Mä olen 14w. (pian 15w.) tyttö. Oon seurustellu nykyiseni kans jo aika kauan, kohta tulee vuosi täyteen. Meill menee tosi hyvin ja ollaan varmoja et halutaan olla yhdessä. Kihloihin aiotaan mennä vappuna, jee! Mun kundikaveri on siis 15 eli muutaman kuukauden mua vanhempi.
Asiaan... Mitä mieltä ootte nuorista vanhemmista? Meillä petti ehkäisy kesken rakastelun. Aluks olin ihan paniikissa ja itkin vaan. Kävin hakemassa jälkiehkäisytabletin ja en oo raskaana. Se oli sillon helpotus, koska en tiedä, mitä oisin tehny. Nyt ollaan mietitty yhdessä asioita ja me haluttas kumpikin vauvaa kovasti. Meillä on hyvät elämäntilanteet koska meillä menee kummallakin hyvin koulussa ja muutenkin on hyvät välit vanhempiin yms.
Omasta mielestäni mä olisin tosi kypsä äidiksi. Miksei muka lasta vois tehdä nuorena? Me ainakin aiotaan pysyy yhdes aina. Ja vauvat on ihania, myös kultani tykkää! Mielipiteitä!
Asiaan... Mitä mieltä ootte nuorista vanhemmista? Meillä petti ehkäisy kesken rakastelun. Aluks olin ihan paniikissa ja itkin vaan. Kävin hakemassa jälkiehkäisytabletin ja en oo raskaana. Se oli sillon helpotus, koska en tiedä, mitä oisin tehny. Nyt ollaan mietitty yhdessä asioita ja me haluttas kumpikin vauvaa kovasti. Meillä on hyvät elämäntilanteet koska meillä menee kummallakin hyvin koulussa ja muutenkin on hyvät välit vanhempiin yms.
Omasta mielestäni mä olisin tosi kypsä äidiksi. Miksei muka lasta vois tehdä nuorena? Me ainakin aiotaan pysyy yhdes aina. Ja vauvat on ihania, myös kultani tykkää! Mielipiteitä!
Vastaukset 24
Vanhimmat
Sinuna odottaisin ihan rauhassa siihen asti kunnes suhde on kehittynyt pitemmälle ja koulut olisi molemmilla käyty. Huonotuloisena on vaikea selvitä arjesta lapsen kanssa. Äitiyteen tarvitaan muutakin kuin tunne, että on valmis siihen. Miettikää ensin, oletteko valmiita ottamaan niin suuren vastuun jo niin nuorina. Minun mielipide on, että suhteen pitää kypsyä useita vuosia ennen kuin lapsia tulee hankkia. Ja ennen kaikkea teidän kohdalla suosittelen lämpimästi koulujen loppuun käyntiä.
Lykkyä tykö.
edellinen puhuu asiaa, lapsesta on suuri vastuu ja on parempi ottaa se vastuu vähän vanhenpana, kun on koulut käyty ja voi elättää ja kasvattaa lapsensa omalla vastuulla, eli kannattaa vielä elää omaa lapsuutta/nuoruutta täysin rinnoin.
Et ole valmis äidiksi. Ensin nyt se on vielä helppo sanoa mut sit kun vauva tulee et voi enään sanoo samaa. Joudut valvomaan öitä ja olet kokonaan kiinni lapsessa. Ja sulla on koulu vielä kesken. Sit et enään pääsis edes kavereiden luo yms...
Sulla on vielä pahasti murrosikä/nuoruus kesken. Odota vielä pari kolme vuotta.
Lapsi on valtava asia pienestä koostaan huolimatta ja muuttaa koko elämän. Tuttavani sai vahingon myötä kaksoset ja lasten isukki ei jäänyt vahinkoaan pitkään katselemaan, vaan otti hatkat, vaikka pariskunta toki oli ollutkin "äärettömän rakastunut".
Aluksi ajatus lapsen hankkimisesta voi tuntua kivalta, mutta silloin ei ajattele valvottavia öitä, vauvan sairasteluita ja sitä, kuinka valtavasti uppoaa rahaa pieneen ihmiseen. Vaikka olisit peruskoulun käynyt jo loppuun, ei sillä koulutuksella hääviä ammattia saa. Ja tietenkään et äitiyslomalaisena voisi edes tehdä töitä, vaan elämä perustuisi äitiyspäivärahaan ym. tukiin. Ja peruskoulusta ainakin on todella paha ottaa äitiyslomaa. Ei taitaisi koulu enää mennä nykyiseen malliin, kun olisit äitiyslomalla puoli vuotta.
Eli nauttikaa nyt poikaystäväsi kanssa ihan rauhassa nuoruutenne iloista! Aikuisena on sitten aikaa olla sidottuna lapsiin, töihin, asuntolainaan yms. Syventäkää suhdettanne ja opiskelkaa kaikessa rauhassa.
Voi saisse!! Kuule kasva ja karvotu pojus kanssa vielä muutama vuosi!! En ole paljon sua vanhempi, mutta omistan silti aivot ja järkevän ajatusmaailman... Sä olet siis kasilla vielä. Ootko nyt aiiivan varma että olisit valmis heittään nuoruutes ja hyvän koulutuksen hukkaan ja sitoutua kasvattaan seuraavat 18 vuotta OMAA lasta??!! Se ei sitten meinaan enää olekaan mitään naapurin tytön Veeran vahtimista eikä mitään kotileikkiä... Ota huomioon, säkin olet lapsi vielä. "Vauvat on ihania" No tietenkin ne on!! Mutta ne EI ole mitään koristeita! Ja tässä iässä noi tunteetkin saattaa aika lailla heittelehtiä... Te ETTE välttämättä ole aina yhdessä. Noh, se hyvä puoli siinä voisi olla, että saattaapi päästä oman lapsensa kanssa vanhainkotiin ja mitäs jos vaikka samalle osastollekin! Sepäs vasta olisi siistiä!!??? Hei camoon... Sä et ole vielä kypsä aikuinen eli et vielä kypsä äidiksikään. Onnee kihloihin menosta...huh huh...
Tää kirjoitus taisi olla provo? Sen verran lapsellinen juttu oli.
Nuoret on nykyään niin voimakkaita ja varmoja asioistaan..asiat opeteellaan kantapään kautta eikä haluta nähdä tosiasioita ennen kuin ollaan saatu kokea ne silmien edessä.Lapsi on elävä pieni olento joka vaatii sinulta paljon..muunmuassa aikuisuutta.Moni aikuinen nainenkin on hankaluuksissa vauvansa kanssa.Vauva vaatii 24 h vahtimista..vaipan vaihtoa,syöttämistä..itkee etkä välttämättä tiedä mikä vaivaa..tulet hulluksi kun pelkäät sen saaneen jonkun pöpön vaikka huonosti puhdistetuista tuttipulloista.Joudut keräämään tavarat pois alahyllyiltä asunnossa koska 1 vuotias tutkii paikat kuin paikat..peittämään pistorasiat ettei vauva työnnä pieniä sormiaan pistorasian reikiin..joudut opettamaan mahdollisesti lapsellesi unirytmiä..kuunnellen hänen huutoaan,niin että sydämesi särkyy siihen..peset jatkuvasti vauvan oksennuksia vaatteiltasi/vauvan vaatteista..paskavaipat haisee roskiksessa koska olet liian väsynyt viemään niitä roskiin unettoman yösi vuoksi..
Olikohan tässä tarpeeksi syitä miksei kannata nuorena hankkia lapsia..ne kun ovat ihan oikeita todella vaativia pikkuihmisiä!!!Mutta jos hankit noin nuorena..sinulla tulee olemaan pitkä ja rankka tie edessäsi..opetellen aikuisten saloja!
Ei se ole niin helppoa mitä luulet. Mieti kohta 3 vuoden päästä täytät 18v. ja silloin haluut käydä ulkona kavereitten kanssa ja tutustut uusiin ihmisiin. Sulla ei ole ammattia, millä te aiotte elää?? On paljon menoja kun on lapsi, vaatteet, vaunut, rattaat, kämppä, ruokaa jne. Meillä menee joka kuukaus noin 1000 e kaikkeen. En usko että olette miettinyt tarpeeks kauan. Vaikka teillä on nyt hyvät välit vanhempiinne, niin mitäs sitten kun kerrot että olet raskaana, hyväksyykö ne vai?? Miettikää tarkkaa, en usko te olette loppu ikäänne yhdessä, vaikka nyt vaikuttaa siltä.
mun mielestäni et todellakaan ole kypsä äidiksi noin nuorena... kannattaisi ensin miettiä vähän enemmän. milläs meinaat hoitaa vauvan ja koulun.. millä elätätte lapsen.. lapsi ei ole mikään lelu jonka voi heittää koriin kun sillä ei jaksa leikkiä. itselläni vauva 8kk ja voin sanoa että siinä on paljon vastuuta..
kypsä äidiksi vielä moneen vuoteen! Harkitse lasten hankkimista uudelleen vaikka kymmenen vuoden kuluttua.
"Hyvät suhteet vanhempiin", no varmasti ja hyvä niin, mutta heillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta alkaa elättämään teidän lapsia. Lapsi aiheuttaa menoja eikä teistä kumpikaan ole töissä (ei tietenkään, koska Suomessa ei onneksi käytetä lapsityövoimaa).
Nauttikaa toisistanne ja hyvästä koulumenestyksestä ja jättäkää lastenhankintasuunnitelmat hamaan tulevaisuuteen!
Onnellista nuoruutta!
on kyllä paljon kokemusta pienistä vauvoista, koska olen hoitanut siskoni kaksosia pitkiäkin jaksoja ja muidenkin sukulaisten vähän vanhempii lapsii oon kaitsenu jo ihan 10 vuotiaasta asti.
hoitaminen on eri asia kun itse lapsen kasvatus
et ole vielä kunnolla päässyt tosi toimiin kuten esim valvomaan öisin ja sen semmoista
oletko varma että olette poikaystäväsi kanssa iät ja ajat yhdessä silläkin on vielä armeija edessä ja kun nuoria ollaan niin sitä voi ihastua vielä moneen kertaan niin kävi minullakin
ehkä nyt asia voi olla hyvinkin kiinostavaa mutta kun tilanne on oikea ja vauvakin on maailmassa niin mitäs sitten tehdään oletko esim jutellu asiasta vanhempiesi kanssa?? miten he suhtautuisivat jos sinusta tulisi äiti kaikki vanhemmat eivät välttämättä sulata asiaa teini äitiydestä ja tule sitten avuksi kun tarttet apua mieti kuitenkin vielä muutama vuosi ja odota ainakin siihen asti kun pääset kotoa pois. siihen meinaan loppuu sitten hauskan pito kavereitten kanssa jne..t.teiniäiti 17 vee(kokemuksen perusteella sanon nämä asiat)
Ei voi verrata toisten lasten hoitamista oman lapsen hoitoon.Oma lapsi on tosiaan 24h/vrk vieressä,valvottaa,huutaa.. Toisen lasta hoitaessa väsyttyäsi voit antaa lapsen takaisin vanhemmilleen,mutta omaa et voi.toisen lapsesta ei myöskään tarvitse kantaa huolta ja vastuuta yötä päivää..Tottakai on paljon iloa lapsesta,mutta millä te eläisittä? Ja sitä paitsi koskaan ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan,ei kannata olla varma siitä että olette lopun elämää yhdessä.Tietääkseni kaikki esim.naimisiin menevät aikovat olla aina yhdessä,mutta mitäs kertoo avioerotilastot? Olen teiniäiti,naimisissa,asutaan omakotitalossa,mies(melk.30.v) käy töissä,ei ole mikään teini-isä.Suoraan sanottuna,meillä menisi varmasti paljon huonommin,jos molemmat ois nuoria,ilman ammattia,ilman töitä.Kannattaa siis miettiä tosi tarkkaan asian kaikkia puolia,ei turvautua esim.ajatukseen et omat vanhemmat hoitaa lapsen jos itse ei jaksa,tai et sossu kyl maksaa.Koskapa se ei ole minkäänlaista vastuuta ja oman lapsen saaminen vaatii ennenkaikkea vastuuta,enemmän kuin osaisi kuvitella.Mut päätöshän on teidän..
MITÄKÖHÄN MAHDAT TARKOITTAA PITKILLÄ AJOILLA?
24 TUNTIA PÄIVÄSSÄ, 7 PÄIVÄÄ VIIKOSSA 365 PÄIVÄÄ VUODESSA?
kasva aikuiseksi!
niin ottakaa ja menkää heille poikakaverisi kanssa kaksostenvahdiksi perjantaista heti koulun jälkeen ja viipykää sunnuntaihin klo 23.00 asti.
antakaa kaksosten vanhemmille pitkä vapaa ja leikkikää kotia. tai olkaa tisurissa vaikka kaikki pääsiäispyhät. kiirastorstai-iltapäivästa toiseen pääsiäipäiväyöhön. ilmoita sitten tänne miten meni ja vieläkö olette yhdessä yhteisen vauvan kannalla.
Pieni vinkki käykääpä ensin koulut rauhassa loppuun ennen kuin edes suunnitteletta muksuja.
Olette itsekin melkein vielä lapsia.
Mikä kiire teillä on saada muksuja?
Ehtii ne myöhemminkin saada.
Miksi pilata oma nuoruus sillä et hankkii oman lapsen liian aikaisin?
Moni kuvittelee tuossa iässä olevansa valmis vaikka mihin mutta aika näyttää ne karut puolet ja kun lähenee 30-v. huomaa et se paras nuoruus menikin lastahoitaessa kun moni saman ikäinen nautti vielä vapaasta nuoruudesta.
Ei kannata leikkiä aikuista liian varhain!
Jos kerran noin kovin haluatte kotia leikkiä haeppa vintistä omat nukkesi ja leikkikää kotia vielä niillä.
Moni tulee karvaasti pettymään jos noin nuorena jo tietää et pysyy ikuisesti juuri sen yhden ainoan kanssa yhdessä. Tietty niitäkin on jotka onnistuvat olemaan yhdessä suunnilleen kehdosta hautaan. Malttia kehiin!
.........
Ette luultavasti, ikävä kyllä, tule pysymään yhdessä aina. Ette ole olleet vielä yhdessä edes "aika kauan", sillä pari vuottakaan ei ole pitkä aika, kun aikoo lapsia alkaa tehtailla. Järki käteen! Ehtii sitä aikuisenakin!
Etteköhän te ole vielä aika nuoria harkitsemaan lapsen tekoa. Ehkä 10 vuoden päästä.
Ei kyllä kovin kypsältä vaikuta tuo tapa jolla kirjoitat! "Jee, me mennään vappuna kihloihin! :DDD Jee jee!" Et ole kypsä äidiksi. Sinulla ei ole omaa rahaa elättää lasta, joten kuka sen elättää? Sinun vanhemmat. Ja poikaystäväsi ikäkään ei ole niin suuri, että hän olisi myöskään valmis isäksi! Malttakaa vielä muutama vuosi ja ajatelkaa vauvaanne. Viettäkää nuoruutat nyt kun sitä on vielä jäljellä, sillä vauvan tulon myötä kaikki käy hankalammaksi!
Koska et ole osannut ottaa asioita huomioon taloudelliselta ja lailliselta kannalta ja etenkin ikänne kannalta, et ole valmis äidiksi. Piste!
Koittakaa odottaa ees pari vuotta. Se menee äkkiä, usko pois. Kiva että olet löytänyt hyvän poikaystävän noin nuorena ja kihloihinkin olette menossa. Teillä on yhteinen tulevaisuus edessä, ei teillä vielä ole kiire vauvan tekoon, ei olisi vielä kymmeneen vuoteen. Luulen että parin vuoden päästä olisi parempi hetki, ja silloinkin olette nuoria vanhemmiksi, mutta sillä ei ole väliä. Se kuitenkin riippuu niin paljon henkilöstä, ei iästä, onko valmis vanhemmuuteen, mutta korostan vielä että odottakaa hyvät ihmiset pari vuotta.
Olen ollut ns. varhaiskypsä nuori, nyt olen 23 vee, mutta en todellakaan olisi ollut valmis äidiksi silloin 14-15 vuotiaana. Mielestäni jokaisen pitäisi edes pystyä elättämään itsensä, ennenkuin niitä lapsia edes suunnittelee. Ja mitä tulee näihin ihmissuhteisiin siinä iässä; itselläni tämä sen hetkinen " rakkaus" sitten lopahti jo vuosia, vuosia sitten =) Tosin eihän se tarkoita etteikö teini-iässä solmitut ihmissuhteet voisi kestää, mutta itselläni ne eivät ainakaan kestäneet. Koska kyllähän se pitää paikkansa, että "aikuistuessa" asioita näkee eri tavalla....
Ja jos opiskelunne ovat sujuneet hyvin, niin jatkakaa nyt ihmeessä niitä... eihän sitä nykypäivänä kymmeniä vuosia tartte kouluja käydä, jos meinaa hyvän ammatin saada.
Onhan se vauvat tietty sulosia, mutta arki vauvan kanssa on kyllä kaikkea muuta kuin sen siloista posken silittelyä!!
Hmm..Mä tiedän varsin hyvin ton tunteen että ollaan poikaystävän kans niin vakuuttuneita että yläaste iässä jo "tiedetään" että rakkaus kestää..Se kyllä tuntuu siltä että se kestää,mutta just tossa 13-15 vuotiaana tytöille pojat on semmosta huumaa..Mutta voivoi mä tiiän liianki paljo sellasia,itteni mukaanluettuna että
tossa alkuteini vaiheessa seurustellaan niin "varmasti" ja sitte se kestää korkeintaan kolme vuotta ku aletaan olla täysikäsiä ja yleensä jo ennenki sitä ni sitte nähään maailmaa vähän laajemmin ku on enemmän elämänkokemusta jne..Niin sitte sitä aletaan erkaantua ja katella muita,ja sitä teinirakkautta muistellaan myöhemmin huvittuneena tai sitä ei sit muisteta ollenkaa ku aatellaan et "se nyt vaan oli semmosta" ;D Ite oon kohta 18 enkä oo vieläkää mielestäni mitenkään aikuinen siis enhä mä ookkaan mut ei kyl siltä ees tunnu :D Ihan pentu oon itekki enkä todellakaan vois kuvitella ees mun ikäsiä kavereitani ja tuttuja vielä äideiksi ku me halutaan elää tällanen hulvaton nuoruus :D Lapset sitten aikaanaan :P Kyllä sitä monesti kattoo että on nuo vaavit niin söpöjä ja niitä on mukava välillä hoitaa mutta ku olin tässä jonku aikaa sitten 4päivää putkeen yöt mukaanluettuna hoitamassa sellast 7kk vauvaa ni kyllä mä aika paljon harmaita hiuksia sain sen takia,on se oikeesti rankkaa :) Että kannattaa ne lapset vasta sittenku on nuoruus eletty ja jonkin verran elämänkokemusta tilillä =)
myöhemminkin, don't rush... Mieti asiaa uudestaan, kun olet vanhempi, päässyt koulusta ja sulla on joku työ. Lapseen sitoutuu loppuelämäksi, ei se ole mikään lelu minkä voi heittää nurkkaan!