Mieliala ja varsinkin mielialan tasapaino vaikuttaa ratkaisevasti jokaisen ihmisen elämään.
Mielialaa voi jokainen hoitaa itse ihan omin ja yksinkertaisin keinoin.
Mielialanhoitokeinot:
1. Yritä pitää mielialasi tasapainossa.
2. Noudata terveelliseksi havaittua ruokavaliota. K.S. ns. lautasmalli.
3. Liiku säännöllisesti ikäsi ja kuntosi mukaan. Puoli tuntia 3 kertaa viikossa riittää.
4. Huolehdi riittävästä unesta. Levollista yöunta 7-8 tuntia/yö.
5. Hoida itse itseäsi, älä luota pillerieden tai toisten apuun.
Mielialaa voi jokainen hoitaa itse ihan omin ja yksinkertaisin keinoin.
Mielialanhoitokeinot:
1. Yritä pitää mielialasi tasapainossa.
2. Noudata terveelliseksi havaittua ruokavaliota. K.S. ns. lautasmalli.
3. Liiku säännöllisesti ikäsi ja kuntosi mukaan. Puoli tuntia 3 kertaa viikossa riittää.
4. Huolehdi riittävästä unesta. Levollista yöunta 7-8 tuntia/yö.
5. Hoida itse itseäsi, älä luota pillerieden tai toisten apuun.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lisäyksiä:
- jätä viinakset pulloon, pahentavat mielialaheilahteluja, krapulavaihe lisää masennusta ja ahdistusta
- liikuntaa vähintään puli tuntia-tunti päivittäin, esim. lenkkeilyä, hiihtoa, luistelua, potkukelkkailua, sauvakävelyä, uintia, kuntosalia, tanssia ym jne kunkin varallisuuden ja mieltymysten mukaan. Kun aikanaan ostin ison koiran, sain asiatuntevalta kasvattajalta käyttöohjeeksi ulkoilua ja lenkitystä tunnista kahteen tuntiin päivässä. Ja tämä on pitänyt itsenikin kohtalaisessa kunnossa.
- suosi tosielämää ja oikeita ihmissuhteita filmien ja netin edelle. Jälkimmäisillä on taipumus passivoida ja jopa masentaa pientä ihmistä, varsinkin jos on yksinäinen ja heikkoitsetuntoinen.
- auta muita aina kykysi ja ymmärryksesi mukaan, siis niitä jotka tarvitsevat apua. Saat hyvän mielen.
- sensijaan tunnista ajoissa aikavarkaasi, hyväksikäyttäjät ja narsistisella mielellä sinua lähestyvät. Heistä pyri eroon ystävällisesti mutta puolesi pitäen!
vielä että harjoita jonkunmoista aivojumppaa, älyllistä tekemistä. Pelkkä töllö ja netti pehmentää aivot.
sulla siinä, mutta perusohjeet tulisivat olla vieläkin paljon kattavammat. Nykyään "elintasosairautena" ovat lisääntyneet syöpä ja mielialahäiriöt ym. Emmekö me huomaa, millaisessa maailmassa elämme? Emmekö me huomaa, miten paljon erilaisia kemikaaleja ja liottimia jatkuvasti on ympärillämme? Emmekö me huomaa ilman saastumista, autojen määrän kasvua tai jatkuvin lisäaineiden syömistä? Ja lisäksi, mihin meiltä olisi kadonneet ennen täällä eläneet loiset ja madot? Suurin osa niistä taitaa elää juuri maassa, vedessä (imumadon kehitys) tai ulosteissa. Samalla kun ihmiset ovat alkaneet ottaa kissoja ja koiria elääkseen niiden kanssa, samalla riskeerataan oma terveys. Vaikka koira saisikin matokuurit, se ehtii tartuttaa ihmiseen loisensa ennen seuraavaa kuuria. Koira, jos mikä maistelee ja haistelee likaa.
Ja entä homeet? Niitähän on niin monia lajeja.
Ja ihmisten omista hampaistaan huolehtimisen tulisi olla erittäin tärkeällä sijalla.
Ensi alkuun kannattaisi ihan kenen tahansa lukea Hulda Clarkin kirja: Hoito kaikkiin sairauksiin. Hän oli lukenut biofysiikkaa ja fysiologiaa. Sekä oli Fysiologian tohtori. Mutta kuulemani mukaan hän on kuollut kolarissa.
Meidän jokaisen tulisi hetkeksi pysähtyä miettimään elintapojamme. Miksi tehokkuus tuntuu olevan arvomaailmamme kärjessä nykypäivänä? Miksi pitäisi aina saada aikaan niin paljon? Eikö pienempi panos tosiaan riitä? Näitä asioita meidän tulisi kysyä itseltämme ja toisiltamme. Ei ihminen ole kone. Ihminen tarvitsee aikaa myös itselleen: rentoutuakseen, lepääkseen ja voidakseen nauttia elämästä. Elämän ei pitäisi olla vain työtä, ja velvoitteita, mutta ilmeisesti emme opi koskaan. Kuitenkin hyvinvointimme on kaikkien edun mukaista, ilman sitä seuraa pitkiä sairaslomia, aikaisia sairaseläkkeitä, huonoa työilmapiiriä, perheväkivaltaa, kasvanutta alkoholismia, unettomuutta, josta taas seuraa muistamattomuutta, keskittymiskyvyn heikentymistä, yleistä asioiden sekoittamista jne...Eivätkö suuret päättäjät ymmärrä, että sensijaan, että pidennetään vain eläkeikää, tulisi ihmisiä hoitaa, ja päinvastoin minimoida velvoitteita, eikä kasvattaa niitä? Kaikelta yllämainitulta voitaisiin välttyä, mutta se ei tosiaan tapahdu eläkeikää nostamalla. Kuinka moni meistä muka ihan realistisesti olisi edes työkykyinen 65 ikävuoden jälkeen? Riistetäänkö meiltä vähäisinkin mahdollisuus viettää sitä kuitenkin niin tärkeänä pidettyä omaa aikaa? Kotitöitähän ei voida laskea tähän kuuluvaksi, silti sekin pitää sisällyttää vapaa-aikaan, joka myös syö sitä omaa aikaa paljon. Olemmeko unohtaneet, että me kaikki kaipaamme joskus alkukantaista elämää, jossa voivat aikuisetkin heittäytyä lapsellisiksi tanssien, laulaen, tai vaikka pelejä pelaten?! Ajatelkaa miten tehokkaita voisimmekaan töissä olla, kun saisimme silloin tällöin virkistyä oikein kunnolla, ja unohtaa hetkeksi arjen paineet. Kunnon irtiotto arjesta toisinaan tekisi terää, sellainen irtiotto, jossa saisi tehdä juuri sitä, mistä nauttii eniten, ja saisi viettää sen siellä missä mieli lepää, kaukana liikenteen hälystä, ja ihmismassoista. Näin pitäisi voida tehdä aina silloin, kun ahdistuksen merkit alkavat nostaa päätään. Tämä ei ole mahdollista, vuosilomista ja viikonlopuista huolimatta. Emme voi aina niin halutessamme lähteä maalle, tai toteuttaa muita mielihalujamme. Emme saa kuunnella kehomme ääntä, vaan olemme kuin vankeja velvollisuudentäyteisessä elämässämme. Jopa lomat saattavat aiheuttaa stressiä, kun kumppanin tai perheen kanssa pitää neuvotella suunnitelmista, joiden tulisi olla yhteisiä, mutta entä jos esim. toinen haluaisi viettää koko lomansa maalla, ja toinen haluaisi lähteä kaupunkilomalle? Loma on kuitenkin niin lyhyt, siinä sitten pitäisi ehtiä toteuttamaan molempien kaikki lomahaaveet...Jokatapauksessa tehokkuutta ei edistä sitovat aikataulut, kiire ja paineet, vaan juuri kaikki se, mikä edistää mielenterveyttämme. Kun voisimme suoda itsellemme aikaa, ja sielunhoitoa, jaksaisimme töissäkin paremmin!
Siis pysähtykää, eikä pyähtykää...