertelivaisiks kutsuis :))

Totta tuo, että ihmisellä elossansa monenmoista tehtävänä on
enpä “ehdi” minäkään useasti vierailulla täällä käydä
Tuon mitä sanoit runokielestäin, sen jos sanois joku muu
jäisin miettimään, et mitä kummaa tämä
Mutta , kun sen sanoit Sinä
hämmennyksen puna poskillani kiitän
Enpä koe ansainneeni tuota
Mutta siis : Kiitokseni lähetän Sulle -kera hymyn-


Kovasti tykkäsin kun kirjasit
näin aapanikin riveihisi mukaan liitit :)
Löysit jylhän kuusistonkin
Ikikuusen oksain alla lämmin on
kun myrsky käy

Vaan lämmin on myös lumimajassa
jonka katolla pyrynä riimit tanssii
ja sanojen soinnut helkkää

Kiitosta pelkkää
mun runosieluni Sulle näin soi

Terveisin
Ystäväsi tytteli

Tapiontytteli kirjoitti:

Kiva otsake Sinulla -tuo formula :)
Aikamoista formulaahan tämä elo
- ainakin aika-ajoin - , onkin
Kiireellä kun eloisassansa välillä suhaa,
jää paljon näkemättä, kuulematta
Ja vielä jos tuo voittamisen mahtikäsky
sielussamme pauhaa,
on vaarana et tantereille elon,
paljon kaunista näin kokematta jää.

Ihanhan minä tarkoituksella - muka - väärin Sua ymmärsin
- toki tiesin ettet minua (etkä muitakaan naisia :) ,sen ma tiedän) luikertelivaisiks kutsuis :))

Totta tuo, että ihmisellä elossansa monenmoista tehtävänä on
enpä “ehdi” minäkään useasti vierailulla täällä käydä
Tuon mitä sanoit runokielestäin, sen jos sanois joku muu
jäisin miettimään, et mitä kummaa tämä
Mutta , kun sen sanoit Sinä
hämmennyksen puna poskillani kiitän
Enpä koe ansainneeni tuota
Mutta siis : Kiitokseni lähetän Sulle -kera hymyn-


Kovasti tykkäsin kun kirjasit
näin aapanikin riveihisi mukaan liitit :)
Löysit jylhän kuusistonkin
Ikikuusen oksain alla lämmin on
kun myrsky käy

Vaan lämmin on myös lumimajassa
jonka katolla pyrynä riimit tanssii
ja sanojen soinnut helkkää

Kiitosta pelkkää
mun runosieluni Sulle näin soi

Terveisin
Ystäväsi tytteli

Runosi - kuin kommentoimisesi ovat eräällä tavalla
Juhlaa ... tuo tyylittelysi vanhan runon lailla,saa
muistelemaan mennyttä Runoudentaikaa.

Kyllä aapa kuin kuusistotkin että luonnon eri
elementit hyvin kuvaavat Sinun sanojesi taikaa,
että hienolla ja ylväällä tavalla kohtelet Suomen
kieltä,jota ei niin usein välttämättä täällä tapaa.

Äidinkielen lehtori alias - tapiontytteli - kuin
oravaisten terhot puusta etees pudottaa että
kertoen metsän siimeksen elämää...
... luonnontiedon tunneilla muistoksi jälkinpolville
elävöittämään siinä oheen runouden kuntokoulua
pitämään,oppilaaksi sun,minä kai saapumaan saan.

Tarkoituksella en ketään luikertele huikentelevaisin
mielin,vaan kohtelen jokaista parhaan kykyni mukaan,
mikä heidän persoonastaan minulle kumpuaa,että teen
kyllä selvän eron leikin ja vakavuudenkin rajoilla,jos
huomaan väärin ymmärryksen mulle verkkoaan kutovan.

Elämää arjen kuin juhlan
myrskyn että hiljaisuuden
kahleita lempeitä
kahleita raskaita
polkumme tiellä

aaltoa hyväilevää mielen
tyrskyjäkin rannoilla niellen

suudelmas kevyt kaiken herättävä on.

Näillä sanoin : Kevyttä että Hyvää mieltä
aamusi uuteen heräävään,
kai ma tässä Toivottaa saanen.

sepmuur kirjoitti:

Runosi - kuin kommentoimisesi ovat eräällä tavalla
Juhlaa ... tuo tyylittelysi vanhan runon lailla,saa
muistelemaan mennyttä Runoudentaikaa.

Kyllä aapa kuin kuusistotkin että luonnon eri
elementit hyvin kuvaavat Sinun sanojesi taikaa,
että hienolla ja ylväällä tavalla kohtelet Suomen
kieltä,jota ei niin usein välttämättä täällä tapaa.

Äidinkielen lehtori alias - tapiontytteli - kuin
oravaisten terhot puusta etees pudottaa että
kertoen metsän siimeksen elämää...
... luonnontiedon tunneilla muistoksi jälkinpolville
elävöittämään siinä oheen runouden kuntokoulua
pitämään,oppilaaksi sun,minä kai saapumaan saan.

Tarkoituksella en ketään luikertele huikentelevaisin
mielin,vaan kohtelen jokaista parhaan kykyni mukaan,
mikä heidän persoonastaan minulle kumpuaa,että teen
kyllä selvän eron leikin ja vakavuudenkin rajoilla,jos
huomaan väärin ymmärryksen mulle verkkoaan kutovan.

Elämää arjen kuin juhlan
myrskyn että hiljaisuuden
kahleita lempeitä
kahleita raskaita
polkumme tiellä

aaltoa hyväilevää mielen
tyrskyjäkin rannoilla niellen

suudelmas kevyt kaiken herättävä on.

Näillä sanoin : Kevyttä että Hyvää mieltä
aamusi uuteen heräävään,
kai ma tässä Toivottaa saanen.

hymyn kasvoilleni tuo
Sun sanas niin kauniit nuo

Sinä sait minut ajattelemaan, näin miettimään
ma miten sanojani kirjaan, ne tänne Sun katsein alle laitan
ja taisin tajuta ma sen
mitä tarkoittaen
Sun sanasesi nuo

Enpä tiedä miksi, mut tuntuu kuin näin sanoen
ma saisin paremmin nyt ajatuksein julkituoda
mietteet suoda
tänne luettavaks luoda
Mul onko sielu ajantakaa
kuin menneest tähään aikaan annettu
Ehkä näin
on mun osakseni suotu
näin menneen ajan sielua muassani kantaa

Mutta, että oikein lehtori
- näkisitpä miten hymyilen
vaan silleen lämpimästi
- Sä sanoillasi hyvän mielen loit

Niin kaunein sanoin
Hyvin miettein
mun silmäin eteen luettavaks annat
Sä sanoillasi kannat
mun murheen laaksost
valoisuuden virtaan

Me joskus ennenkin olemme puhuneet tästä leikillisyyden
ja rehellisen vakavuuden vastuust
Ne rintarinnan , käsikkäin voi
riimityksil kulkee
Sisällensä sulkee
tään totuuden
mi yhteist meille elossamme on
ei toiset väärää sanaa, ei valheen verkkoa vois punoo
Vaik leikitellen sanojansa laittais

Paljon hyvää mieltä annoit viestilläsi
Yön tään jälkeiseen nyt aamuun
- itse asiassa paljon enemmän kuin aavistatkaan :)
Kas kun elo juuri näin nyt tummemmat nää rantatörmät näyttää
vaan vielä porskuan ma elonvirras sen :))

Sä sanoillasi sadun maailman loit
Kuin Tuhkimon tai Ruususen Sä mieleheni toit
- tuohon suudelmaan mä siis viittaan :))

Hyvää aamua Dolan
Elon arkea juhlavaa Sinun alkavaan viikkoosi
Toivottaen
Ystävyydellä
Unihiekkaa silmissään -tytteli-

Tapiontytteli kirjoitti:

hymyn kasvoilleni tuo
Sun sanas niin kauniit nuo

Sinä sait minut ajattelemaan, näin miettimään
ma miten sanojani kirjaan, ne tänne Sun katsein alle laitan
ja taisin tajuta ma sen
mitä tarkoittaen
Sun sanasesi nuo

Enpä tiedä miksi, mut tuntuu kuin näin sanoen
ma saisin paremmin nyt ajatuksein julkituoda
mietteet suoda
tänne luettavaks luoda
Mul onko sielu ajantakaa
kuin menneest tähään aikaan annettu
Ehkä näin
on mun osakseni suotu
näin menneen ajan sielua muassani kantaa

Mutta, että oikein lehtori
- näkisitpä miten hymyilen
vaan silleen lämpimästi
- Sä sanoillasi hyvän mielen loit

Niin kaunein sanoin
Hyvin miettein
mun silmäin eteen luettavaks annat
Sä sanoillasi kannat
mun murheen laaksost
valoisuuden virtaan

Me joskus ennenkin olemme puhuneet tästä leikillisyyden
ja rehellisen vakavuuden vastuust
Ne rintarinnan , käsikkäin voi
riimityksil kulkee
Sisällensä sulkee
tään totuuden
mi yhteist meille elossamme on
ei toiset väärää sanaa, ei valheen verkkoa vois punoo
Vaik leikitellen sanojansa laittais

Paljon hyvää mieltä annoit viestilläsi
Yön tään jälkeiseen nyt aamuun
- itse asiassa paljon enemmän kuin aavistatkaan :)
Kas kun elo juuri näin nyt tummemmat nää rantatörmät näyttää
vaan vielä porskuan ma elonvirras sen :))

Sä sanoillasi sadun maailman loit
Kuin Tuhkimon tai Ruususen Sä mieleheni toit
- tuohon suudelmaan mä siis viittaan :))

Hyvää aamua Dolan
Elon arkea juhlavaa Sinun alkavaan viikkoosi
Toivottaen
Ystävyydellä
Unihiekkaa silmissään -tytteli-

..huomasin että jäänyt pois oli s-kirjain
joten uudestaan nää sanaseni kirjaan(..ei toisest väärää....)
Sisällensä sulkee
tään totuuden
mi yhteist meille elossamme on
ei toisest väärää sanaa, ei valheen verkkoa vois punoo
Vaik leikitellen sanojansa laittais


nyt Hyvää yötä

ps.tätä se unihiekka tekee :)))

Tapiontytteli kirjoitti:

..huomasin että jäänyt pois oli s-kirjain
joten uudestaan nää sanaseni kirjaan(..ei toisest väärää....)
Sisällensä sulkee
tään totuuden
mi yhteist meille elossamme on
ei toisest väärää sanaa, ei valheen verkkoa vois punoo
Vaik leikitellen sanojansa laittais


nyt Hyvää yötä

ps.tätä se unihiekka tekee :)))

Kovin kaunista luettavaa olet jälleen saanut aikaan
ja vielä yöllä kun kukkokin nukkuu ilman aamu
kiekaustaan ... ennen vanhaan.

Osaat tuon jalon taidon suodattaa tekstiäsi kuin
kevyttä leikkiä jolla tuotat hyvää mieltä ja osoitat
harvinaisemman ruonoudenkielen luettavaksi.

Ehkä unihiekassasi vielä vaellat ehkä jo hereillä
alat punoa tämän päivän kudelmaasi valkeilla
hangilla tai pirtin lämpimissä peitteissä,jota
lämmin sydän suojelkoot niin viimoilta kuin
pahoilta eri tuntemuksilta.

Hyvältä tuntuu täällä tuntea kaltaisesi ihminen !

sepmuur kirjoitti:

Kovin kaunista luettavaa olet jälleen saanut aikaan
ja vielä yöllä kun kukkokin nukkuu ilman aamu
kiekaustaan ... ennen vanhaan.

Osaat tuon jalon taidon suodattaa tekstiäsi kuin
kevyttä leikkiä jolla tuotat hyvää mieltä ja osoitat
harvinaisemman ruonoudenkielen luettavaksi.

Ehkä unihiekassasi vielä vaellat ehkä jo hereillä
alat punoa tämän päivän kudelmaasi valkeilla
hangilla tai pirtin lämpimissä peitteissä,jota
lämmin sydän suojelkoot niin viimoilta kuin
pahoilta eri tuntemuksilta.

Hyvältä tuntuu täällä tuntea kaltaisesi ihminen !

Unihiekkaa mun silmissäin
ikkunain takana metsien varjot
Kuu sirppinä vartioi
- tähdet tuikettaan hangille luo

Kaikki nukkuu - vois luulla
vaan rapina nurkissa käy
Metsän maahiset ahkeroi siellä
- kovin tuttua mulle on tuo


Lumienkelit tanssivat leijain
yllä nietosten , valkeittein hankein
Niin kaunis on aapani, kaunis
- jo saatan ma nukkumaan mennä

Kiitollisna unehen vaivun
elon taivalko tassujain painaa

Vaan aavallain kulkuni kevyt
- Lennä mun toiveeni, lennä !



Hei Ystäväni

Sinun viestisi lämpimyyden jälkeen
olisit ansainnut kirkkaimmilla kudelmilla
tehdyn räsymaton elosi lauteille
Vaan tummat raidat valloittivat kangaspuut
joita viime yönä loimina pujotin

Jätin tämän aamua vuottamaan
- ajattelin, että jospa vaikka aamulla osaisin
viisaammin aatoksellani päätelmät tehdä
ja tämän vaikka itsellein lepohon jättää

Vaan tässä tämä nyt kuitenkin….

Tummemmankin yön jälkeen
pitkospuut odottavat vaeltajaa
Uuteen päivään on kukko kiekunsa laulanut
Uusi päivä on aavalle auennut


Riemulaulua soikoon Sun elosi tiut
Lumienkelit hiljaa tassikoot Sun hankeisi valkeudella
Maahiset rakentakoot ilkikuri-hymylymyn mielennipukkaasi :))
ilkamoimaan, lauluiksi soimaan Hyvän Mielen

Paljon hymyä päivääsi

Toivottaa tytteli