Suomenruotsalaiset haluavat, että ruotsi on pidettävä kansalliskielenä Suomessa. Suomenruotsalaiset myöskin haluavat, että ruotsin pitää olla jatkossakin pakollinen koulussa.
95 prosenttia suomenruotsalaisista (saseista, lipposista ja halosista) haluaa pitää ruotsin kansalliskielenä. Kaikkiaan 3 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsista voisi tulla vähemmistökieli kun taas 2 prosenttia ei osaa sanoa mitä mieltä he ovat. Tämä käy ilmi mielipidemittauksesta jonka Åbo Akademi Vaasassa oli tehnyt Ylen laskuun.
Vähemmistöasema voisi antaa sellaisia takuuksia jotka eivät täyty tänään, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (Kok) mukaan se heikentäisi kuitenkin ruotsinkielen asemaa merkittävästi.
Ei myöskään Pär Stenbäck (RKP), joka aikaisemmin on katsonut, että pitäisi tutkia mahdollisuudet vähemmistökieliasemaan usko, että se onnistuisi tänään. Hänen mukaansa kieli-ilmapiiri on muuttunut liian paljon ja hän katsoo myöskin, että ei ole olemassa puoluejohtajaa tai pääministeriä jolla on tarpeeksi suurta ymmärtämystä ruotsin kielelle, että vähemmistöasema voisi olla vaihtoehtona.
Tukea pakolliseselle kouluruotsille
Suomenruotsalaiset ovat sitä mieltä, että ruotsin pitää olla pakollinen oppiaine suomenkielisissä kouluissa.
Suomenruotsalaisista 71 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsin pitää olla pakollinen suomenkielisissä kouluissa. Yhteensä 15 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsin pitää olla vapaaehtoinen kun taas 14 prosenttia vastasi, että eivät tiedä.
Kaksikielisillä alueilla joilla suomenkieliset ovat enemmistönä on suurempi taipumus hyväksyä ruotsi vapaaehtoisena aineena kuin alueilla joilla ruotsinkielisillä on enemmistöasema.
Yli puolet suomenruotsalaisista kokee, että kieli-ilmapiiri on huonompi kuin pitkään aikaisemmin, osoittaa Svenska Ylen mielipidemittaus.
Monet katsovat, että silloin kun ruotsi ei enää ole pakollinen voidaan unohtaa maan kaksikielisyys. Toiset taas puolestaan ovat sitä mieltä, että pakollinen ruotsi vaikuttaa ruotsin kieleen negatiivisesti. Peräänkuulutetaan myöskin parempia opetusmenetelmiä kouluissa.
I undersökningen deltog 500 finlandssvenskar. Urvalet i opinionsundersökningen är representativt för hela svenska Finland gällande kön och region. Felmarginalen är - 3 procent.
Tutkimukseen osallistui 500 suomenruotsalaista. Valikoima tutkimustuloksessa on edustaa koko ruotsinkielistä Suomea mitä tulee sukupuoleen ja alueeseen. Virhemarginaali on -3 prosenttia.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=176349
95 prosenttia suomenruotsalaisista (saseista, lipposista ja halosista) haluaa pitää ruotsin kansalliskielenä. Kaikkiaan 3 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsista voisi tulla vähemmistökieli kun taas 2 prosenttia ei osaa sanoa mitä mieltä he ovat. Tämä käy ilmi mielipidemittauksesta jonka Åbo Akademi Vaasassa oli tehnyt Ylen laskuun.
Vähemmistöasema voisi antaa sellaisia takuuksia jotka eivät täyty tänään, mutta eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (Kok) mukaan se heikentäisi kuitenkin ruotsinkielen asemaa merkittävästi.
Ei myöskään Pär Stenbäck (RKP), joka aikaisemmin on katsonut, että pitäisi tutkia mahdollisuudet vähemmistökieliasemaan usko, että se onnistuisi tänään. Hänen mukaansa kieli-ilmapiiri on muuttunut liian paljon ja hän katsoo myöskin, että ei ole olemassa puoluejohtajaa tai pääministeriä jolla on tarpeeksi suurta ymmärtämystä ruotsin kielelle, että vähemmistöasema voisi olla vaihtoehtona.
Tukea pakolliseselle kouluruotsille
Suomenruotsalaiset ovat sitä mieltä, että ruotsin pitää olla pakollinen oppiaine suomenkielisissä kouluissa.
Suomenruotsalaisista 71 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsin pitää olla pakollinen suomenkielisissä kouluissa. Yhteensä 15 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsin pitää olla vapaaehtoinen kun taas 14 prosenttia vastasi, että eivät tiedä.
Kaksikielisillä alueilla joilla suomenkieliset ovat enemmistönä on suurempi taipumus hyväksyä ruotsi vapaaehtoisena aineena kuin alueilla joilla ruotsinkielisillä on enemmistöasema.
Yli puolet suomenruotsalaisista kokee, että kieli-ilmapiiri on huonompi kuin pitkään aikaisemmin, osoittaa Svenska Ylen mielipidemittaus.
Monet katsovat, että silloin kun ruotsi ei enää ole pakollinen voidaan unohtaa maan kaksikielisyys. Toiset taas puolestaan ovat sitä mieltä, että pakollinen ruotsi vaikuttaa ruotsin kieleen negatiivisesti. Peräänkuulutetaan myöskin parempia opetusmenetelmiä kouluissa.
I undersökningen deltog 500 finlandssvenskar. Urvalet i opinionsundersökningen är representativt för hela svenska Finland gällande kön och region. Felmarginalen är - 3 procent.
Tutkimukseen osallistui 500 suomenruotsalaista. Valikoima tutkimustuloksessa on edustaa koko ruotsinkielistä Suomea mitä tulee sukupuoleen ja alueeseen. Virhemarginaali on -3 prosenttia.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=176349
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pärren toiminta on hyvä osoitus svekojen kaksoistiedotuksesta.
Omille puhutaan suoraan asiat ja suomalaisille valehdellaan päin naamaa.
Sasin toimintaa en viitsi edes kommentoida....