Tämmöstä lähin aatteleen:

Taas on pitkät pyhät ja pakkaset käytynä ja baareihin sitä vanhakin näinä aikoina nuortuu. Ja joka jumalan kerta siellä on kuitenkin joku entinen kovis vuodelta -92, jota alkaa jostain syystä vituttaa kun bikereita näkyy ravintolan toisessa päässä, huom. omassa porukassaan iltaa istumassa. Sitten tehdään tikusta asiaa esim. viereiselle levyautomaatille, läheiselle baaritiskille ja ne, jotka oli kaikkein kovimpia kylillä, niin nehän änkee suoraan pöytään.

Ilman senkummempia käytöstapoja (mitä sitä rosvobikerille mitään käyttäytymään) istutaan pöytää hauis jäykkänä: "saako esittää yhden kysymyksen?". Siis häh? Miksi, oi miksi, ja mikähän se kysymys on? Hieman paremman kotikasvatuksen saaneet kysyy, että "voiko istua pöytään?" Ja taas mä ihmettelen, että minkä helevatan takia. Kukaan ei tunne sua, meillä on tässä oma seurue, ei olla seuraa hakemassa eikä oikeestaan kiinnosta sun jutut nyt juuri yhtään.

Jos siihen sitten kerhon puhemies vastaa, että "ei kiitos, ei kiinnosta ja sori meillä on tässä oma seurue" niin sitten alkaakin vittuilu. Paitti jos ollaan jo loppuillan puolella niin käydään suoraan painia hakemaan. Että mikä sää olet mulle sanomaan ettei mun seura nyt kiinnosta?

Niin että minkä takia sitten liivit päällä baarissa iltaa istuvalla ei ole oikeutta sanoa, että kenen kanssa hän haluaa tässä turista ja kenen kanssa ei? Että pitkääkö sitä tosiaan jokainen painimestari ja entinen tupakan salakuljettaja heti ottaa pöytään istumaan ja vielä kerholle saunomaan jatkoille?

Miksi siitä pitää joka kerta alkaa helevetinmoinen vääntö ja vittuilu, että eikö seura kelpaa ja vittuako siinä istutte. Ensin niille sanotaan ihan rauhallisesti, että voitko nyt siirtyä siitä omaan pöytääsi. Ei auta. Sitten jossain vaiheessa joku prospekti heittää lässyttäjän vähän rivakammin sivummalle. Niin sen jälkeen alkaa kauhia itku ja vaikerrus. Kun on nyt sorsittu ja porukalla hakattu.

Tälläkin palstalla alkaa aina kevättä kohti lisääntyä se muka-demokraattinen ja muka-yhteinen-asia jaarittelu: että kaikki me ollaan motoristeja ja joo kaikkia moikataan ja monenlaista mahtuu porukkaan. Asia on niin, että jotkut mahtuu porukkaan ja jotkut ei tosiaankaan. Eikä tuu ikinä mahtumaankaan.

Ei tarvi olla mikään maailmojasyleilevä kaikkien kaveri. Pitäis vaan antaa ihmisten olla rauhassa. Just niiden, jotka haluaa olla rauhassa. Ei tarvi ottaa kontaktia ollenkaan,jos ei oo mitään asiaa. Tämä toimii molempiin suuntiin.

Aina välillä iltapäivälehdet repäsee päivän uutisen ja tienaa palkkansa uutisoimalla,kuinka liivijengiläiset uhkaa milloin kenenkin terveyttä. Väitän, että sellainen joka saa jonkun jupakan aikaiseksi liivijengiläisen kanssa on jo pistänyt nokkansa sellaisiin asioihin, joihin sen ei pitäisi sitä naamansa ollenkaan työntää.

Tähän saa nyt alkaa ampumaan niitä suutariksi jääneitä uudenvuoden tulitteita, joita ette saaneet syttymään ko. yönä. Sovitaan niin, että vakio vänkytykset: ootko homo kun käyt saunassa kerholla ja semmoset, niin jätettäis väliin tänä vuonna.