Onko jollakulla henkilökohtaisia kokemuksia ETA-kelpoisuuskokeesta? Pohdiskelen tässä kuinka suuresta urakasta on kyse, jos tekisin kokeen kandintutkinnon jälkeen ja opiskelisin maisteriksi Suomessa. Löysin kyllä kirjoista listan, joten lukemista ainakin näyttää riittävän. Onko koe sama siitä huolimatta, onko suorittanut maisterin vai kandin ulkomailla?
Kuulin jostakin, että kyse olisi ollut suullisista kokeista, mutta ilmeisesti olen ymmärtänyt väärin, sillä en ainakaan netistä löytänyt mainintaa tästä. Millaisista testeistä on siis kyse? Tavallisista tenteistä?
Osaisiko joku valaista, mitä tämä tarkoittaa:
"Opetushallitus määrää hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön
sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään,
johon vaaditaan oikeustieteen maisterin vai oikeusnotaarin tutkinto. Päätöstä varten laaditaan
luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan
koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen."
Siis riippuuko kokeeseen sisältyvät aiheet siitä, missä maassa tutkinnon on suorittanut vai onko tuo luettelo sama kaikille?
Kuulin jostakin, että kyse olisi ollut suullisista kokeista, mutta ilmeisesti olen ymmärtänyt väärin, sillä en ainakaan netistä löytänyt mainintaa tästä. Millaisista testeistä on siis kyse? Tavallisista tenteistä?
Osaisiko joku valaista, mitä tämä tarkoittaa:
"Opetushallitus määrää hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön
sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään,
johon vaaditaan oikeustieteen maisterin vai oikeusnotaarin tutkinto. Päätöstä varten laaditaan
luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan
koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen."
Siis riippuuko kokeeseen sisältyvät aiheet siitä, missä maassa tutkinnon on suorittanut vai onko tuo luettelo sama kaikille?
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/kelpoisuuskokeet.htm
kirjat ja kuulustelupäivät sieltä.
Äkkiseltään vilkaistuna vastaa noin 32,5 opintopistettä, eli ei kovin haastavalta tunnu. Puolessa vuodessa tai vuodessa töiden ohella, sanoisin.
Ja käsittäisin siis, että olet ulkomaisen tutkinnon mukainen "joku" esim. Master of Laws, ja Eta-kelpoisuus ei tuota sinulle uutta tutkintonimikettä, vaan vain oikeuden harjoittaa ammattia Suomessa. Jos haluat maisteriksi asti, sinun on suoritettava tutkintosi maisteriksi siellä missä opiskelet, ja kelpoisuuskokeet tulevat siihen päälle tai haettava tekemään OTM tehtyäsi ensin oikeusnotaarin ulkomailla ja sitten notaarivaiheen ETA-kelpoisuuskokeen Suomessa (joka on sama kuin maisterillekin, koska kaikki noi palaset on notaarivaiheen opintoja ainakin HY:ssä).
Sisäänpääsystä Helsinkiin tekemään OTM:ää: http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelijavalinta/suoraan_maisteriksi.htm
OTM-tutkinnon vaatimuksista Helsingissä http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelijavalinta/otm_vaatimukset.pdf
Ylipäätään oikeustieteellisten tiedekuntien sivuilta saat eniten tietoa aiheesta.
Opiskelen Tukholmassa nk. juristiohjelmassa joka on kandidaatintutkintoa laajempi, mutta maisterintutkintoa suppeampi koulutusohjelma (270op). Tarkoitukseni olisi hakea Suomeen maisterintutkintoa suorittamaan.
Mietin tässä vain, että millaiset työllistymismahdollisuudet minulla olisi Suomessa jos muuttaisin Suomeen heti valmistuttuani ja valmistautuisin töiden ohella ETA-kokeeseen. Painaakohan minun tutkintoni yhtään mitään työtä hakiessa vai onko se yhtä tyhjän kanssa niin kauan kuin saan ETA-kelpoisuuskokeen suoritettua? Esim. Valtion virastot taitavat kaikki edellyttää suomalaista tutkintoa?
on lähinnä töissä Suomen top5 asianajotoimistoissa, jotka hoitaa kansainvälistä bisnesjuridiikkaa. Eli jos olet bisnesorientoitunut ja käyt vaikka harjoittelemassa ruotsalaisessa asianajotoimistossa, luulisin, että saat tien auki sitä kautta. Eikös Roschierilla ole toimisto Tukholmassa? Sitä kautta vaan sisälle, kahden maan kokemus jne niin olet hyvässä putkessa.
Tiedän tapauksen, joka opiskeli Englannissa Bachelor of Laws tutkinnon ja suoritti sen jälkeen Helsingin yliopistossa LLM tutkinnon, joka oli silloin laajuudeltaan 60op. Tämän jälkeen hän pyrki suorittamaan ETA-kelpoisuuskoetta, mutta Opetusministeriö myönsi hänelle luvan suorittaa sen pelkästään oikeusnotaarin tasolle siitä syystä, että hänen lähtömaassaan suorittama tutkinto oli samalla tasolla.
Ruotsissa opiskelleille ETA-kelpoisuuskoe on ilmeisesti helpompi, johtuen oikeusjärjestelmien samankaltaisuudesta?
Jos nyt muistelisin opintojen alkuaikoja niin Englannissa on Common law. Ruotsissa juridiikka aika samaa kun täällä kun on Rooman oikeussaleista lähtöisin..
Eli EU lait samat mutta muuten et paljoa Brittitiedoillasi tee..