Palstaa lukiessani olen törmännyt kummalliseen ilmiöön, mitä lestadiolaisten musiikinkuuntelemiseen tulee. Lähestulkoon kaikki sanovat kuuntelevansa vain hengellistä ja klassista musiikkia. Tyypillisesti myös vastustetaan gospelia ym. tyyliltään modernia musiikkia.
Kuten moneen kertaan on ilmi käynyt, mitään "sääntöjä" musiikista lestadiolaisilla ei ole vaan kaikki tehdään omantunnon mukaan. Tässä tuleekin kysymykseni: miten suhtaudutte syvällisempään, mutta maalliseen musiikkiin esim. Leonard Coheniin, jonka tuotannosta suurin osa on älykästä pohdiskelua niin miehen ja naisen suhteesta (Suzanne) kuin uskonasioista (Hallelujah). Vangelis taas on tehnyt pitkällä urallaan kerrassaan monensorttista musiikkia teknopopista oopperaan, joten voiko häntä luokitella klassiseksi säveltäjäksi? Myös esim. Simon & Garfunkel hiljaisuuden äänineen ja siltoineen yli synkän virran liikkuvat aivan eri tasolla kuin joku Mamban Lauantai-ilta ym. karseat renkutukset.
Tämä saattaa olla vähän vaikeaselkoista tekstiä, joten täsmennän vielä, mitä ajan takaa. Kuunteletteko valikoiden myös nykymusiikkia vai onko linjanne jo suoraan se, että sähkökitara => syntiä (anteeksi kärjistys). En ole vl, vain musiikin- ja filosofianystävä ja huomannut, että ns. populaarimusiikissakin on todellisia ajattelijoita. Juha Vainio saattoi olla elämäntavoiltaan "syntinen" ja riehakkaiden juoma- ja pornorallien kynäilijä, mutta se ei mielestäni vähennä esim. "Yksinäisen saarnipuun" ehkä hieman naivin, mutta vertauksellisuudessaan kauniin sanoituksen arvoa. Vastatkaa yhtä sekavasti kuin minä kysyn ja kertokaa jotakin musiikkimieltymyksistänne.
Kuten moneen kertaan on ilmi käynyt, mitään "sääntöjä" musiikista lestadiolaisilla ei ole vaan kaikki tehdään omantunnon mukaan. Tässä tuleekin kysymykseni: miten suhtaudutte syvällisempään, mutta maalliseen musiikkiin esim. Leonard Coheniin, jonka tuotannosta suurin osa on älykästä pohdiskelua niin miehen ja naisen suhteesta (Suzanne) kuin uskonasioista (Hallelujah). Vangelis taas on tehnyt pitkällä urallaan kerrassaan monensorttista musiikkia teknopopista oopperaan, joten voiko häntä luokitella klassiseksi säveltäjäksi? Myös esim. Simon & Garfunkel hiljaisuuden äänineen ja siltoineen yli synkän virran liikkuvat aivan eri tasolla kuin joku Mamban Lauantai-ilta ym. karseat renkutukset.
Tämä saattaa olla vähän vaikeaselkoista tekstiä, joten täsmennän vielä, mitä ajan takaa. Kuunteletteko valikoiden myös nykymusiikkia vai onko linjanne jo suoraan se, että sähkökitara => syntiä (anteeksi kärjistys). En ole vl, vain musiikin- ja filosofianystävä ja huomannut, että ns. populaarimusiikissakin on todellisia ajattelijoita. Juha Vainio saattoi olla elämäntavoiltaan "syntinen" ja riehakkaiden juoma- ja pornorallien kynäilijä, mutta se ei mielestäni vähennä esim. "Yksinäisen saarnipuun" ehkä hieman naivin, mutta vertauksellisuudessaan kauniin sanoituksen arvoa. Vastatkaa yhtä sekavasti kuin minä kysyn ja kertokaa jotakin musiikkimieltymyksistänne.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Epäilenpä ettet kovin montaa vastausta tule saamaan. Juttu on se, ettei ole mitään sääntöä. mutta yllätys yllätys: jokaikisen vl:n musiikkimaku näyttää olevan tismalleen sama. Kaikki Siionin Laulut soivat joka vl:n korvaan yhtä kauniisti, joka laulu. Ja jokainen vl rakastaa enemmän klassista musiikkia kuin mitä tahansa muuta maallista musiikkia. Oli sitten kysymys Cohenista tai Fröbelin palikoista. Miten voikin olla niin yhtenäinen maku musiikin suhteen??? Junnu Vainiosta ei sitten kannata edes puhuakaan. Tavallisen virsikirjan virsistäkään kaikki ei soikaan vl:n korvaan niin kauniisti. Vai mitä sanovat vl:t virsistä "Pilvimuurista valo kajahtaa" tai "Tie valmis on" ja tämän kaltaisista. Ovatko kauniita ja veisaatteko niitä seuroissanne tai ylipäätään mielellänne?
Joo humppaa teknoo tränssii kuunnellaan salaa muilta.
Minä itse kuuntelen vain klassista musiikkia ja jonkin verran hengellistä (tosin kuuntelemani hengellinen musiikki on klassista musiikkia)
Minä kuuntelen klassista musiikkia siksi, että satun rakastamaan sitä eniten, en niin muunlaisesta itse henkilökohtaisesti välitä. On myös kevyttä musiikkia, joka soi korvaani ihan kauniisti esim. osa Beatlesin, Queenin, Baddingin musiikista ja jazz-musiikki, mut tällainen musiikki ei herätä mitään erityisiä intohimoja. Klassisen musiikin skaala taas on tosi laaja ja sieltä löydän paljon kutkuttavan upeita sävelmiä ja rytmejä. Monen maan kansanmusiikissakin on kiehtovia piirteitä.
Lestadiolaispiirin johto (eli puhujat jne..) ovat pitäneet muuta musiikkia kuin klassista pahana musiikkina. Gospeliakin pidetään huonona musiikkia, koska sen tekijät ovat "vääräuskoisia", esim. helluntailaisia. Uskonnollisena musiikkina käytetään vain vanhoja virsiä ja siionin lauluja, mielellään sellaisia, joiden tekijä tiedetään tai tunnistetaan varmasti uskovaiseksi tai lestadiolaiseksi.
Klassinen musiikki(ei aina sekään) sekä virret ja laulut, ovat ainoaa hyvää musiikkia puhujien mielestä (jos on eri mieltä, pitävät suunsa kiinni). Kaikki muu on huonoa ja uskovaiselle vahingollista tai sopimatonta. On omantunnon asia, noudattaako tätä ajatusta, kieltoa tai kehoitusta, miten sen nyt tulkitsee. Vanhoillislestadiolaisuudessa on ristiriitainen suhtautuminen musiikkiin, kuten monessa muussakin lestadiolaisuuden suunnassa.
Itse pidän pahana musiikkia, jonka sanoitus ei ole uskovaisen hengen mukaista tai on tyyliltään sellaiseen rinnastettavaa (esim. sanaton black metal musiikki)
Niin, tuossa otsikossahan se jo tuli.
nimimerkkisi on vl-homo22??
Oletko homo etkä vl vai et ole jomo ja olet vl?
siis Homo ei Jomo
olla homoseksuaali ja silti elävässä uskossa. Minäkin saan siitä armosta olla osallinen, vaikka omalta puoleltani olen täysin kelvoton.
Satun olemaan vanhoillislestadiolainen, homoseksuaali, ja ikää minulla on 22vuotta..
Voisin tuoda esiin nimimerkissäni itsestäni muitakin asioita tai jättää tuomatta, mutta ajattelin että näin on hyvä.
Aika vaikia sanoa, kun en ikinä muista säveltäjien yms nimiä.
Mutta ei nuo tutuilta kuulostanut, joten en varmaan kuuntele =)
Se, mitä kuuntelee riippuu paljolti ihmisestä itsestään. Joskus oli paljon "tiukempi" suhtatuminen musiikkiin, kuin nykyään. VL-liikkeenä ei ole tietääkseni mitään hirveän selkeää kantaa ole ottanut.
tekee ihmisen levottomaksi ja vie pois jumalasta. Näin on minulle opetettu. jos joku ihmettelee miten kaikilla vl:illä on niin sama musiikki maku niin onko se ihme kun on lapsesta pitäen tottunut tällaiseen musiikkiin. Silloin se soi hyvältä. Mutta harva meistä tykkää esim oopperasta jollei ole kuunnellut sitä ja "tottunut" siihen. Sama pätee pahaan musiikkiin.
Ei pelkät sanat kerro onko musiikki hyvää vai huonoa. Nykyajan musiikissa tuntuu päällimmäisenä olevan rytmi ja juuri se tekee siitä levotonta. Joku väitti mm. jazzia ym tyylistä musiikkia moderniksi musiikiksi. Myös klassisella puolella on modernia musiikkia.=)
että he eivät ymmärrä musiikista hölkäsen pöläystä, vaikka ovat kärkkäitä kommentoimaan.
Yksi monen musiikinystävän mielestä historian parhaita rock-esityksiä on Guns&Roses-yhtyeen November Rain. Ko. kappale on sellainen, että lestakultti tuomitsee sen varmasti. Kuitenkin kyseinen kappale perustuu Bachin kappaleeseen (olikohan Prelude?). Bachin musiikin lestakultti hyväksyy siis niin kauan kuin kyseistä musiikkia ei soiteta sähkökitaralla.
BTW. Jola Siionin virsistä voi soittaa ovelia versioita sähkökitaroilla!
Nyt keskustelet ihan väärällä palstalla eri rokkiyhtyeitten musiikista, musiikkipalsta voisi olla se oikea. Ja edelleen: voisit siivota sanavarastostasi lestakultin ja lessut jne halveksivat nimitykset. Huomaa, että tämä on ASIALLINEN palsta, sinä vain yrität pilata sitä.
Eivät lestadiolaiset heikennä ihannoimasi musiikin vetovoimaa väestöön, ole huoletta, sinun ei tarvitse kalastella lisää rokin kuuntelijoita täältä. Valitettavsti se rokki soi ihan joka paikassa, tavarataloissa, linja-autoissa jopa ulkona luonnossa jonkun radiosta. (onneksi useimmilla on nykyään korvalappustereot, joilla ulkona voi kuunnella halaumaansa musiikkia). Siitä ei voi päästä eroon, vaikka itse haluaisi, joten anna lestadiolaisten pitää oma musiikkimakunsa.
Enhän minäkään mene musiikkipalstalle rokin ihailijoitten keskusteluun haukkumaan rokkikulttia saatanalliseksi tai joksikin muuksi.
tämä ns. rokki on suoraan sanonko-mistä. Pakana kuunnelkoon mitä lystää, ja menköön käännyttämään nuorisoa muualle.
Itse kuuntelen paljon klassista musiikkia, oopperaa, virsiä, siioninlauluja, kansanlauluja, marsseja. Tykkään myös claydermannin pianon pimputuksesta vaikka siinä rummut ovatkin mukana. Eiväthän ne rummut sitä maailmalliseksi tee. Samoin sähkökitaralla voidaan soittaa kauniisti. Samoin myös panhuilu musiikkia. Vesa-Matti Loirin laulut ovat myös todella hienoja ja hyvin monissa on koskettavat sanat. Mikko Alatalon suojelusenkeli on myös todella kaunis biisi. Myöskin Beatlesin Yesterday on todella hieno kappale.
En ole ennen tuollaista kuullut, että laulun tekijän/sanoittajan/säveltäjän tulisi olla uskovainen, että sitä voisi kuunnella :)))
Tekevät ne uskottomat ja monet rokkitähdet/-bänditkin hyviä sovituksia joita voi kuunnella.
Tietenkin on myös niitä joille ei sovi edes marssit :)))
Voiismme ehkä eroittaa hengellisen ja ajallisen musiikin toisistaan, js sitten voitais ottaa loput maallisena .
Paska puhetta ettei lestat kuuntele kuin klassista!
Nuoriso kuuntelee listahittejä siinä missä muutkin, työpaikoilla soi keskusradion kautta paikallisradio ja lestat kuuntelee myös. Samoin kaupoissa, kahviloissa, pizapaikoissa jne lestat kuuntelee musaa siinä mis muutkin, myös kotona ja autossa kuunnellaan musaa. Toi on ihan normaalia kunhan siihen ei jää liiaksi koukuun niin homma ok. Koukkunjääminen on sitä et musa menee liikaa veriin ja tassunalle, täytyy ostaa levyjä ja käydä konserteissa jne se on jo sit syntiä.
Itte kuuntelen autossa sitä mitä sattuu milloinkin tulemaan ja joskus kotonakin on radio päällä enkä sitä mene heti sulkemaan kun biisi alkaa vaan se soi ikäänkun taustalla. Monesti sanat mm suomipop ja iskelmä kappaleissa on paljon puhuttavimpia arkielämän kannalta kuin Siionin Lauluissa.