Mikä on rakkautta? Sekö että aina ollessamme samassa tilassa tuntuu kun järkyttävä paino putoaisi pois harteiltani ja kaikki ne haavat sydämmessäni mitä olen kokenut parantuisivat hetkessä. Onko se rakkautta kun katson sinua silmiin lounaalla ja toivon että aika pysähtyisi juuri tuolloin. Onko se rakkautta kun toivon että voisin kaapata sinut syleilyyni jonain ihanana iltana kun olisimme kävelyllä. Onko se rakkautta toivon että voisin tehdä sinut onnelliseksi, mutta tajuan että voit saada niin paljon paremman miehen kuin minut. Onko se rakkautta kun en tee aloitetta ja halua saattaa sinua ”outoon” tilanteeseen/valoon työpaikalla. Onko se rakkautta kun tajuan että sinulla on tulevaisuus jonkun muun kanssa. Mutta en osaa päästää irti toivosta. Sanotaan että toivoa on aina niin kauan kun on elämää. En uskalla kysyä sinulta sitä kysymystä, sillä kun en kysy voin takertua haaveeseen ”ehkä hänkin tuntee samoin”. En tiedä kumpi tuska on pahempaa, sekö että en tiedä miten hän tuntee, vai se että tietäisin että hänellä ei ole tunteita. En ole koskaan tuntenut näin vahvasti ketään kohtaan. Tahtoisin vain kaapata sinut syleilyyni ja pusertaa itseäni vasten, tahtoisin yhden suudelman sinulta, tahtoisin elää yhden illan sellaisena miehenä mihin olisit ihastunut. Tahtoisin elää pienen hetken siinä unelmassani. Kun lähtisimme kumpikin omalle asunnollemme illanvieton jälkeen hymyilisimme toisille ja kävelisimme pois. Tuona hetkenä olisin kokenut kaiken mitä elämältä olisin halunnut. Tuona hetkenä olisin valmis luopumaan kaikesta, jopa elämästäni. Takerrun toivoon uskaltamatta esittää kysymystä. Takerrun haaveeseen kuin se olisi ainoa asia elämässäni.
Eikös kuullostakin hölmöltä? Olet kaikkeni, et vain tiedä sitä. En tule luultavasti koskaan uskaltamaan tunnustaa tunteitani sinulle. Kohtalon oikusta kävimme viimevuonna ulkona yhtenä päivänä. Toisella kertaa kun kysyin sinua illanvietoon katsoit minua hieman oudosti ja jätettyäsi tilanteen avoimmeksi kävelit keskustelumme jälkeen juttelemaan muiden kolleegojen kanssa. Tunsin silmät selässäni. Tunsin ”luuleeko tuo että olisin kiinnostunut hänestä, vietimme kerran illan ulkona ja heti on takertumassa, mikä hyypiö.” Kuitenkin lähetit minulle viestin, ei ajankohtaisin työasioihin liittyvän, joten en voi kuin kysyä miksi? Miksi ? Olin ottamatta sinuun yhteyttä muutamien tuttujen ehdotuksesta, kunnes sain viestisi. Ja nyt varmaankin kuvittelen että tuo viesti voisi merkitä jotain. Tiedän olen hölmö, mutta enkö ole oikeutettu elämään vielä pienen hetken tässä haaveessa. Tämä on tuskaa, mutta sielussani palaa yhä toivon hento liekki ennenkuin se lepattaen sammuu kuullessani vastauksen kysymykseeni...
Eikös kuullostakin hölmöltä? Olet kaikkeni, et vain tiedä sitä. En tule luultavasti koskaan uskaltamaan tunnustaa tunteitani sinulle. Kohtalon oikusta kävimme viimevuonna ulkona yhtenä päivänä. Toisella kertaa kun kysyin sinua illanvietoon katsoit minua hieman oudosti ja jätettyäsi tilanteen avoimmeksi kävelit keskustelumme jälkeen juttelemaan muiden kolleegojen kanssa. Tunsin silmät selässäni. Tunsin ”luuleeko tuo että olisin kiinnostunut hänestä, vietimme kerran illan ulkona ja heti on takertumassa, mikä hyypiö.” Kuitenkin lähetit minulle viestin, ei ajankohtaisin työasioihin liittyvän, joten en voi kuin kysyä miksi? Miksi ? Olin ottamatta sinuun yhteyttä muutamien tuttujen ehdotuksesta, kunnes sain viestisi. Ja nyt varmaankin kuvittelen että tuo viesti voisi merkitä jotain. Tiedän olen hölmö, mutta enkö ole oikeutettu elämään vielä pienen hetken tässä haaveessa. Tämä on tuskaa, mutta sielussani palaa yhä toivon hento liekki ennenkuin se lepattaen sammuu kuullessani vastauksen kysymykseeni...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.