"miksen päässyt lääkikseen???"

kandipaatti

Tänne tuppaa jatkuvasti (varsinkin kesällä pääsykoetulosten saapumisen jälkeen) itkuvirsiä siitä, että joku ei päässyt. Syyksi esitetään milloin "typerät, putkiaivoja suosivat valintakokeet", milloin "väärin suunnattu valmennuskurssi", milloin "oli vain niin paljon omassa elämässä asioita tapahtumassa että motivaatio meni" tai sitten syytetään yhteiskuntaa, lääkäriliittoa, Jumalaa tai naapuria.

On väärin kysyä, "miksen MINÄ päässyt" koska avain ongelmaan onkin kysymyksessä "miksi nuo toiset PÄÄSIVÄT"?

Vastaus siihen tietysti on, että no koska ne toiset eivät keksineet tekosyitä, olivat hyvin valmistautuneita ja motivoituneita, osasivat vaadittavat asiat, eivät menneet puihin stressaavassa koetilanteessa ja hallitsevat luonnontieteellisen ajattelun perusteet. Eli koska heidän tasonsa oli korkeampi kuin kysyjän! Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että jonkun on jäätävä rannalle, koska kaikki eivät voi päästä sisään - sanoohan sen jo matikkakin, jos paikkoja on sata ja hakijoita tuhat. Koettakaa nyt vaan hyväksyä, että hyvä ei riitä, pitää olla todella hyvä pärjätäkseen siinä joukossa.

Lääkikseen pääsy on yleensä koettu suhteellisen helpoksi niiden taholta jotka sinne pääsevät 1./2. yrittämällä. Rannalle jääneet taas ovat ne, jotka ylläpitävät myyttiä pääsykokeiden ylivoimaisesta, superälykkyyttä vaativasta tasosta.

38

8017

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Koopa

      Toisaalta lääkäreiden työuupumusta tutkittaessa on todettu, että ulkoista attribuutiota (lue: tekosyiden keksintä, ulkoisten tekijöiden syyttäminen epäonnistuessa) käyttävien opiskelijoiden todennäköisyys työuupumiseen on huomattavasti pienempi kuin opiskelijoiden, jotka syyttävät epäonnistumisista vain itseään.

      Pääsykokeessa "taso" on häilyvä, ottaen huomioon että aina jää useampi kymmenen hakijaa pisteen tai parin päähän sisäänpääsystä, ja onnella on sormensa pelissä siinä, ketä näistä samalla tasolla olevista sattuu tehtävät suosimaan. Tietenkin jos pääsee kirkkaasti sisään olisi luultavasti päässyt sisään millä tahansa kokeella. Itselläni ainakin kävi kokeessa onnenkantamoinen, ja jätin jälkeeni esim. valmennuskurssilla asiat paremmin osanneita.

    • Henrika...

      Suomi on pääsykokeiden suhteen jännä maa siinä suhteessa, että moniin kouluihin on suhteellisen vaikea päästä, erityisesti lääketieteelliseen. Suuri osa lääketieteelliseen päässeistä on älykkäitä jossain määrin joo. Mutta sinne menee myös paljon niitä, jotka ovat laskeneet yötä päivää 2-3 vuotta. Väkisinkin siinä rutiininomaisesti jotain oppii, oli älykäs tai ei. Ja sitten niillä, jotka ovat vähä heikompia, saattaa olla vähän ongelmia valmistumisen kanssa, mutta ihan jo sympatiasta Suomessa päästetään kaikki läpi kokeista yliopistoissa (viimeistään sen 2. tai 3. yrityksen jälkeen) ja he valmistuvat opintosuoritusten tasosta riippumatta.

      Esim. Saksassa käytännössä kaikki pääsevät sisään yliopistoihin, mutta huonosti pärjääviä putoaa pois opintojen edetessä. Eli heillä ei ole paineita pääsykokeista, mutta huonot putoavat opiskelujen aikana pois ja vain soveliaimmat selviävät lääkäreiksi. Enpä ole missään nähnyt mitään viitettä siitä, että Saksassa oilisi huonompi lääketieteen tai lääkäreiden taso kuin Suomessa, päinvastoin.

      Lääkiksen koe vaatii paljon muutakin kuin pelkkää älyä, mm. sitkeyttä, kovaa paineensietokykyä ja ahkeraa valmistautumista ennen koetta. Joten en pidä lääketieteelliseen päässeitä mitenkään ihmeellisen älykkäinä, vaikka en heidän älynlahjojaan mitenkään väheksykään.

      • DanielleMarie

        "Soveliaimmat" tarkoittaa noissa tiputussysteemillä toimivissa kouluissa myös niitä, jotka ovat onnekkaita eivätkä opiskeluun liittymättömistä syistä pysty jossain vaiheessa tekemään opintoja. varsinaisesti älykkäimpiä ja soveliaimpia siinäkään ei valikoida: ainoastaan kestävimmät ja ahkerimmat.


      • Henrika....
        DanielleMarie kirjoitti:

        "Soveliaimmat" tarkoittaa noissa tiputussysteemillä toimivissa kouluissa myös niitä, jotka ovat onnekkaita eivätkä opiskeluun liittymättömistä syistä pysty jossain vaiheessa tekemään opintoja. varsinaisesti älykkäimpiä ja soveliaimpia siinäkään ei valikoida: ainoastaan kestävimmät ja ahkerimmat.

        Kyllä 6 vuoden opinnoissa menestyminen vaatii jo muutakin kuin onnea. Saksassa ym. maissa on kokeiden taso ja arviointi kovempaa kuin Suomessa. Suomessa yliopistoissa noin yleisestikin tiedekunnasta riippumatta päästetään läpi useamman yrittämisen jälkeen, vaikka suoritus ei siihen antaisi aihettakaan. Näin ammattiin valikoituu niitä pääsykokeisiin kaksi vuotta päntänneitä, jotka eivät sitten kuitenkaan ole kovin lahjakkaita itse ammatissa.


        Minun mielestäni Suomen systeemi voitaisiin vaihtaa, koska lääketiede kuten muutkin tieteet ovat Saksan kaltaisissa Keski-Euroopan maissa pikemminkin korkeatasoisempaa kuin Suomessa. Norjassa ei myöskään ole lääketieteelliseen pääsykokeita, vaan siellä käytetään todistusvalintaa. Hyviä arvosanoja laajan matematiikan, kemian ja fysiikan ylioppilaskokeissa kirjoittaneet tuskin ovat ainakaan tyhmiä. Suomen lääkikseen saattaa päästää C tai M:n paperit kirjoittanut keskinkertaisuus, joka jaksaa päntätä. Sama ongelma on muissakin pääsykokeissa.


      • DanielleMarie
        Henrika.... kirjoitti:

        Kyllä 6 vuoden opinnoissa menestyminen vaatii jo muutakin kuin onnea. Saksassa ym. maissa on kokeiden taso ja arviointi kovempaa kuin Suomessa. Suomessa yliopistoissa noin yleisestikin tiedekunnasta riippumatta päästetään läpi useamman yrittämisen jälkeen, vaikka suoritus ei siihen antaisi aihettakaan. Näin ammattiin valikoituu niitä pääsykokeisiin kaksi vuotta päntänneitä, jotka eivät sitten kuitenkaan ole kovin lahjakkaita itse ammatissa.


        Minun mielestäni Suomen systeemi voitaisiin vaihtaa, koska lääketiede kuten muutkin tieteet ovat Saksan kaltaisissa Keski-Euroopan maissa pikemminkin korkeatasoisempaa kuin Suomessa. Norjassa ei myöskään ole lääketieteelliseen pääsykokeita, vaan siellä käytetään todistusvalintaa. Hyviä arvosanoja laajan matematiikan, kemian ja fysiikan ylioppilaskokeissa kirjoittaneet tuskin ovat ainakaan tyhmiä. Suomen lääkikseen saattaa päästää C tai M:n paperit kirjoittanut keskinkertaisuus, joka jaksaa päntätä. Sama ongelma on muissakin pääsykokeissa.

        Yo-arvosanoja voi myös uusia. Elämään liittyvät kriisit, lähesiten kuolemat, raskaudet, masennusjaksot tms. laskevat suoritustasoa väliaikaisesti ja tällä voi olla melkoinen vaikutus koulutusohjelmassa, jossa tiputetaan jatkuvasti opiskelijoita. Etenkin lääkärin työssä on eduksi, että jonkin verran vastoinkäymisiä on ollut elämän varrella, ja lisäksi motivaatio ja kiinnostus alaa kohtaa kompensoi "älykkyyttä". Lääkärin ammatti on kuitenkin ammatti, joka vaatii kiinnostusta ja sinnikkyyttä ja on hyvä, että ammattikunta on heterogeeninen: sekä poikkeuksellisen älykkäitä että ahkeria mahtuu joukkoon.

        Arvosanat ja älykkyys eivät kompensoi etenkään yo-kirjoituksissa. Monilla älykkäillä on lukioikäisenä muita ongelmia, jotka syövät aikaa ja kiinnostusta koulunkäynniltä. Lisäksi ne, jotka jaksavat päntätä, voivat päntätä myös yo-kokeisiin, mikäli ovat aikeissa niiden pohjalta hakeutua koulutusohjelmaan, joten yo-pohjalta valitseminen ei poista mainitsemaasi ongelmaa mitenkään.

        Sitä paitsi kyllä ne, jotka ovat keskinkertaisilla papereilla ja kovalla työllä päässeet lääkikseen saavat myös niitä parempia arvosanoja kuin kaltaiseni matemaattisesti lahjakkaat, jotka ovat tähän asti onnistuneet menestymään tekemättä työtä opintojen eteen. Ahkeruutta, motivaatiota ja älykkyyttä on aika vaikea erottaa toisistaan.

        Lisäksi kuvailemasi 6 vuoden systeemi palkitsee edelleen ne sinnikkäät pänttääjät, sillä alalla on paljon materiaalia, joka vain pitää päntätä. Nokkeluutta, luovuutta ja produktiivisuutta (jotka ovat hyviä ominaisuuksia tieteen kehittymiselle) tuollainen systeemi ei eritysesti vaadi, ja se tiputtaa ennemmin Einsteinit kuin työmyyrät matkasta.

        Logiikkakokeellako lääkikseen pitäisi sitten valikoida? Faktahan on myös se, että lääkäriksi valmistuu tietty prosenttiosuus väestöstä, ja nähdäkseni se on sen verran iso prosentti, ettei kaikki voi millään olla niitä penaalin terävimpiä kyniä. Valintaprosessi ei tätä muuta.

        Ja lääketiede yllättäen on korkeammalla tasolla maissa, jossa väestöpohjaa ja tieteellistä perinnettä on enemmän, no shit.


      • Henrika....
        DanielleMarie kirjoitti:

        Yo-arvosanoja voi myös uusia. Elämään liittyvät kriisit, lähesiten kuolemat, raskaudet, masennusjaksot tms. laskevat suoritustasoa väliaikaisesti ja tällä voi olla melkoinen vaikutus koulutusohjelmassa, jossa tiputetaan jatkuvasti opiskelijoita. Etenkin lääkärin työssä on eduksi, että jonkin verran vastoinkäymisiä on ollut elämän varrella, ja lisäksi motivaatio ja kiinnostus alaa kohtaa kompensoi "älykkyyttä". Lääkärin ammatti on kuitenkin ammatti, joka vaatii kiinnostusta ja sinnikkyyttä ja on hyvä, että ammattikunta on heterogeeninen: sekä poikkeuksellisen älykkäitä että ahkeria mahtuu joukkoon.

        Arvosanat ja älykkyys eivät kompensoi etenkään yo-kirjoituksissa. Monilla älykkäillä on lukioikäisenä muita ongelmia, jotka syövät aikaa ja kiinnostusta koulunkäynniltä. Lisäksi ne, jotka jaksavat päntätä, voivat päntätä myös yo-kokeisiin, mikäli ovat aikeissa niiden pohjalta hakeutua koulutusohjelmaan, joten yo-pohjalta valitseminen ei poista mainitsemaasi ongelmaa mitenkään.

        Sitä paitsi kyllä ne, jotka ovat keskinkertaisilla papereilla ja kovalla työllä päässeet lääkikseen saavat myös niitä parempia arvosanoja kuin kaltaiseni matemaattisesti lahjakkaat, jotka ovat tähän asti onnistuneet menestymään tekemättä työtä opintojen eteen. Ahkeruutta, motivaatiota ja älykkyyttä on aika vaikea erottaa toisistaan.

        Lisäksi kuvailemasi 6 vuoden systeemi palkitsee edelleen ne sinnikkäät pänttääjät, sillä alalla on paljon materiaalia, joka vain pitää päntätä. Nokkeluutta, luovuutta ja produktiivisuutta (jotka ovat hyviä ominaisuuksia tieteen kehittymiselle) tuollainen systeemi ei eritysesti vaadi, ja se tiputtaa ennemmin Einsteinit kuin työmyyrät matkasta.

        Logiikkakokeellako lääkikseen pitäisi sitten valikoida? Faktahan on myös se, että lääkäriksi valmistuu tietty prosenttiosuus väestöstä, ja nähdäkseni se on sen verran iso prosentti, ettei kaikki voi millään olla niitä penaalin terävimpiä kyniä. Valintaprosessi ei tätä muuta.

        Ja lääketiede yllättäen on korkeammalla tasolla maissa, jossa väestöpohjaa ja tieteellistä perinnettä on enemmän, no shit.

        "Ahkeruutta, motivaatiota ja älykkyyttä on aika vaikea erottaa toisistaan."

        Ahkeruudella ja älyllä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Hyvin älykäs ihminen voi olla saavuttamatta mitään, mikäli ei ole ahkera, mutta ahkeruus voi maksimoida hänen saavutuksensa. Sen sijaan älyltään rajoittuneempi ei yllä samoihin saavutuksiin, vaikka olisi kuinka ahkera. Täysin erillisia ominaisuuksia siis. Esimerkkinä vaikkapa Stephen Hawking, joka keskittyi nuoruusvuosinaan kaljakuppiloissa istumiseen ja juhlimiseen ja eteni opinnoissaan verkkaisesti. Hän ei ollut siis ahkera, mutta erittäin älykäs.

        "Ja lääketiede yllättäen on korkeammalla tasolla maissa, jossa väestöpohjaa ja tieteellistä perinnettä on enemmän, no shit. "

        Juuri vähän aikaa sitten uutisoitiin siitä, kuinka pieni osa Suomen lääketieteen opiskelijoista on kiinnostunut tutkijan työstä, ja kuinka pieni osa siihen työhön päätyy. Norjassa, jossa ei ole pääsykokeita ja jossa kouluun pääsevät suoraan matemaattisista aineista hyvät arvosanat kirjoittaneet, selvästi useampi opiskelee tohtoriksi asti. On suomea pienempi valtio asukasluvultaan, joten demografialla ei sen asian kanssa ole mitään tekemistä. Tämä ongelma on siinä, kun ne C:n ja M:n paperit kirjoittaneet pänttääjät pääsevät sisään. Niitä tutkijoita kun tarvitaan, jotta suomalainen lääketiede ja lääketieteellinen osaaminen kehittyisi.

        Sinä ilmeisesti ajattelet tämän asian nyt niin, että mikä on sinulle itsellesi hyvä järjestelmä. Se ei välttämättä tee siitä kansallisella ja akateemisella tasolla toimivinta järjestelmää.


      • ---

        Tiedekuntiinko päästetään läpi, vaikkei suoritus siihen antaisi aihetta? Eikös sellainen epätasaväkinen arvostelu ole laitonta? Bullshit. Lääkikseen voi päästä vain kovasti pänttäämällä, kyllä. Se on minusta hieno asia. Jos lukiossa on päntännyt matemaattisia aineita, ja niillä pääsee lääkikseen, eikö se sitten vastaa kovempaa pänttäämistä pääsykokeeseen?
        Pääsykokeen onkin tarkoitus valikoida kaikkein motivoituneimmat! Sitä se valtava pänttäys juuri mittaa. Ja miten ihmeessä perustelet sen, että kaksi vuotta pääsykokeeseen pänttäävät eivät valmistuessaan olisi kovin lahjakkaita itse ammatissa?

        Saksan systeemiä en Suomeen missään tapauksessa haluaisi seuraavista syistä:
        -systeemi on kallis
        -jatkuva kilpailu kurssitovereiden kanssa estää tiiviin ryhmähengen syntymistä
        -systeemi on raaka: olisko kiva jos sut heitettäis ulos tiedekunnasta kun olet tuhlannut 4 v elämästäsi lääkärin koulutukseen, ja yht'äkkiä kaikki se oppi olisi yhtä tyhjän kanssa.


      • Henrika....
        --- kirjoitti:

        Tiedekuntiinko päästetään läpi, vaikkei suoritus siihen antaisi aihetta? Eikös sellainen epätasaväkinen arvostelu ole laitonta? Bullshit. Lääkikseen voi päästä vain kovasti pänttäämällä, kyllä. Se on minusta hieno asia. Jos lukiossa on päntännyt matemaattisia aineita, ja niillä pääsee lääkikseen, eikö se sitten vastaa kovempaa pänttäämistä pääsykokeeseen?
        Pääsykokeen onkin tarkoitus valikoida kaikkein motivoituneimmat! Sitä se valtava pänttäys juuri mittaa. Ja miten ihmeessä perustelet sen, että kaksi vuotta pääsykokeeseen pänttäävät eivät valmistuessaan olisi kovin lahjakkaita itse ammatissa?

        Saksan systeemiä en Suomeen missään tapauksessa haluaisi seuraavista syistä:
        -systeemi on kallis
        -jatkuva kilpailu kurssitovereiden kanssa estää tiiviin ryhmähengen syntymistä
        -systeemi on raaka: olisko kiva jos sut heitettäis ulos tiedekunnasta kun olet tuhlannut 4 v elämästäsi lääkärin koulutukseen, ja yht'äkkiä kaikki se oppi olisi yhtä tyhjän kanssa.

        Parhaillaanhan mietitään, miten Suomen lääketieteellisessä opiskelevia saataisiin motivoitua tutkijan uralle, kun niin harva on kiinnostunut. Tutkijan uralla eivät pärjää niinkään "ahkerat" tai "motivoituneet" kuin älykkäät ja lahjakkaat. Pitkän matematiikan kokeessa ei voi kovin hyvin menestyä ilman lahjakkuutta. Vaikka lääketieteen pääsykoe älyä jossain määrin vaatii, niin lyhyen matematiikan lukeneita pääsee paljon sisään ja matemaattinen puoli on lääketieteen kokeessa aika yksinkertainen.

        Kyllä Suomessa voisi uudistaa tuon valintakoesysteemin niin, että joko useampi pääsisi sisään ja menestys karsisi huonot pois (motivoisi myös opiskelemaan, kun ne "kunhan nyt läpi pääsee kokeesta"-tyypit karsiutuisivat) tai valinta tapahtuisi ylioppilastodistusten perusteella.


        Yleensä ne huonosti pärjäävät karsiutuvat opiskelujen alkuvaiheessa ulkomailla, joten tuo esittämäsi esimerkki ei sovi tähän. Suomen järjestelmä on vanhentunut, joten se uudistunee jossain vaiheessa joka tapauksessa.


      • Henrika.....
        --- kirjoitti:

        Tiedekuntiinko päästetään läpi, vaikkei suoritus siihen antaisi aihetta? Eikös sellainen epätasaväkinen arvostelu ole laitonta? Bullshit. Lääkikseen voi päästä vain kovasti pänttäämällä, kyllä. Se on minusta hieno asia. Jos lukiossa on päntännyt matemaattisia aineita, ja niillä pääsee lääkikseen, eikö se sitten vastaa kovempaa pänttäämistä pääsykokeeseen?
        Pääsykokeen onkin tarkoitus valikoida kaikkein motivoituneimmat! Sitä se valtava pänttäys juuri mittaa. Ja miten ihmeessä perustelet sen, että kaksi vuotta pääsykokeeseen pänttäävät eivät valmistuessaan olisi kovin lahjakkaita itse ammatissa?

        Saksan systeemiä en Suomeen missään tapauksessa haluaisi seuraavista syistä:
        -systeemi on kallis
        -jatkuva kilpailu kurssitovereiden kanssa estää tiiviin ryhmähengen syntymistä
        -systeemi on raaka: olisko kiva jos sut heitettäis ulos tiedekunnasta kun olet tuhlannut 4 v elämästäsi lääkärin koulutukseen, ja yht'äkkiä kaikki se oppi olisi yhtä tyhjän kanssa.

        "Tiedekuntiinko päästetään läpi, vaikkei suoritus siihen antaisi aihetta? Eikös sellainen epätasaväkinen arvostelu ole laitonta?"

        Tämän asian ymmärsit ilmeisesti väärin. Siis tarkoitin, että tiedekunnissa opiskelijat päästetään kokeissa usein läpi, etenkin jos kyse on uusinnasta, vaikka ei aihetta olisi. Näin kursseista saattaa päästä läpi hyvin helposti sen jälkeen, kun on pääsykokeesta selvinnyt. Tämä on tunnettu ja laaja ongelma Suomen yliopistoissa ja koskee monia eri tieteenaloja.


      • gjhgjhjg
        Henrika.... kirjoitti:

        "Ahkeruutta, motivaatiota ja älykkyyttä on aika vaikea erottaa toisistaan."

        Ahkeruudella ja älyllä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Hyvin älykäs ihminen voi olla saavuttamatta mitään, mikäli ei ole ahkera, mutta ahkeruus voi maksimoida hänen saavutuksensa. Sen sijaan älyltään rajoittuneempi ei yllä samoihin saavutuksiin, vaikka olisi kuinka ahkera. Täysin erillisia ominaisuuksia siis. Esimerkkinä vaikkapa Stephen Hawking, joka keskittyi nuoruusvuosinaan kaljakuppiloissa istumiseen ja juhlimiseen ja eteni opinnoissaan verkkaisesti. Hän ei ollut siis ahkera, mutta erittäin älykäs.

        "Ja lääketiede yllättäen on korkeammalla tasolla maissa, jossa väestöpohjaa ja tieteellistä perinnettä on enemmän, no shit. "

        Juuri vähän aikaa sitten uutisoitiin siitä, kuinka pieni osa Suomen lääketieteen opiskelijoista on kiinnostunut tutkijan työstä, ja kuinka pieni osa siihen työhön päätyy. Norjassa, jossa ei ole pääsykokeita ja jossa kouluun pääsevät suoraan matemaattisista aineista hyvät arvosanat kirjoittaneet, selvästi useampi opiskelee tohtoriksi asti. On suomea pienempi valtio asukasluvultaan, joten demografialla ei sen asian kanssa ole mitään tekemistä. Tämä ongelma on siinä, kun ne C:n ja M:n paperit kirjoittaneet pänttääjät pääsevät sisään. Niitä tutkijoita kun tarvitaan, jotta suomalainen lääketiede ja lääketieteellinen osaaminen kehittyisi.

        Sinä ilmeisesti ajattelet tämän asian nyt niin, että mikä on sinulle itsellesi hyvä järjestelmä. Se ei välttämättä tee siitä kansallisella ja akateemisella tasolla toimivinta järjestelmää.

        "Tämä ongelma on siinä, kun ne C:n ja M:n paperit kirjoittaneet pänttääjät pääsevät sisään. Niitä tutkijoita kun tarvitaan, jotta suomalainen lääketiede ja lääketieteellinen osaaminen kehittyisi."

        Mitä tarkoitat, että C:n ja M:n paperit kirjoittanut ei voi tehdä/pysty tekemään tutkimustyötä? Itse olen kirjoittanut hyvin vaatimattomat paperit ja aloitin tutkimustyön jo eka vuonna. Mua ei koskaan ole kiinnostanut koulunkäynti per se, ala-astetta lukuunottamatta, mutta tiedonjano on aina ollut suuri. Sitä paitsi tutkimustyö ei vaadi sinänsä itsessän muuta kuin hyviä pakaroita.


      • DanielleMarie
        Henrika.... kirjoitti:

        Parhaillaanhan mietitään, miten Suomen lääketieteellisessä opiskelevia saataisiin motivoitua tutkijan uralle, kun niin harva on kiinnostunut. Tutkijan uralla eivät pärjää niinkään "ahkerat" tai "motivoituneet" kuin älykkäät ja lahjakkaat. Pitkän matematiikan kokeessa ei voi kovin hyvin menestyä ilman lahjakkuutta. Vaikka lääketieteen pääsykoe älyä jossain määrin vaatii, niin lyhyen matematiikan lukeneita pääsee paljon sisään ja matemaattinen puoli on lääketieteen kokeessa aika yksinkertainen.

        Kyllä Suomessa voisi uudistaa tuon valintakoesysteemin niin, että joko useampi pääsisi sisään ja menestys karsisi huonot pois (motivoisi myös opiskelemaan, kun ne "kunhan nyt läpi pääsee kokeesta"-tyypit karsiutuisivat) tai valinta tapahtuisi ylioppilastodistusten perusteella.


        Yleensä ne huonosti pärjäävät karsiutuvat opiskelujen alkuvaiheessa ulkomailla, joten tuo esittämäsi esimerkki ei sovi tähän. Suomen järjestelmä on vanhentunut, joten se uudistunee jossain vaiheessa joka tapauksessa.

        Yleensä ne puhtaasti älykkäät ja lahjakkaat ja innovatiivisimmat ovat niitä samoja, jotka käyvät tylsät kurssit "kunhan pääsee läpi" -asenteella. Heitä kuitenkin tarvitaan, jotta out of the box thinking säilyisi ja ala kehittyisi. Samoin tarvitaan niitä ahkeria ja motivoituneita työmyyriä, jotka jaksavat oikeasti toteuttaa hyviä ideoita.

        Karsinta tiputtaisi matkasta myös esim. opintojen alkuvaiheessa sairastavat, opiskeluaikana lisääntyvät ja esim. läheisensä menettävät. Mielestäni systeemi kuulostaa lähinnä epäinhimilliseltä, eikä myöskään "parhaiden lääkärien" erotteluun parhaalta metodilta.

        Toisaalta, jos Henriikan käsitys älykkyydestä on lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen, niin ymmärrän näkökannan. Eikä lääkiksessä juurikaan kyllä ole niitä, jotka eivät halutessaan kykenisi pärjäämään pitkän matematiikan kokeessa, joskin lyhyellä matikalla sisään päässeitä löytyy paljonkin.

        Tutkijan työstähän suurin osa nyt ei kiinnostu lähinnä kahdesta syystä: a, lääkis on ammattikoulu ja b, tutkijoiden palkka on kliinikon palkkaa nihkeämpi.

        Haluaisitko Henrika antaa jonkin konkreettisen esimerkin kurssista, jossa on aiheettomasti päästetty opiseklija läpi? Millaisia olivat kysymykset ja millaisia olivat vastaukset?


      • Henrika....
        DanielleMarie kirjoitti:

        Yleensä ne puhtaasti älykkäät ja lahjakkaat ja innovatiivisimmat ovat niitä samoja, jotka käyvät tylsät kurssit "kunhan pääsee läpi" -asenteella. Heitä kuitenkin tarvitaan, jotta out of the box thinking säilyisi ja ala kehittyisi. Samoin tarvitaan niitä ahkeria ja motivoituneita työmyyriä, jotka jaksavat oikeasti toteuttaa hyviä ideoita.

        Karsinta tiputtaisi matkasta myös esim. opintojen alkuvaiheessa sairastavat, opiskeluaikana lisääntyvät ja esim. läheisensä menettävät. Mielestäni systeemi kuulostaa lähinnä epäinhimilliseltä, eikä myöskään "parhaiden lääkärien" erotteluun parhaalta metodilta.

        Toisaalta, jos Henriikan käsitys älykkyydestä on lukion pitkässä matematiikassa pärjääminen, niin ymmärrän näkökannan. Eikä lääkiksessä juurikaan kyllä ole niitä, jotka eivät halutessaan kykenisi pärjäämään pitkän matematiikan kokeessa, joskin lyhyellä matikalla sisään päässeitä löytyy paljonkin.

        Tutkijan työstähän suurin osa nyt ei kiinnostu lähinnä kahdesta syystä: a, lääkis on ammattikoulu ja b, tutkijoiden palkka on kliinikon palkkaa nihkeämpi.

        Haluaisitko Henrika antaa jonkin konkreettisen esimerkin kurssista, jossa on aiheettomasti päästetty opiseklija läpi? Millaisia olivat kysymykset ja millaisia olivat vastaukset?

        "Karsinta tiputtaisi matkasta myös esim. opintojen alkuvaiheessa sairastavat, opiskeluaikana lisääntyvät ja esim. läheisensä menettävät."

        Koska karsiutuminen tapahtuu pääasiassa opintojen alkuvaiheessa, voi seuraavana syksynä hakeutua uudelleen opiskelemaan.

        " Eikä lääkiksessä juurikaan kyllä ole niitä, jotka eivät halutessaan kykenisi pärjäämään pitkän matematiikan kokeessa, joskin lyhyellä matikalla sisään päässeitä löytyy paljonkin."

        Koe ei vaadi matemaattista lahjakkuutta. Hahmotuskykyä kylläkin, mutta kun tehtävät perustuvat suureksi osaksi siihen, että osaa karsia sen epäolennaisen tiedon pois eli muistiin/kykyyn yhdistellä asioita, ei voi sanoa, että se vaatisi matemaattisia lahjoja. Lisäksi fysiikasta ja kemiasta voi kirjoittaa hyvän arvosanan olematta matemaattisesti erityisen lahjakas.

        "Tutkijan työstähän suurin osa nyt ei kiinnostu lähinnä kahdesta syystä: a, lääkis on ammattikoulu ja b, tutkijoiden palkka on kliinikon palkkaa nihkeämpi."

        Huono perustelu. Kaikki yliopistotutkinnot käytännössä valmistavat ammattiin. Tutkijan työ, etenkin uusien lääkkkeiden ja lääketieteen tekniikan kehittäminen on tärkeintä koko lääketieteen alalla. Lääketieteen laitoksen tärkeimpänä tehtävänä ei ole tk-lääkärien tuottaminen. Niitä saa Virostakin. Menestyneiden tutkijoiden tulot ovat moninkertaiset tavallisiin lääkäreihin verrattuna.

        Niin kuin jo sanoin, kun opiskelija uusii jotakin kurssia toista tai kolmatta kertaa, päästetään heidät usein säälistä/sympatiasta läpi kurssista. Voisitko sinä kertoa onko tiedekunnassasi oppilasta, joka ei olisi päässyt kolmannella yrittämällä läpi jostakin kurssista? Onko joku joutunut keskeyttämään koulun, koska ei ole läpäissyt kursseja? Tällainen on Suomessa harvinaista ihan kaikissa tiedekunnissa, myös niissä, joissa pääsyvaatimukset ovat alhaiset. Johtuu juuri tästä, että oppilaat päästetään useammalla yrittämällä läpi, vaikka suoritus ei siihen antaisi aihetta.

        Minun mielestäni systeemin on aika muuttua. Kaikki eivät jaksa tahkota pääsykoekirjoja läpi 20 kertaan, ja yleensä älykkäimmät ovat myös niitä laiskimpia. On väärin, että lahjattomampia pääsee kouluun, kun he eivät kuitenkaan käytännössä työtä pysty hoitamaan yhtä hyvin. Lääkärin työ vaatii kuitenkin erinomaista muistia ja asioiden yhdistelykykyä. Pääsykoekirjan 30 kertaa lukeneilla ei välttämättä sellaista muistia ole.

        Olennaisinta on se, että missään ei ole todistettu, että suomalainen pääsykoesysteemi tuottaisi ne parhaimmat lääkärit tai tutkijat. Päinvastoin ulkomailla tutkijoita valmistuu enemmän. Pahimmillaan järjestelmä johtaa siihen, että parhaimmat paperit kirjoittaneet hakeutuvat suoraan Ruotsiin tai Norjaan, joissa pääsee hyvällä yo-todistuksella sisään ja jäävät näihin maihin töihin ja Suomeen jäävät ne lahjattomimmat pänttääjät. Aivovuodoksikin tätä ilmiötä kutsutaan.


      • haihui
        Henrika..... kirjoitti:

        "Tiedekuntiinko päästetään läpi, vaikkei suoritus siihen antaisi aihetta? Eikös sellainen epätasaväkinen arvostelu ole laitonta?"

        Tämän asian ymmärsit ilmeisesti väärin. Siis tarkoitin, että tiedekunnissa opiskelijat päästetään kokeissa usein läpi, etenkin jos kyse on uusinnasta, vaikka ei aihetta olisi. Näin kursseista saattaa päästä läpi hyvin helposti sen jälkeen, kun on pääsykokeesta selvinnyt. Tämä on tunnettu ja laaja ongelma Suomen yliopistoissa ja koskee monia eri tieteenaloja.

        Edellä kommentoitiin sitä, että Suomessa pitäisi olla enemmän kiinnostusta tutkimustyöhön. Mielestäni kuitenkin juuri tk-lääkäreitä Suomessa tarvitaan ja tutkimustyötä tärkeämpää on potilastyö, ainakin itselleni. Käsitys, että tk-lääkäreitä saa Virostakin on todella yksipuolinen. Siellä on varmasti nytkin jo vakava lääkäripula aivovuodon takia.


      • DanielleMarie
        Henrika.... kirjoitti:

        "Karsinta tiputtaisi matkasta myös esim. opintojen alkuvaiheessa sairastavat, opiskeluaikana lisääntyvät ja esim. läheisensä menettävät."

        Koska karsiutuminen tapahtuu pääasiassa opintojen alkuvaiheessa, voi seuraavana syksynä hakeutua uudelleen opiskelemaan.

        " Eikä lääkiksessä juurikaan kyllä ole niitä, jotka eivät halutessaan kykenisi pärjäämään pitkän matematiikan kokeessa, joskin lyhyellä matikalla sisään päässeitä löytyy paljonkin."

        Koe ei vaadi matemaattista lahjakkuutta. Hahmotuskykyä kylläkin, mutta kun tehtävät perustuvat suureksi osaksi siihen, että osaa karsia sen epäolennaisen tiedon pois eli muistiin/kykyyn yhdistellä asioita, ei voi sanoa, että se vaatisi matemaattisia lahjoja. Lisäksi fysiikasta ja kemiasta voi kirjoittaa hyvän arvosanan olematta matemaattisesti erityisen lahjakas.

        "Tutkijan työstähän suurin osa nyt ei kiinnostu lähinnä kahdesta syystä: a, lääkis on ammattikoulu ja b, tutkijoiden palkka on kliinikon palkkaa nihkeämpi."

        Huono perustelu. Kaikki yliopistotutkinnot käytännössä valmistavat ammattiin. Tutkijan työ, etenkin uusien lääkkkeiden ja lääketieteen tekniikan kehittäminen on tärkeintä koko lääketieteen alalla. Lääketieteen laitoksen tärkeimpänä tehtävänä ei ole tk-lääkärien tuottaminen. Niitä saa Virostakin. Menestyneiden tutkijoiden tulot ovat moninkertaiset tavallisiin lääkäreihin verrattuna.

        Niin kuin jo sanoin, kun opiskelija uusii jotakin kurssia toista tai kolmatta kertaa, päästetään heidät usein säälistä/sympatiasta läpi kurssista. Voisitko sinä kertoa onko tiedekunnassasi oppilasta, joka ei olisi päässyt kolmannella yrittämällä läpi jostakin kurssista? Onko joku joutunut keskeyttämään koulun, koska ei ole läpäissyt kursseja? Tällainen on Suomessa harvinaista ihan kaikissa tiedekunnissa, myös niissä, joissa pääsyvaatimukset ovat alhaiset. Johtuu juuri tästä, että oppilaat päästetään useammalla yrittämällä läpi, vaikka suoritus ei siihen antaisi aihetta.

        Minun mielestäni systeemin on aika muuttua. Kaikki eivät jaksa tahkota pääsykoekirjoja läpi 20 kertaan, ja yleensä älykkäimmät ovat myös niitä laiskimpia. On väärin, että lahjattomampia pääsee kouluun, kun he eivät kuitenkaan käytännössä työtä pysty hoitamaan yhtä hyvin. Lääkärin työ vaatii kuitenkin erinomaista muistia ja asioiden yhdistelykykyä. Pääsykoekirjan 30 kertaa lukeneilla ei välttämättä sellaista muistia ole.

        Olennaisinta on se, että missään ei ole todistettu, että suomalainen pääsykoesysteemi tuottaisi ne parhaimmat lääkärit tai tutkijat. Päinvastoin ulkomailla tutkijoita valmistuu enemmän. Pahimmillaan järjestelmä johtaa siihen, että parhaimmat paperit kirjoittaneet hakeutuvat suoraan Ruotsiin tai Norjaan, joissa pääsee hyvällä yo-todistuksella sisään ja jäävät näihin maihin töihin ja Suomeen jäävät ne lahjattomimmat pänttääjät. Aivovuodoksikin tätä ilmiötä kutsutaan.

        Hyvät yo-paperit on saavutettavissa a, ahkeruudella ja b, lahjakkuudella. Yo-paperit ei korreloi älykkyyden kanssa.

        "Huono perustelu. Kaikki yliopistotutkinnot käytännössä valmistavat ammattiin. "

        Eivät valmista. Tarkennetaan nyt: tutkijan ura ei kiinnosta opiskelijoita, sillä suurin osa heistä on hakeutunut alalle nimenomaan kliinisen uran takia. Lisäksi tutkijana täytyy todellakin olla kovaa tasoa, mikäli haluaa moninkertaistaa tulonsa. Suurin osa tutkijoista tienaa kliinikkoa vähemmän. En sanonut, etteikö tutkijan uralla olisi olemassa gloriaa, mutta harvoja opiskelijoita se kiinnostaa. Eikä ihme, sillä tutkijat ovat lähinnä varoitelleet tutkijan uralle lähtemistä, ja opiskelijoille on kerrottu lähinnä alan varjopuolista.

        On tiedekunnassa henkilöitä, jotka ovat uusineet yli kolme kertaa.

        En vieläkään ymmärrä, miten tiputusjärjestelmässä laiskat ja älykkäät pärjäisi ahkeria paremmin. Lääketieteellisen oppimäärä kun ei kuitenkaan ole niin vaikeaa, etteikö tenteistä selviytyisi hyvin arvosanoin normaalilla älyllä.

        Ja siihen pitkään matematiikkaan vielä: tarkoitin että niin tyhmiä kurssitovereita ei lääkiksessä juurikaan ole, etteivätkö he kykenisi omaksumaan pitkän matematiikan asioita opiskelemalla. Sekään kun ei vielä vaadi mitään erityisiä älynlahjoja.

        Sinänsä pääsykokeisiin voisi kyllä integroida selkeän logiikka-osuuden, joka on mielestäni ihan hyvä mittari erottamaan päättelykyvyn ja ahkeruuden toisistaan, joskin myös logiikan tehtäviä on mahdollista harjoitella.


      • hohhoi...
        Henrika..... kirjoitti:

        "Tiedekuntiinko päästetään läpi, vaikkei suoritus siihen antaisi aihetta? Eikös sellainen epätasaväkinen arvostelu ole laitonta?"

        Tämän asian ymmärsit ilmeisesti väärin. Siis tarkoitin, että tiedekunnissa opiskelijat päästetään kokeissa usein läpi, etenkin jos kyse on uusinnasta, vaikka ei aihetta olisi. Näin kursseista saattaa päästä läpi hyvin helposti sen jälkeen, kun on pääsykokeesta selvinnyt. Tämä on tunnettu ja laaja ongelma Suomen yliopistoissa ja koskee monia eri tieteenaloja.

        Tai sitten siihen toiseen tai kolmanteen uusintaan on vaan ihan oikeasti luettu. Ja vaikka olisi vähän laiskempi tai hitaampi tai muuten oppimisvajainen, niin kolme kertaa tenttiin lukiessaan on ehkä lopulta saanut luettua sitä aihealuetta tarpeeksi ja pääsee läpi. Ainakaan meillä (lääkiksessä) ei ole uusintatenteistä saanut helpommin pisteitä kuin ensimmäisistä tenteistä tai tenttitehtävät olleet sen helpompia. En tiedä missä itse opiskelet, mutta ei meillä ainakaan mitään tuollaista "päästetään säälistä läpi" -käytäntöä ole. Ja kyllä, osa ei pääse kaikkia kursseja läpi ja uusii sitten vuosikurssia. Tämä on mielestäni paljon inhimillisempää ja järkevämpää resurssienkin käyttöä kuin se, että koulu menisi sitten kokonaan poikki näiltä ihmisiltä, joille syystä tai toisesta tulee opiskeluesteitä.

        Saksa on kehittänyt monta hienoa asiaa ja tutkinut esim. toisen maailmansodan aikaan ihmisen fysiologiaan varsin paljon ja näin kehittänyt lääketiedettäkin. Mitään kauhean kivoja nuo keinot eivät olleet. Mitään kauhean kivaa ei ole myöskään se niin ihana Saksan koulujärjestelmä, jossa jo pienenä lapset valitaan tyhmiin ja älykkäisiin ja tyhmien koulusta sinne yliopistoon ei sitten pääsekään. Älykkäiden kouluista voi päästä, mutta sitten on edessä vielä pudotukset, jos et pääsekään tenttiä läpi. MUTTA yleensä myös Saksassa voi tentin uusia, eikä ensimmäisestä hylätystä putoakaan. Ovat sentään jotain inhimillisyyttä saaneet sekaan.

        Saksalaiset ovat myös muuten käyneet Suomessa ihmettelemässä, miten hyvin Suomen koulujärjestelmä toimii, kun heidän mahtavalla systeemillään ihmiset oppivat varsin vähän, joten se siitä Saksan ylivertaisuudesta.

        (Tosi on, että lääkiksessäkin välillä tentit ovat mielestäni vähän liian helppoja, vaikka en joka kerta ensimmäisellä yrittämällä läpi pääsekään (yleensä liian vähän lukemisen takia). Helppous, vaikeus tai läpipääsy ei kuitenkaan riipu siitä, monesko uusinta on menossa, vaan lähinnä kurssin pitäjän yleisestä tentintekotyylistä. Uusinnassa osaa ehkä jo paremmin ennakoida tentin tyyliä, joka voi myös helpottaa läpipääsyä. Tämä ei edelleenkään tarkoita, että uusinnassa tarvitsisi osata vähemmän kuin "ei-uusinnassa".)


      • Henrika....
        hohhoi... kirjoitti:

        Tai sitten siihen toiseen tai kolmanteen uusintaan on vaan ihan oikeasti luettu. Ja vaikka olisi vähän laiskempi tai hitaampi tai muuten oppimisvajainen, niin kolme kertaa tenttiin lukiessaan on ehkä lopulta saanut luettua sitä aihealuetta tarpeeksi ja pääsee läpi. Ainakaan meillä (lääkiksessä) ei ole uusintatenteistä saanut helpommin pisteitä kuin ensimmäisistä tenteistä tai tenttitehtävät olleet sen helpompia. En tiedä missä itse opiskelet, mutta ei meillä ainakaan mitään tuollaista "päästetään säälistä läpi" -käytäntöä ole. Ja kyllä, osa ei pääse kaikkia kursseja läpi ja uusii sitten vuosikurssia. Tämä on mielestäni paljon inhimillisempää ja järkevämpää resurssienkin käyttöä kuin se, että koulu menisi sitten kokonaan poikki näiltä ihmisiltä, joille syystä tai toisesta tulee opiskeluesteitä.

        Saksa on kehittänyt monta hienoa asiaa ja tutkinut esim. toisen maailmansodan aikaan ihmisen fysiologiaan varsin paljon ja näin kehittänyt lääketiedettäkin. Mitään kauhean kivoja nuo keinot eivät olleet. Mitään kauhean kivaa ei ole myöskään se niin ihana Saksan koulujärjestelmä, jossa jo pienenä lapset valitaan tyhmiin ja älykkäisiin ja tyhmien koulusta sinne yliopistoon ei sitten pääsekään. Älykkäiden kouluista voi päästä, mutta sitten on edessä vielä pudotukset, jos et pääsekään tenttiä läpi. MUTTA yleensä myös Saksassa voi tentin uusia, eikä ensimmäisestä hylätystä putoakaan. Ovat sentään jotain inhimillisyyttä saaneet sekaan.

        Saksalaiset ovat myös muuten käyneet Suomessa ihmettelemässä, miten hyvin Suomen koulujärjestelmä toimii, kun heidän mahtavalla systeemillään ihmiset oppivat varsin vähän, joten se siitä Saksan ylivertaisuudesta.

        (Tosi on, että lääkiksessäkin välillä tentit ovat mielestäni vähän liian helppoja, vaikka en joka kerta ensimmäisellä yrittämällä läpi pääsekään (yleensä liian vähän lukemisen takia). Helppous, vaikeus tai läpipääsy ei kuitenkaan riipu siitä, monesko uusinta on menossa, vaan lähinnä kurssin pitäjän yleisestä tentintekotyylistä. Uusinnassa osaa ehkä jo paremmin ennakoida tentin tyyliä, joka voi myös helpottaa läpipääsyä. Tämä ei edelleenkään tarkoita, että uusinnassa tarvitsisi osata vähemmän kuin "ei-uusinnassa".)

        Kuten sanoin, Suomen järjestelmä on vanhentunut, ja nyt opetusministeriö suunnittelee pääsykokeista luopumista ja yhteishakuun siirtymistä. Toivottavasti tämä nyt myös toteutuisi.

        "Aamulehden mukaan korkeakouluopintojen remonttia valmistelevan työryhmän ajatus olisi muuttaa yliopistoihin haku pääsykokeista yhteishakuun. Muutoksella pyrittäisiin saamaan nykyistä paremmin aloituspaikkoja lukiosta valmistuville. Nyt ylioppilas saa paikan yliopistosta keskimäärin kolme vuotta kirjoitusten jälkeen.

        Lukion jälkeisiä välivuosia karsimalla voitaisiin päästä hallituksen tavoitteeseen työurien pidentämisestä.

        Työryhmä esittänee opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.) ensi kuussa, että yliopistojen pääsykokeista luovutaan."

        http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/02/1064885


      • 13+2
        Henrika.... kirjoitti:

        Kuten sanoin, Suomen järjestelmä on vanhentunut, ja nyt opetusministeriö suunnittelee pääsykokeista luopumista ja yhteishakuun siirtymistä. Toivottavasti tämä nyt myös toteutuisi.

        "Aamulehden mukaan korkeakouluopintojen remonttia valmistelevan työryhmän ajatus olisi muuttaa yliopistoihin haku pääsykokeista yhteishakuun. Muutoksella pyrittäisiin saamaan nykyistä paremmin aloituspaikkoja lukiosta valmistuville. Nyt ylioppilas saa paikan yliopistosta keskimäärin kolme vuotta kirjoitusten jälkeen.

        Lukion jälkeisiä välivuosia karsimalla voitaisiin päästä hallituksen tavoitteeseen työurien pidentämisestä.

        Työryhmä esittänee opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.) ensi kuussa, että yliopistojen pääsykokeista luovutaan."

        http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/02/1064885

        työryhmä ajatteli pääsykokeista luopuessaan hoitaa sen että edelleen eri koulutusryhmistä tulevat voivat hakea yliopistoon, esim. miten rinnastettaisiin ammattikoulusta valmistuneen ja lukiosta valmistuneen todistuspaperit? Mielestäni todistushaussa on sekin epäkohta että yliopistoihin tosiaan hakeutuu sellaisiakin nuoria jotka eivät syystä tai toisesta saaneet silloin 16-18-vuotiaana opiskeltua kunnolla ja todistukset ovat sen mukaisia. Pääsykokeiden avulla voi näitä "nuoruuden töppäilyjä" sitten paikata mutta ilmeisesti sekin mahdollisuus halutaan sitten viedä pois.

        Samaten ihmettelen kuitenkin hiukan sitä logiikkaa että nimenomaan juuri kirjoittaneet halutaan samantien opiskeluputkeen. Eikö olisi yhtä arvokasta saada opiskelemaan myös ne välivuosia viettävät tai sellaiset jotka esim. perheenperustamisen tai muun syyn takia eivät hakeudu opiskelemaan saman tien. Eikö heidän välivuotensa tai odottelunsa sitten olekaan valtion taloudelle haitallista?

        No, itse onneksi jo olen vanhana ja lukiottomana yliopistooni päässyt joten asia ei varsinaisesti enää minua koske mutta lapsiani ehkä kuitenkin. Kyllä sen opiskelemaan pääsyn pitää olla tasa-arvoista eikä niin että tiettyjä ryhmiä suositaan.


      • Lääkisläinen
        Henrika.... kirjoitti:

        Kuten sanoin, Suomen järjestelmä on vanhentunut, ja nyt opetusministeriö suunnittelee pääsykokeista luopumista ja yhteishakuun siirtymistä. Toivottavasti tämä nyt myös toteutuisi.

        "Aamulehden mukaan korkeakouluopintojen remonttia valmistelevan työryhmän ajatus olisi muuttaa yliopistoihin haku pääsykokeista yhteishakuun. Muutoksella pyrittäisiin saamaan nykyistä paremmin aloituspaikkoja lukiosta valmistuville. Nyt ylioppilas saa paikan yliopistosta keskimäärin kolme vuotta kirjoitusten jälkeen.

        Lukion jälkeisiä välivuosia karsimalla voitaisiin päästä hallituksen tavoitteeseen työurien pidentämisestä.

        Työryhmä esittänee opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.) ensi kuussa, että yliopistojen pääsykokeista luovutaan."

        http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/02/1064885

        Kyllä pääsykokeista pitäisi luopua täysin ja ottaa käyttöön älykkyysosamäärään perustuvan mallin, jossa jo ala-asteella lapset testattaisiin ja tuotettaisiin yhteiskunnan vaatimiin ammatteihin. Samalla työuria voitaisiin pidentään, kun jo viimeistään 18-vuotiaana kaikilla olisi ammatti ja heistä tulisi yhteiskunnan eteenpäin viejiä.

        Yliopistojen pääsykokeet ja oikeastaan ylioppilastodistuskaan ei mittaa mitään vaan pitäisi siirtyä tarkastelemaan ala-asteen ensimmäisen luokan todistusta, jossa jo todelliset nerot erotetaan heikommista ja lahjattomista ihmishylkiöistä. Kyllähän se jo ekalla luokalla huomaa kuka kuuluu amikseen.

        Ahkeruus ja motivaatio on niin yliarvostettuja muutenkin nimittäin Lääkikseenkin pääsee aivan lahjattomia ei edes 5 Laudaturia ylioppilaskirjoituksissa. Totta kai se sisään syntyinen lahjakkuushan ratkaisee sen kaiken.

        Olen aina ihan ymmälläni, kun juttelen opiskelutoverieni kanssa, miten sellaset vajavaiset ihmisyksilöt, joiden lukion keskiarvo on alle 9,5 ovat sinne päässeet selvästikin pitäisi uudistaa järjestelmää.

        Tutkimukseen minä tietenkin olen jo osallistunut ja tehnyt ohjaajani mukaan jo läpimurron. Minä en päivääkään aio viettää potilaita hoitamassa vaan aion tehdä tutkimusta loppuu saakka. Toisin kuin debiilit kolleegani, jotka aikovat "hoitaa" ja "auttaa" ihmisiä.


      • 020202
        Lääkisläinen kirjoitti:

        Kyllä pääsykokeista pitäisi luopua täysin ja ottaa käyttöön älykkyysosamäärään perustuvan mallin, jossa jo ala-asteella lapset testattaisiin ja tuotettaisiin yhteiskunnan vaatimiin ammatteihin. Samalla työuria voitaisiin pidentään, kun jo viimeistään 18-vuotiaana kaikilla olisi ammatti ja heistä tulisi yhteiskunnan eteenpäin viejiä.

        Yliopistojen pääsykokeet ja oikeastaan ylioppilastodistuskaan ei mittaa mitään vaan pitäisi siirtyä tarkastelemaan ala-asteen ensimmäisen luokan todistusta, jossa jo todelliset nerot erotetaan heikommista ja lahjattomista ihmishylkiöistä. Kyllähän se jo ekalla luokalla huomaa kuka kuuluu amikseen.

        Ahkeruus ja motivaatio on niin yliarvostettuja muutenkin nimittäin Lääkikseenkin pääsee aivan lahjattomia ei edes 5 Laudaturia ylioppilaskirjoituksissa. Totta kai se sisään syntyinen lahjakkuushan ratkaisee sen kaiken.

        Olen aina ihan ymmälläni, kun juttelen opiskelutoverieni kanssa, miten sellaset vajavaiset ihmisyksilöt, joiden lukion keskiarvo on alle 9,5 ovat sinne päässeet selvästikin pitäisi uudistaa järjestelmää.

        Tutkimukseen minä tietenkin olen jo osallistunut ja tehnyt ohjaajani mukaan jo läpimurron. Minä en päivääkään aio viettää potilaita hoitamassa vaan aion tehdä tutkimusta loppuu saakka. Toisin kuin debiilit kolleegani, jotka aikovat "hoitaa" ja "auttaa" ihmisiä.

        todella hämmentävä postaus. provonakin melko keskinkertainen...


      • tiedätkö, että:
        020202 kirjoitti:

        todella hämmentävä postaus. provonakin melko keskinkertainen...

        "Esim. Saksassa käytännössä kaikki pääsevät sisään yliopistoihin, mutta huonosti pärjääviä putoaa pois opintojen edetessä. Eli heillä ei ole paineita pääsykokeista, mutta huonot putoavat opiskelujen aikana pois ja vain soveliaimmat selviävät lääkäreiksi. Enpä ole missään nähnyt mitään viitettä siitä, että Saksassa oilisi huonompi lääketieteen tai lääkäreiden taso kuin Suomessa, päinvastoin."
        Tuo Henrikan kommentti vaatii vähän lisäselvittelyä.
        Saksassa on ylioppilaan helpompi päästä opiskelemaan, mutta siellä on erilainen koulujärjestelmä, joka karsii jo 10-vuotiaana osan Hauptschuleen, osan Realschuleen ja parhaat oppilaat Gymnasiumiin, josta sitten kirjoitetaan ylioppilaaksi. Gymnasiumissa voi jäädä luokalle, eikä se ole edes harvinaista ja luonnontieteiden osuus, matikka myös, on painotetumpaa, kuin meillä. Eli karsintaa tehdään jo aikaisemmin ja kovemmalla kädellä.
        Lisäksi vanhempien koulutus painaa myös jo lapsen koulua määritettäessä, jos vanhempasi ovat esim. leipuri ja kampaaja, ei Gymnasiumista juuri kannata edes haaveilla. Opettajan lausunto on se, mikä on tärkeintä.


      • ...akirneH
        tiedätkö, että: kirjoitti:

        "Esim. Saksassa käytännössä kaikki pääsevät sisään yliopistoihin, mutta huonosti pärjääviä putoaa pois opintojen edetessä. Eli heillä ei ole paineita pääsykokeista, mutta huonot putoavat opiskelujen aikana pois ja vain soveliaimmat selviävät lääkäreiksi. Enpä ole missään nähnyt mitään viitettä siitä, että Saksassa oilisi huonompi lääketieteen tai lääkäreiden taso kuin Suomessa, päinvastoin."
        Tuo Henrikan kommentti vaatii vähän lisäselvittelyä.
        Saksassa on ylioppilaan helpompi päästä opiskelemaan, mutta siellä on erilainen koulujärjestelmä, joka karsii jo 10-vuotiaana osan Hauptschuleen, osan Realschuleen ja parhaat oppilaat Gymnasiumiin, josta sitten kirjoitetaan ylioppilaaksi. Gymnasiumissa voi jäädä luokalle, eikä se ole edes harvinaista ja luonnontieteiden osuus, matikka myös, on painotetumpaa, kuin meillä. Eli karsintaa tehdään jo aikaisemmin ja kovemmalla kädellä.
        Lisäksi vanhempien koulutus painaa myös jo lapsen koulua määritettäessä, jos vanhempasi ovat esim. leipuri ja kampaaja, ei Gymnasiumista juuri kannata edes haaveilla. Opettajan lausunto on se, mikä on tärkeintä.

        Todella uskomattomia kommentteja Henrika täällä jakelee. Niin aivan, yo-kirjoituksethan kertovat ihmisestä kaiken ja sen miten älykäs ihminen on. Aivan samanlaisia hetkellesiä tilanteitahan nuo kirjoituskerrat ovat kuin itse pääsykoe. Toivon todella, että tällaiset ihmiset eivät tulevaisuudessa tule päättämään Suomen asioista. Jos näin pääsee tapahtumaan, ruvetaan ammatti päättämään jo ala-asteella sen perusteelle miten osaa lumiukon piirtää paperiin, kuten lääkisläinenkin aikaisemmin kirjoitti.


      • klklj
        020202 kirjoitti:

        todella hämmentävä postaus. provonakin melko keskinkertainen...

        olisikohan tämä sellainen kuuluisa "ironinen teksti" josta joskus puhuttiin äidinkielen tunneilla... ; )


      • lh
        Henrika.... kirjoitti:

        Parhaillaanhan mietitään, miten Suomen lääketieteellisessä opiskelevia saataisiin motivoitua tutkijan uralle, kun niin harva on kiinnostunut. Tutkijan uralla eivät pärjää niinkään "ahkerat" tai "motivoituneet" kuin älykkäät ja lahjakkaat. Pitkän matematiikan kokeessa ei voi kovin hyvin menestyä ilman lahjakkuutta. Vaikka lääketieteen pääsykoe älyä jossain määrin vaatii, niin lyhyen matematiikan lukeneita pääsee paljon sisään ja matemaattinen puoli on lääketieteen kokeessa aika yksinkertainen.

        Kyllä Suomessa voisi uudistaa tuon valintakoesysteemin niin, että joko useampi pääsisi sisään ja menestys karsisi huonot pois (motivoisi myös opiskelemaan, kun ne "kunhan nyt läpi pääsee kokeesta"-tyypit karsiutuisivat) tai valinta tapahtuisi ylioppilastodistusten perusteella.


        Yleensä ne huonosti pärjäävät karsiutuvat opiskelujen alkuvaiheessa ulkomailla, joten tuo esittämäsi esimerkki ei sovi tähän. Suomen järjestelmä on vanhentunut, joten se uudistunee jossain vaiheessa joka tapauksessa.

        ei valmistuta vain lukemalla, ei tiedolla, vaan sisäisellä innovatiivisuudella ja kiinnostuksella asiaan. "Inspiraatio" tulee kuten suomeksi asia olisi hengestä. "Henki" ei ole vapaa ihmisellä, joka on mahduttautunut tiettyyn kaavaan ja pyrkii olemaan siellä.
        Uusia Einsteineja ei tehdä väkisin, ei vain lukemalla toisten keksinnöistä tule keksijää, tutkijaa.


      • lh
        Henrika.... kirjoitti:

        "Karsinta tiputtaisi matkasta myös esim. opintojen alkuvaiheessa sairastavat, opiskeluaikana lisääntyvät ja esim. läheisensä menettävät."

        Koska karsiutuminen tapahtuu pääasiassa opintojen alkuvaiheessa, voi seuraavana syksynä hakeutua uudelleen opiskelemaan.

        " Eikä lääkiksessä juurikaan kyllä ole niitä, jotka eivät halutessaan kykenisi pärjäämään pitkän matematiikan kokeessa, joskin lyhyellä matikalla sisään päässeitä löytyy paljonkin."

        Koe ei vaadi matemaattista lahjakkuutta. Hahmotuskykyä kylläkin, mutta kun tehtävät perustuvat suureksi osaksi siihen, että osaa karsia sen epäolennaisen tiedon pois eli muistiin/kykyyn yhdistellä asioita, ei voi sanoa, että se vaatisi matemaattisia lahjoja. Lisäksi fysiikasta ja kemiasta voi kirjoittaa hyvän arvosanan olematta matemaattisesti erityisen lahjakas.

        "Tutkijan työstähän suurin osa nyt ei kiinnostu lähinnä kahdesta syystä: a, lääkis on ammattikoulu ja b, tutkijoiden palkka on kliinikon palkkaa nihkeämpi."

        Huono perustelu. Kaikki yliopistotutkinnot käytännössä valmistavat ammattiin. Tutkijan työ, etenkin uusien lääkkkeiden ja lääketieteen tekniikan kehittäminen on tärkeintä koko lääketieteen alalla. Lääketieteen laitoksen tärkeimpänä tehtävänä ei ole tk-lääkärien tuottaminen. Niitä saa Virostakin. Menestyneiden tutkijoiden tulot ovat moninkertaiset tavallisiin lääkäreihin verrattuna.

        Niin kuin jo sanoin, kun opiskelija uusii jotakin kurssia toista tai kolmatta kertaa, päästetään heidät usein säälistä/sympatiasta läpi kurssista. Voisitko sinä kertoa onko tiedekunnassasi oppilasta, joka ei olisi päässyt kolmannella yrittämällä läpi jostakin kurssista? Onko joku joutunut keskeyttämään koulun, koska ei ole läpäissyt kursseja? Tällainen on Suomessa harvinaista ihan kaikissa tiedekunnissa, myös niissä, joissa pääsyvaatimukset ovat alhaiset. Johtuu juuri tästä, että oppilaat päästetään useammalla yrittämällä läpi, vaikka suoritus ei siihen antaisi aihetta.

        Minun mielestäni systeemin on aika muuttua. Kaikki eivät jaksa tahkota pääsykoekirjoja läpi 20 kertaan, ja yleensä älykkäimmät ovat myös niitä laiskimpia. On väärin, että lahjattomampia pääsee kouluun, kun he eivät kuitenkaan käytännössä työtä pysty hoitamaan yhtä hyvin. Lääkärin työ vaatii kuitenkin erinomaista muistia ja asioiden yhdistelykykyä. Pääsykoekirjan 30 kertaa lukeneilla ei välttämättä sellaista muistia ole.

        Olennaisinta on se, että missään ei ole todistettu, että suomalainen pääsykoesysteemi tuottaisi ne parhaimmat lääkärit tai tutkijat. Päinvastoin ulkomailla tutkijoita valmistuu enemmän. Pahimmillaan järjestelmä johtaa siihen, että parhaimmat paperit kirjoittaneet hakeutuvat suoraan Ruotsiin tai Norjaan, joissa pääsee hyvällä yo-todistuksella sisään ja jäävät näihin maihin töihin ja Suomeen jäävät ne lahjattomimmat pänttääjät. Aivovuodoksikin tätä ilmiötä kutsutaan.

        kiinnostaa, jos kiinnostuu tarpeeksi jostakin aiheesta.. se vie mukanaan. Pakottaa sitä ei voi...


      • lh
        haihui kirjoitti:

        Edellä kommentoitiin sitä, että Suomessa pitäisi olla enemmän kiinnostusta tutkimustyöhön. Mielestäni kuitenkin juuri tk-lääkäreitä Suomessa tarvitaan ja tutkimustyötä tärkeämpää on potilastyö, ainakin itselleni. Käsitys, että tk-lääkäreitä saa Virostakin on todella yksipuolinen. Siellä on varmasti nytkin jo vakava lääkäripula aivovuodon takia.

        Tulisi nostaa kunniaan. Siinä voitaisiin säästää ihan mielettömästi, kun tk-lääkärit olisivat asiantuntijoita alallaan eli kaikesta mahdollisimman paljon tietäviä. Ei tulisi turhia käyntejä, vaivat saataisi hoidettua kun ne on pieniä/aluillaan, oikea jatkohoito löytyisi heti tarvittaessa....
        Työtä vaan on paljon, kolmea henkilöä vartin sisällä 8-16 tuntia... ei kauheesti houkuta. Stressaavaa! Pieni arvostus arvauskeskuslääkärinä jne.
        Siinä olisi haastetta oppia kaikkea kun siihen jäisi töihin, eikä erikoistuisi johonkin korvalääkäriksi tm. Oppimisen kannalta siinäkin olisi hienoa, että tulisi aina palautettä lähetetyistä potilaista, että mitä on todettu jatkohoidossa. Mutta jos potilaat sitten häipyvät kuin tuhka tuuleen niin lääkäri ei tiedä oliko epäilyissään oikeassa tai mikä potilaan tila oli.
        Ei oppimisen kuulu jäädä vain kouluun, vaan sitä voidaan kehittää mielestäni myös työpaikoilla..


      • lh
        Henrika.... kirjoitti:

        Kuten sanoin, Suomen järjestelmä on vanhentunut, ja nyt opetusministeriö suunnittelee pääsykokeista luopumista ja yhteishakuun siirtymistä. Toivottavasti tämä nyt myös toteutuisi.

        "Aamulehden mukaan korkeakouluopintojen remonttia valmistelevan työryhmän ajatus olisi muuttaa yliopistoihin haku pääsykokeista yhteishakuun. Muutoksella pyrittäisiin saamaan nykyistä paremmin aloituspaikkoja lukiosta valmistuville. Nyt ylioppilas saa paikan yliopistosta keskimäärin kolme vuotta kirjoitusten jälkeen.

        Lukion jälkeisiä välivuosia karsimalla voitaisiin päästä hallituksen tavoitteeseen työurien pidentämisestä.

        Työryhmä esittänee opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.) ensi kuussa, että yliopistojen pääsykokeista luovutaan."

        http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/02/1064885

        kasvamisikä olisi suotavaa. Ei tarvi heti päästä sisään miettimättä hetkeäkään miksi haluaa esim. lääkäriksi ja haluaako todella. Lääkärin ammatissa ei oma ego ole se tärkein vaan potilas. No en tiedä sitten kuinka hyvin nykyinen pääsykoe sitä testaa, mutta jos suoraan lukion papereilla pääsee sisään, takaan, että yhä enemmän tulee lääkäreitä, jotka ovat kiinnostuneita vain itsestään ja urastaan. Ei ole paloa parantaa sairaita, vaan rikkaat vanhemmat, jotka ovat aivopesseet alalle, josta varmasti tienaa... Saatan olla väärässa tässä mielipiteineni. Oikaiskaa toki.


      • Realisti.
        lh kirjoitti:

        kasvamisikä olisi suotavaa. Ei tarvi heti päästä sisään miettimättä hetkeäkään miksi haluaa esim. lääkäriksi ja haluaako todella. Lääkärin ammatissa ei oma ego ole se tärkein vaan potilas. No en tiedä sitten kuinka hyvin nykyinen pääsykoe sitä testaa, mutta jos suoraan lukion papereilla pääsee sisään, takaan, että yhä enemmän tulee lääkäreitä, jotka ovat kiinnostuneita vain itsestään ja urastaan. Ei ole paloa parantaa sairaita, vaan rikkaat vanhemmat, jotka ovat aivopesseet alalle, josta varmasti tienaa... Saatan olla väärässa tässä mielipiteineni. Oikaiskaa toki.

        Lääkärikoulu kestää kuusi vuotta ja siinä ajassa kuka tahansa kerää elämänkokemusta ja kasvaa ihmisenä. Potilaan kohtaamista myös opetetaan ja harjoitellaan mm. harjoitusten videoinnilla ja näyttelijäpotilaita käyttämällä.

        Nykyinen pääsykoe onneksi seuloo hyvin lääkärin työhön sopivat kun enää ei painoteta ulkoaoppimista vaan nopeaa omaksumista ja päätöksentekotaitoa.


      • lh
        Realisti. kirjoitti:

        Lääkärikoulu kestää kuusi vuotta ja siinä ajassa kuka tahansa kerää elämänkokemusta ja kasvaa ihmisenä. Potilaan kohtaamista myös opetetaan ja harjoitellaan mm. harjoitusten videoinnilla ja näyttelijäpotilaita käyttämällä.

        Nykyinen pääsykoe onneksi seuloo hyvin lääkärin työhön sopivat kun enää ei painoteta ulkoaoppimista vaan nopeaa omaksumista ja päätöksentekotaitoa.

        Mitenköhän tuo sopivuus ihan aikuisten oikeesti näkyy siinä, että lähinnä sisään pääsee matemaattisesti ja kemiassa ja fysiikassa lahjakkaat hlöt tai ne, jotka ovat saaneet siihen preppauksen.
        Toki kuusi vuotta kasvattaa, mutta on eri asia mitä se kasvattaa... Kasvattaako se empaattisuutta tai tiedonhalua asioihin vai omaa egoa?
        Suomi on mielestäni aivan liian teoreettinen maa yleensäkin ottaen. Kouluissa suoritetut asiat ovat ne mikä painaa ja esimerkiksi työhistoria ei mitään tai vaikkapa omien lasten hoitotyö eivät merkitse mitään. Lastenhoitoon vietetty aikahan onkin hoitovapaa!!! Aivan kuin esimerkiksi sinä aikana tehty mikä tahansa "työ" on arvokkaampaa ja yksilöä kasvattavampaa...
        Ajatellaanpa vaikka lh tai sh, joka on toiminut tk:ssa vuosikausia ja opettanut jokusenkin lääkärin toimenpiteisiin hakisi lääkikseen... Ei armoa, ei hyväksilukuja, ei pisteitä... Tämä varmasti tullee muuttumaan aikojen kuluessa, ihme, ettei vielä ole älytty antaa pisteitä esimerkiksi tällaisesta lahjakkuudesta/kyvystä.


      • lhsh
        lh kirjoitti:

        Mitenköhän tuo sopivuus ihan aikuisten oikeesti näkyy siinä, että lähinnä sisään pääsee matemaattisesti ja kemiassa ja fysiikassa lahjakkaat hlöt tai ne, jotka ovat saaneet siihen preppauksen.
        Toki kuusi vuotta kasvattaa, mutta on eri asia mitä se kasvattaa... Kasvattaako se empaattisuutta tai tiedonhalua asioihin vai omaa egoa?
        Suomi on mielestäni aivan liian teoreettinen maa yleensäkin ottaen. Kouluissa suoritetut asiat ovat ne mikä painaa ja esimerkiksi työhistoria ei mitään tai vaikkapa omien lasten hoitotyö eivät merkitse mitään. Lastenhoitoon vietetty aikahan onkin hoitovapaa!!! Aivan kuin esimerkiksi sinä aikana tehty mikä tahansa "työ" on arvokkaampaa ja yksilöä kasvattavampaa...
        Ajatellaanpa vaikka lh tai sh, joka on toiminut tk:ssa vuosikausia ja opettanut jokusenkin lääkärin toimenpiteisiin hakisi lääkikseen... Ei armoa, ei hyväksilukuja, ei pisteitä... Tämä varmasti tullee muuttumaan aikojen kuluessa, ihme, ettei vielä ole älytty antaa pisteitä esimerkiksi tällaisesta lahjakkuudesta/kyvystä.

        Miksi vuosikausia työskennelleen lh:n tai sh:n pitäisi päästä muita helpommin lääkärikoulutukseen? Se, että osaa pistää kanyylin kädenkäänteessä tai katetroida potilaan ei tee yhtään paremmaksi lääkäriksi tulevaisuudessa. Kyllä se niin on, että jos ei teoriaosaaminen riitä pääsykokeisiin, niin kannattaa pysyä edelleenkin lh/sh tehtävissä.


      • Yksi lääkäri
        lh kirjoitti:

        Mitenköhän tuo sopivuus ihan aikuisten oikeesti näkyy siinä, että lähinnä sisään pääsee matemaattisesti ja kemiassa ja fysiikassa lahjakkaat hlöt tai ne, jotka ovat saaneet siihen preppauksen.
        Toki kuusi vuotta kasvattaa, mutta on eri asia mitä se kasvattaa... Kasvattaako se empaattisuutta tai tiedonhalua asioihin vai omaa egoa?
        Suomi on mielestäni aivan liian teoreettinen maa yleensäkin ottaen. Kouluissa suoritetut asiat ovat ne mikä painaa ja esimerkiksi työhistoria ei mitään tai vaikkapa omien lasten hoitotyö eivät merkitse mitään. Lastenhoitoon vietetty aikahan onkin hoitovapaa!!! Aivan kuin esimerkiksi sinä aikana tehty mikä tahansa "työ" on arvokkaampaa ja yksilöä kasvattavampaa...
        Ajatellaanpa vaikka lh tai sh, joka on toiminut tk:ssa vuosikausia ja opettanut jokusenkin lääkärin toimenpiteisiin hakisi lääkikseen... Ei armoa, ei hyväksilukuja, ei pisteitä... Tämä varmasti tullee muuttumaan aikojen kuluessa, ihme, ettei vielä ole älytty antaa pisteitä esimerkiksi tällaisesta lahjakkuudesta/kyvystä.

        Sairaanhoitajien koulutuksessa ei taida olla kuin muutama opintopiste lääketiedettä mutta kieltämättä monista harjoituksista voisi lääkärikouluun päässeen hoitajan vapauttaa kuten vaikka ekg:n otosta ja katetrointiharjoituksista jne. Jos kerran sairaanhoitaja on kerran niin pätevä hakiessaan lääketieteelliseen tiedekuntaan joko opintojensa tai työkokemuksensa perusteella niin luulisi hänen pääsevän helpommin sisään verrattuna muihin hakijoihin kuten uusiin tai vanhoihin ylioppilaisiin. Nythän esimerkiksi Helsingissä sairaanhoitaja otetaan 10 pistettä pienemmällä valintakoetuloksella sisään. Enemmän ihmettelen miksi lähihoitajaopinnoista ei hyvitetä yhtään sairaanhoitajaopinnoissa vaikka nämä opinnot ainakin jonkin verran muistuttavat toisiaan.

        Se on kyllä totta että lastenhoidosta ei työura hyödy ollenkaan ja naiset jäävät tämän vuoksi urakehityksestä jälkeen. Jotkut naiset valitsevat uran ja silloin aikaa jää vähemmän lapsille mikä on tietysti sääli. Toisaalta joissain maissa kultturi on sellaista että perheen perustamisen jälkeen äiti jää kotiin ja mies hankkii elannon.

        Empatia ja ihmisenä kasvaminen on sellainen ominaisuus joka varmasti on pitkälti sisäsyntyinen mutta sitä voidaan myös opettaa ja oppia. Jokaisen on hyvä kasvaa omaan ammattiinsa niin että käyttäytyy asiakkkaita tai potilaita kohtaan sekä työtovereihinsa asianmukaisesti. Vanhan polven tuittupäiset kirurgit ja alistuvat eivät ole tosiaankaan tätä päivää. Toisaalta kukapa pitäisi selän takana pahaa puhuvasta hoitajasta tai oman arvonsa tuntevasta aloittelevasta lääkäristä. Työ sairaiden potilaiden parissa on tiimityötä ja siihen oppii kun tulee avoimin mielin työyhteisöön. En usko että lasten synnyttäminen tai kasvatus antaa sen kummemmin valmiuksia muuhun kuin lastenhoitajan työhön lastenosastolla.


      • dsdqw
        gjhgjhjg kirjoitti:

        "Tämä ongelma on siinä, kun ne C:n ja M:n paperit kirjoittaneet pänttääjät pääsevät sisään. Niitä tutkijoita kun tarvitaan, jotta suomalainen lääketiede ja lääketieteellinen osaaminen kehittyisi."

        Mitä tarkoitat, että C:n ja M:n paperit kirjoittanut ei voi tehdä/pysty tekemään tutkimustyötä? Itse olen kirjoittanut hyvin vaatimattomat paperit ja aloitin tutkimustyön jo eka vuonna. Mua ei koskaan ole kiinnostanut koulunkäynti per se, ala-astetta lukuunottamatta, mutta tiedonjano on aina ollut suuri. Sitä paitsi tutkimustyö ei vaadi sinänsä itsessän muuta kuin hyviä pakaroita.

        et pääse lääkikseen, koska et ole treenannut Netrainerin lääkissaitilla http://laaketiede.netrainer.org


    • Viisaampi?

      Tai en edes hakenut. Lapsesta asti oli lääkärin duuni mielessä, matematiikassa esim. olinkin joskus ala-asteella vielä tosi näppärä. Mutta mä olin nimenomaan näppärä; yläasteella ja varsinkin lukiossa huomasin, että luonnontieteiden opiskelu oli mulle tosi hikistä ja väkisin vääntämistä. Niinpä suuntasin katseen muualle, vahvuusalueita oli kielet ja reaaliaineet. Oikikseen ekaa kertaa pyrin tänä vuonna ja hyvältä on lukeminen tuntunut. TÄYSIN eri fiilis kuin fysiikankirjalla itseä päähän takoessa.

      Mä voisin yrittää sen 7 kertaa lääkikseen, mutta en usko että pääsisin. Tai ainakin se vaatisi multa epäinhimillisiä ponnisteluja. Mua ehkä kiinnostaa sairaudet ym. lehtikirjoitus-tasolla mutta juuri se pohja eli luonnontieteellinen ymmärtäminen ei yksinkertaisesti jaksa kiinnostaa niin paljoa että edes haluaisin yrittää.

      Voisin siis hyvin olla täällä itkemässä putkiaivoisesta pääsykokeesta tai matemaattisen osaamisen epäreilusta suosimisesta mutta en ole. ;) Joskus (vaikka Lääkärinä oleminen niin hienolta kuulostaakin) on viisaampaa tutkia rehellisesti niitä omia vahvuusalueitaan ja tehdä päätöksiä sen mukaan. Ihan kaikkeen ei ihmistä pysty tahdollakaan vääntämään.

      • randilo

        Niin tuota onko kellekään tullut jo kirjettä onko hyväksytty lääkikseen tänä keväänä? Kuopio kiinnostaisi eniten sillä hain sinne itse. En vain tiedä milloin se kirje tulee että pääseekö. Jos joku on jo saanut niin tiedän sitten että minulle ei kirjettä tullut.


      • tulokset
        randilo kirjoitti:

        Niin tuota onko kellekään tullut jo kirjettä onko hyväksytty lääkikseen tänä keväänä? Kuopio kiinnostaisi eniten sillä hain sinne itse. En vain tiedä milloin se kirje tulee että pääseekö. Jos joku on jo saanut niin tiedän sitten että minulle ei kirjettä tullut.

        postitetaan viimeistään 22.6.2010.


      • ujwe

    • kkkkkkkkkkkkkkk90437

      nosto tää on niin totta

    • kfwdfghiuewfuwh23346

      En käsitä. Kysytäänpäs kysymys:"Kuinka moni naisista haluaa mennä sellaiseen tiedekuntaan, jossa vagina sorkitaan julkisesti ja todetaan esim. tämän naisen vttuun mahtuu jo desert eagle. Tämän naisen pmppiin ei mahdu kuin tuo ja tuo asetyyppi. Muistikuvat poistetaan nöyryyttävillä tavoilla ja tulokset jäävät salaisiin tai näennäissalaisiin mappeihin." No, arvauksia, mikäköhän olisi se Taikakoulu?

    • asdgljah23624

      Kiitä onneasi, jos et 'päässyt' rottaputkeen, joka voi johtaa rottasilppuriinkin. Väitän, että osa ei olisi astunut koko kirotttuun Taikakouluun IKINÄ, jos olisi tietnnyt etukäteen. Lääkis VOI pilata elämäsi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      27
      3623
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      41
      2459
    3. Otavassa tapahtuu!

      Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
      Mikkeli
      36
      2304
    4. Tulemmeko hyvin

      Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
      Ikävä
      7
      2067
    5. Tiedän kuka sinä noista olet

      Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
      Ikävä
      43
      1572
    6. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      38
      1539
    7. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      14
      1342
    8. Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt

      johonkin kaivattusi toimintaan?
      Ikävä
      127
      1302
    9. Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan

      Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
      Maailman menoa
      266
      1285
    10. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      45
      1275
    Aihe