Miksei Suomessa kannata tehdä pienempiä laatuveneitä? On tavallaan sääli, että Suomessa valmistetaan maailman arvostetuimpia purjeveneitä, mutta niitä ei meidän vesillämme nää. Ei varmaan montaa 2000-luvun Swania tai Balticia ole jäänyt tänne? Täytyy mennä Euroopan ja Karibian kalleimpiin satamiin, että alkaa suomiveneitä näkemään. Ja ennen kuin joku syyttää työvoimakustannuksia, niin ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat onnistuneet säilyttämään myös pienempää purjevenetuotantoa, vaikka toki samanlainen suuntaus on näkyvissä. Mm. Najad lopetti 33-jalkaisen tuotannon, joten malliston pienin on nyt 35-jalkaa. Poikkeuksena HR:ltä on tullut ulos uusi 31-jalkainen, joten se lienee nyt markkinoiden pienin pohjoismainen laatuvene. Suomalaisista veneistä tulee mieleen EF34, kun FG 331 valmistetaan Virossa. Ongelma tulee eteen, jos etsii n.30-33-jalkaista venettä, ja haluaisi luottaa Pohjoismaiseen (mieluiten suomalaiseen) venerakennuslaatuun, mutta markkinoilla on tarjolla vain ranskalaista, saksalaista, puolalaista tai slovenialaista venettä. Vai onko se kuuluisa pohjoismainen laatu joku myytti ja ovatko nämä FG:t, EF:t Linjettit, Arconat ja Maxit sen laadukkaampia kuin keskieurooppalaiset veneet?
Suomalaiset laatuveneet?
Singlehander
623920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
sellaisesta asiasta kuin "markkinatalous"? Jos noista vähän isommista voi arvailla suuntaviivoja, niin Suomessa tehty 30-jalkainen maksaisi jotakuinkin tuplasti sen, millä saa noita muita merkkejä. Euroissa ero olisi 60-70 tuhannen euron luokkaa. En osaa edes arvata, montako pitäisi saada vuodessa myytyä, jotta veistämö sillä eläisi, mutta aikamoista uhkapeliä se olisi veistämöltä edes ruveta suunnittelemaan.
En ole ihan varma (ehkä joku osaisi tämän arvauksen kumota tai vahvistaa, mutta luulen, että työn prosentuaalinen osuus kustannuksista alenee veneen kasvaessa.
Laadusta puheenollen...olen omistanut 5 suomalaisvalmisteista venettä ja nyt yhden keskieurooppalaisen sarjatuotantoveneen (ei Bavaria). Suomalainen laatu on myytti, ainakin 70- ja 80-luvun veneissä. Huonoja laminaatteja (osmoosi), liian paksua gelcoatia (hiushalkeamat), natisevia sandwich-kansia, vuotavia läpivientejä, väärin tehtyjä kaasuasennuksia, omituisia sähköjohdotuksia, irtoavia laipioita jne jne. Nyt muutaman vuoden keskieurooppalaisella purjehdittuani voin todeta ettei ainakaan ylläolevia ongelmia esiinny, osmoosistahan vielä ei tiedä. Omat kokemukseni eivät ole kovin erilaisia kuin monen kaverin.
No toki on selvää, että isommissa ja kalliimmissa veneissä työn hinnalla ei ole niin paljon väliä, kun hintakilpailluissa halvemmissa veneissä. Ja ehkä se varsinainen työn osuus on myös pienempi isommissa veneissä. Mutta pointti oli, että varmasti Tanskassa ja Ruotsissa on työn hinta aika samalla tasolla kuin Suomessa, ja kuitenkin siellä tehdään pienempiä laatuveneitä, jotka ovat kilpailukykyisiä markkinoilla. Kyse on toki strategiavalinnoista: Suomen ykkösnimet Swan ja Baltic ovat profiloituneet ultimate-ökyveneiden tekijöinä, kun taas mm. Hallberg-Rassy, X ja Najad tekevät vain ökyveneitä.
Löytyy sitä Suomessakin valmistettuja 30-33 jalkaisia. Ainakin Finn Flyer 32.
http://www.finnyachts.fi/en/products/FinnFlyer32
Ei tosin ihan halvin mahdollinen ratkaisu.
ihmeellistä, etteivät nuo kotimaiset pistä sitten niin minkäänlaisia hintatietoja sivuilleen.
Eihän se kannata laittaa mitään hintoja. Onhan se asiakkaankin etu, että mennään tarjouksen perusteella. Varustelu ja mahdolliset sisutusratkaisut vaihtelevat lähes joka veneessä niin paljon, että mitään vakiohintoja on aika vaikea lähteä pieraisemaan. Veneistäkin hyvällä onnella tilataan yhden käden sormin vuodessa.
Ei tuollainen "very special price, for you only my friend" systeemi ole minusta asiakkaan etu. Asiakkaan etu olisi se, että hinnat ja hintarakenne löytyisi mahdollisimman vähällä vaivalla, jotta voisi tehdä jonkinlaisen alkukarsinnan jo ennenkuin rupeaa ottamaan varsinaisesti yhteyksiä myyjiin. Säästäisi myyjiltäkin "renkaanpotkijoille vastailun" vaivaa.
Niissäkin veneissä, joissa sisustusratkaisuja voi vaihdella, on tyypillisesti kuitenkin olemassa muutama perusmalli, joille luonnollisesti pitäisi siis olla olemassa perushintakin. Se on tietysti sitten eri asia, jos asiakas haluaa ihan täysin "customoidun" ratkaisun, mutta taitaa olla sellaisten kappalemyynti Suomessa limes 0 per vuosi.
Jos kysyt mitä maksaa, ei sinulla ole varaa siihen. Suomessa tehdään räätälöityjä
veneitä. En puhu mistään pro veneistä joihin voi valita punaiset tai siniset verhot.
Vene kun tehdään "mittatilaustyönä" ei siihen voi mainita hintaa. Voi tietysti
pro hinta. Asiakas haluaa valita kaikki nippelit miulensensa, verhoilut pitää olla
merkkituotteita.................... Hintahaarukka on valtava.
selittäisi, miksi suomalainen veneenvalmistaja on "katoavaa kansanperinnettä".
Suomessa kannattaa tehdä pienempiä laatuveneitä ja niitä tehdään myös. Kehotankin keskustelun avaajaa tutustumaan mm. Degerön ja Nauticatin pieniin pursiin. Ne ovat erittäin laadukkaita ja suomalaisia.
On valitettavaa, että laatupursiksi mielletään avaajan tavoin vain maailmanmainetta saavuttaneiden suurten valmistajien suuret veneet. Alussa mainitsemani merkit, vain esimerkkinä, eivät häviä Swanille eivätkä Balticille laadussa millään tavalla, vaikka eivät välttämättä ole viimeiseen yksityiskohtaan asti niin hienostuneita.
Toki Degerö ja Nauticat on tuttuja ja Nauticat on yksi Suomen menestyjistä, kun mittarina on kansainvälinen arvostus ja tunnettuus. Molemmat veistämöt ovat tosin profiloituneet enemmän moottoripurjehtijoihin. Mutta ongelmana on juuri tämä, että vaikka Degerö, Maestro tai Jonmeri olisivat aivan yhtä laadukkaita, kuin ykkösketju, niin niiden brandi ei riitä kalliin veneen myymiseen Suomen ulkopuolella riittävässä mittakaavassa. Ehkä sama ongelma FG:llä? Johtuuko sitten Ruotsin suuremmista kotimarkkinoista (tunnettuus Pohjoismaissa) vai mistä, että siellä on enemmän veistämöjä, jotka pystyvät valmistamaan ja myymään kalliita laatuveneitä myös pienemmässä kokoluokassa.
Näkee enemmän suomalaisia veneitä kuin ruotsalaisia.
Mutta jos puhutaan uusista veneistä? 80-luvulla oli vielä laaja skaala kotimaisia veneveistämöitä-
Niinpä niin, 80-luvun kotimaiset, jeppjepp. Itselläni kokemusta kahden "laatutuotteista", Nykra ja Artekno. Aivan paskaa kumpikin. Pikkupajoissa itseoppien on Suomessa tehty veneet, eivätkä laatuongelmiensa ja ominaisuuksiensa johdosta ole pystyneet pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Ei se pärjännyt Ladakaan.
Nykra oli ensimmäinen suomalainen halpisveistämö, mitä piti odottaman? Arteknoa monet pitivät jopa laatutekijänä, mutta mielestäni sekin teki aika yksinkertaista bulkkituotetta silloisen mittapuun mukaan. Taisi molemmilla olla kaikkein vaikeimmin pärjättävä siivu varsinaisesti isojen veistämöiden tullessa mukaan kuvaan. Suomessa osataan edelleen tehdä laatuveneitä, mutta ei sentään voi laittaa suoraan yhtäläisyysmerkkejä suomalaisuuden ja laadun väliin.
tuotetaan veneitä pitkälle automatisoidulla tuotantokoneistolla. Kaikki lähtee jo suunnittelusta. Eurooppalaisten suurveistämöiden suunnittelu lähtee siitä, että myös tuotanto toimii saman filosofian mukaisesti. Suomessa saatetaan suunnitella veneitä (siis noita pienempiä eli alle 40 jalkaisia) kyllä 3D-ohjelmilla, mutta tuotanto touhuaa vielä 2D:ssä ja runsaalla lihasvoimalla. Pääosa keskieurooppalaisten etumatkasta muodostuu tuosta.
Toinen tärkeä seikka on se, että keskieurooppalaiset ovat selvittäneet mitä enemmistö veneenostajista haluaa ja tekevät sellaisia veneitä.
ei lada pärjännyt?
haluaa, tarkoittaa lähinnä mitä enemmistö Charter veneilyssä haluaa... tilanjako, avotilat, yms.
veneiden myyntijakauma paljastaa, että se "charter-enemmistö" vastaa aika hyvin myös veneenomistajien enemmistöä.
80-luvulla Nykran tuotanto kävi hyvin kaupaksi ja nämä veneethän purjehtivat edelleen Suomen ja maailman vesiä tyytyväisine omistajineen. Venelehden 3/94 mukaan "Sunwind 27 ja 26-veneitä on valmistettu yhteensä 830 kappaletta. " Mahtava tuotantomäärä jo tuolloin!
Vuonna 1986 Sunwind 27 hinta oli 154 500 mk.
Autovertailut ovat minusta ontuvia, erityisesti typerät vertailut neuvostovalmisteisiin autoihin, mutta mainittakoon nyt silti että samana vuonna 1986 esim. Mercedes Benz 190 maksoi 165000 mk.
Lähteet: http://www.fe83.org/press/vene-94/
ja
http://www.mercedes-benz.fi/content/finland/mpc/mpc_finland_website/fi/home_mpc/passengercars/home/financial_services/price_1985...
Hintavertailu autoihin ei oikein toimi, koska autoissa on aika paljon enemmän verolisää.
Hieman aihetta sivuten: mielenkiintoista nämä venerakennuksen piilaaksot: Swan ja Baltic tekevät samoista asiakkaista kilpailevia huippuveneitä Pietarsaaressa. Ruotsin Orustin saarella on peräti kolme veistämöä, jotka valmistavat samanlaisia keskiohjaamo-tuulilasi -purkkareita. Kyllä joku on kopioinut naapuria aika sumeilematta jossain vaiheessa.
Kun joku on saanut "pään auki" ja kehitellyt toimivan tuotantokokonaisuuden, on siellä työskentelevän helpompi lähteä kasaamaan kilpailijaa valmiiseen kaavaan. Lisäksi seudulta löytyy siloin erilaisia tarvittavia oheispalveluja ,joiden organisoiminen voi olla aikaavievää ja niiden puute torpata tuotantoa (veneisiin tarvitaan paljon erilaista "ekstraa", joiden valmistaminen itse vain omaan tarpeeseen ei välttämättä kannata). Firman kannalta on elämän ja kuoleman kysymys se, riittääkö osaamista tuotantoprosessin kokonaishallintaan ja myös uudistumiseen ja kehittämiseen. Hyvä esimekki oli kännykkäpuolella Benefon, joka Nokiassa saavutetun tietotaidon pohjalta nousi nopeasti NMT-puhelinten tekemisen terävimpään kärkeen, mutta eväät eivät enä riittäneetkään, kun siirryttiin GSM-tekniikkaan.
Mitä tulee muuten otsikon aiheeseen, niin laajamittaiseen veneiden tuotantoon kilpailukykyisesti tarvitaan joko halpaa työvoima tai tehokasta suunnittelua ja automaatiota. Tai molempia. Automaatioon (vähäiseen ihmistyövoimaan) perustuvan veistämön investointikustannukset ovat suuret, eikä Suomen sijainti logistisesti, ilmastolisesti tai potentiaalisen ostajakunnankaan kannalta ole vahvoilla keski-Euroopan kanssa, joten rahoitusta voi olla vaikea löytää jatkossakin
vaan yksinkertaisesti on niin, että ei ole sellaisia yrittäjiä, jotka lähtisivät purjeveneitä tekemään massatuotantona ja toisaalta nykyiset valmistajat ovat valinneet toisen strategian firmansa kehittämiseen. Nimittäin moottorivenepuolella löytyy suomestakin näitä venetehtaita, joissa valmistusmenetelmät ovat vastaavia, mitä esimerkiksi Bavaria käyttää. Logistiikka ei kuitenkaan ole ongelma. Taitaa Pietarsaari olla lähempänä lähintä laivasatamaa kuin vaikkapa Bavarian tehdas. Laivalllahan veneitä on kätevä viedä maailmalle.
Kun vaikkapa katselee, minkälaista rahoituspeliä Bavarian ja muiden massavalmistajien historia on täynnä, ei välttämättä ole ihme, että kaikki valmistjat eivät siihen halua lähteä.
Kuten ylempänä todettiin, eivät suomalaiset osta alle 30' veneitä. Itsekin joudun ko. kokoluokan veneen hakemaan ulkomailta, koska kotimaista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole.
Pidän tuota veneiden kokoluokan kasvua osittain turhana, koska nykyaikaisella suunnittelulla saadan 28- 30' veneistä nopeita, suorituskykyisiä, merikelpoisia sekä tilavan tuntuisia. Esimerkkeinä mm. Cafe 28 ja Sun Odyssey 30. Lisäksi tuon koko/painoluokan veneet ovat helpommin yksin käsiteltäviä satamassa.
Finn Flyer, ilmeisesti Finngulf myös, käyttää runkojen valmistuksessa tällä hetkellä edistyneintä tekniikkaa (epoksilaminointia, suunnattuja kuituja, vakuumia, rungon kovetus korkeammassa lämpötilassa ). Noilta veistämöiltä saisi huomattavan korkealaatuisia veneitä, kunhan vain niitä " viitsisivät " tehdä.
Toki noilla veistämöillä on hinnoittelupolitiikka, että alle 100 ke veneitä eivät myy, joten tulevaisuudessakaan ei ole tarjolla kotimaista vaihtoehtoa alle 32-jalkaisissa.
Tuohon kokovalintaan. Eittämättä 28-jalkainen, jopa pienempi, on vallan riittävä, jos todella valitsee venettä vain yhdelle hengelle. Siis tiloja ja käsiteltävyyttä ajatellen. Tosin niissä on kai poikkeuksetta pinnaohjaus ja kaikki eivät halua sellaista. Onko se sitten kynnyskysymys, en tiedä.
Mutta minulla on sellainen käsitys, että useimmat veneenostajat ja etenkin uutta venettä ostavat hakevat venettä perhekäyttöön. Sinne pitää siis mukavasti mahtua ainakin kaksi aikuista ja useimpien mielestä myös toinen pariskunta vieraiksi. Ja ehkä 1-n lastakin. Tähän liittyy se, että useimmat uutta ostavat eivät luullakseni ole halukkaita ostamaan mallilla "nyt sopiva, vaihdetaan sitten 3-4 vuoden päästä isompaan" vaan pikemminkin hakevat venettä, jolla ajattelevat veneilevänsä seuraavat 10-20 vuotta tai jopa pidempäänkin. Itse asiassa tässä ei taida edes olla mitään varsinaisesti uutta: eiköhän se ole ollut aina niin, että useimmat tuliterän veneen (ianakin matkaveneiden kokoluokassa) ostajat ovat olleet ostamassa "sitä loppuelämänsä venettä". Nykyään se vain ostetaan aikaisemmassa elämänvaiheessa kuin ennen.
Mutuna väittäisin myös, ettei veneiden kasvu oikeasti kerro ihmisten enemmistön kohdalla muuttuneista arvostuksista vaan elintason noususta: he olisivat aikaisemminkin ostaneet isompia, jos se olisi vain ollut rahan ja tarjonnan puolesta mahdollista.
Itse haluan mahdollisimman pienen veneen missä sovimme asustelemaan kesäloman matkat ilman mitään ihme venkoilua. FE74 on 2 henkilölle ollut todella hyvä vaihtoehto. Pieni vene pienet huolet, ja menoerät. Kaikki maksaa enemmän kun venekoko kasvaa köydet pitenee ja paksunee maalia menee enemmän öljyä polttoainetta säilytys vakuutus...
Velanottokykyä olisi kyllä uuteen pikku halppikseen mutta onko siinä oikeasti järkeä ostaa 80K€ vene kesän harrastuksiin?
Kukin tyylillään. Yritinkin sanoa sitä, että useimpien, ei kaikkien, tyyli on tuolla kuvaamallani puolella ja se määrää myös markkinat. Sitä tehdään, mille on ostajia.
Ostaahan jotkut kesämökkejäkin ja maksaa enemmän kuin 80k. Meille vene on toinen koti, tai veneilykautena melkein ykköskoti.
Olen monesti ajatellut samaa. Nyt, kun edessä on ensimmäinen eläkeläiskesä, kunto kohtalaisen hyvä, puoliso mennyt pois - edessä on siis yksinpurjehdusta. Perheemme "venehistoria" lienee aika tyypillinen: aluksi pieni vene nuorelleparille, sitten vähän isompi, ja kun lapsia oli kolme, vielä isompi (32-jalkainen jättiläinen). Siitä sitten takaisin 29-jalkaiseen kahden hengen veneeseen. Kun vaimo kuoli viime keväänä, on tullut aika miettiä seuraavaa venettä, eikä vähiten siksi, että jostain syystä nykyiseen liittyy aika paljon tunnesiteitä. Mielelläni ostaisin uuden, koska en enää haluaisi käyttää aikaa remontointiin. Varani riittäisivät hieman laadukkaampaankin veneeseen, kunhan se olisi järkevän kokoinen. Kokoluokka 26-28 -jalkaa kiinnostaisi. Siis sellaiset veneet, jotka ovat matkapursia, ei liian keveitä. Asuttavia, säätä kestäviä ja laadukkaita.
Jos joku tietää, kertokaa ihmeessä, missä tällaisia veneitä tehdään? Joku Degerö 28:n tapainen olisi ihan ok, mutta siinä pitäisi ehdottomasti olla paremmat purjehdusominaisuudet.
http://www.sundfors.kpnet.com/suomi/index.html
Hänhän on se kahvimainoksesta tuttu veneveistäjä.
täältä pääsee eteenpäin. Ei tosin skandi mutta lienee tarpeisiisi hyvä???
http://www.yachtworld.com/boats/2009/Vancouver-28-1036210/United-Kingdom
No vaikuttaisi että sulle Finngulf 28 sopisi kuin nenä päähän. Valmistus ja markkinointi on lopetettu, mutta mitenkähän olisi, jos menisit rahatukun kanssa kinuamaan, niin saattaisivat jopa suostua sulle sellaisen pyöräyttämään.
Kieltämättä on niin, että todella kiven alla ovat uudet alle 30 jalkaiset tukevat matkaveneet. Vähän sporttisempaa paattia löytyy huomattavasti helpommin, esim. Tempo, Delphia 28, Cafe 28 jne.
30-33 jalan kokoluokassa hinnalla on ratkaiseva merkitys veneen myyntimenestykseen ja edulliset suurina sarjoina lujitemuovista tehdasmaisesti valmistetut veneet ovat kuitenkin riittävän laadukkaita useimpiin käyttötarkoituksiin. Jos kuitenkin haluaa yksilöllisempää ja laadukkaampaa venettä, on oltava myös valmis ajattelemaan laajemmin veneen valmistusmateriaalin suhteen. Onhan Suomessakin runsaasti pieniä puuveneveistämöjä ja joitakin teräsvenevalmistajiakin. Puu ja teräs ovat lujitemuovia paremmin yksittäiskappaleiden tai piensarjojen tekemiseen soveltuvia materiaaleja. Ainakin puuveneiden laatu on ihan korkealuokkaista, vaikken osaakaan vertailla niitä esim. maailmankuuluihin Camuffoon tai Sangermaniin.
Sundforsilla on hienon näköisiä veneitä, vaikka en puuvenettä riesakseni haluaisikaan ;)
Eihän 28':aan tietysti vieraille omaa hyttiä saa, mutta kyllä sinne vielä kaksi 10-15 vuotiasta nuorta vanhempien kanssa mahtuvat. Ja septi ja vesitankin voi yrittää vaihtaa isommaksi.
Hintahan sen kotimaisen tarjonnan ratkaisee. Finngulf 28 maksoi elinkaarensa alussa 40 ke ja lopussa 80 ke. Ilmeisesti halvemmalla ei voi suomalaista myydä, koska tekee tappiota ( suorastaan omakustannehinta tuo 80 ke veistämölle =) ), ja toisaalta tuohon hintaan ei mene yksikään 28' kaupaksi.
Delphia tekee 26-28 jalkaisia. Laadun ja sopivuuden arvioi jokainen tietysti itse.
Tuossa edellisessä hyvä ja realistinen analyysi siitä mistä tässä on kysymys. Venelehdissä ja näillä palstoilla valitetaan usein tarjonnan puuttumista alle 30-jalkaisissa veneissä. Kotimaisen tarjonnan poistumisen selittää yllä esitetty analyysi (kyllä kotimaiset veistämöt niitä mielellään tarjoaisivat jos joku niitä ostaisi sillä hinnalla mitä kotimainen valmistus vaatii) mutta ulkomaista edullista tarjontaahan on ja on ollut kaiken aikaa. Seuratkaapa kuitenkin vesillä montako uutta alle 30-jalkaista venettä näette koko kauden aikana? Olen itse seurannut sitä jo n 5 vuoden ajan ja tyypillinen saalis on 1-2 venettä, aina ei sitäkään.
Toinen indikaattori on venenäyttelyiden mallivalikoima. Siellä harvoin näkee alle 30 jalan veneitä esillä niilläkään valmistajilla joilla niitä on. Onko uskottavaa että kaikki nämä myyjät ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä venemarkkinoista mitään (toisin kuin tällä palstalla jossa eksperttejä riittää) eivätkä pidä esillä alle 30 jalan mallejaan joista tulisi täällä suurmenestys jos niitä vain esiteltäisiin? Vai olisiko vain uskottava että todellisessa valintatilanteessa kun ostaja vertaa uutta 28-jalkaista ja käytettyä hieman suurempaa 99 % päättyy siihen käytettyyn. Näin nimittäin venemarkkinat ovat käytännössä toimineet jo vuosia vaikka kaikki eivät sitä vieläkään suostu ymmärtämään.
Perusselitys on yksinkertainen- 7-9 metrisen veneen valmistamisessa on aika tarkalleen saman verran työvaiheita ja työtä kuin vaikka 11-12 metrisessä. Kilpailukykyiseen hintaan pieniä purjeveneitä pystyy valmistamaan vain suurina sarjoina (saksalaiset ja ranskalaiset valmistajat) tai sitten edullisen työvoiman maissa - esim. Puolassa.
Yksi megatrendi maailmalla ovat "luxus" päiväpurret - esim. Wally Nano - sellaisten tekeminen Suomessa voisi olla mahdollisuuksien rajoissa - ne perustuvat kuitenkin pitkäaikaiseen imagon rakentamiseen - mutta miksei Swan tai Baltic päiväpursia?
Puupursiahan Suomessa voi teettää - ihan sen kokoisia kuin haluaa...
Baltic on jo valmistanut 43-jalkaisen päiväpurren: http://www.balticyachts.fi/Yachts/43/index.shtml
Joku ison Balticin omistaja oli ilmeisesti kyllästynyt haalimaan miehistöä purjehduksille, ja halusi yksinpurjehdittavan "pienen" päiväpurren.
Mikä on sitten kilpailukykyinen hinta suomalaiselle laatuveneelle? Bavaria tai Delphia eivät ehkä ole oikeíta vertailukohtia. On tietysti vaikea sanoa, että mitä mahtaisi nykyisin maksaa Nautorin valmistama alle 40-jalkainen vene. 90-luvulla pienin Swan 36 oli listahinnaltaan aika samoissa esim. HR 36:sen kanssa, ja varmasti kustannukset Ruotsissa ovat nousseet aika samaa tahtia, joten ehkä siellä 250-300 keruon paikkeilla se hinta olisi. Ehkä ei olisi ollenkaan mahdotonta Swanin-nimellä myydä venettä tuohon hintaan. Mutta kyse on toki bisneksestä: kun menee kaupaksi isompaakin, niin miksi tehdä pienempää.
http://www.saintboats.fi/index.php?tyyppi=perussivu&sivu=56e2d41f11d126afea40035c93f7ee&alue=alamenu&taso=1&ep=ea2e968183786b29e...
Tuollaista olen joskus purjehtinutkin, vaikka en omistanut. Pidin kovasti veneestä (Inferno 28), mutta se on kuitenkin yksinpurjehtijalle - siis minun tapauksessani - vieläkin turhan iso vene.
Tein viime kesänä muutaman päivän koepurjehduksen tuttavani If-veneellä. Se oli kokoluokkana sopiva, ja purjehtikin hyvin, mutta asumismukavuuksilta kovin vaatimaton. Etsintä jatkuu.
puuveneet ovat varmasti yksi hyvä vaihtoehto. Nykyään puuveneet käsitellään siten, että ovat lähes yht-ä helppohoitoisia kuin lasikuituveneet. Ei niitä puhtaaksi hiota kuin kerran 10 vuodessa. Ja onhan sulla aikaa hoitaa venettäsi. Kyllä minä ainakin kysyisin.
No sitten se on yksinpurjehtijalle Nord 80. Lue juttu venelehden arkistosta tai netistäkin löytyy jonkun verran.
Tilanne lienee se, että os etsii alle 30-jalkaista, hyvin tehtyä, tukevaa ja kohtuulliset tilat tarjoavaa matkapurtta, katse on pakko suunnata vanhempiin veneisiin. Eräät 70-luvun tyypit on siin määrin tukevasti tehtyjä, että niiden kohdalla myös täyskunnostus on järkevä vaihtoehto. Esim. Ruotsissa IF-veneitä myydään peruskunnostettuna noin 20.000 - 25.000 euron hintaan.
Jos IF-miellyttää, mutta on hieman liian ahdas, yksi vaihtoehto voisi olla saman veneen suunnitelijan Tord Sundenin Kings Cruiser 29. Aikoinaan Turun Veneveistämön (Fiskars Oy) tukevasti tekemä matkapursi, jossa IF:ään verrattuna on seisomakorkeus, puolipitkä köli ja erillinen peräsin, sisäkone ja asuinmukavuutta enemmän. Rakenne on umpilaminaattia, joten ikääntyminen ei ole samanlainen riski kuin nykyisissä hepposesti tehdyissä kerrorakenteissa. Purjehdusominaisuuksiltaan IF:n tapaan loppujäykkä. Lisätietoa vaiika täälä: www.kingscruiser29.ota.fi
Samoin Antilla, S&S 6.6., Ballad, IW 31, B31,miksei myös Ohlson 29 ovat veneitä, joiden kohdalla peruskunnostus on järkevää. Rahaa saa tosin helposti uppoamaan toisen mokoman varsinaisen aihioon verrattuna, mutta lopputuloksena on todennäköisesti pursi, joka kestää vielä isältä pojalle.
..että miten koit tuon Inferno 28:n liian isoksi yksinpurjehdukseen, mutta If olisi sopivamman kokoinen? Iffillä oon kyllä purjehtinut, märkä vene mutta mukava ajaa kun tuulta on riittävästi. Se Iffihan on ruotsalaisten näkemys Kansanveneen seuraajasta, siinä missä GT-kryssare on suomalainen näkemys samasta aiheesta. Samaa pituusluokkaahan nuo kaikki ovat. Ja jos Iffin tilat taas oli ahtaat, niin aika vaikean tehtävän edessä olet.
SIlti vielä ehdotttaisin, että käyt koepurjehtimassa myös Inferno 29 -veneen. Itse purjehdin sellaisella, paljon myös yksin. Tai oikeammin enimmäkseen nykyään yksin, kun teineillä on jo omat menot ja vaimo ei koskaan oikein ole purjehduksesta pitänytkään. Tuo 29 on kapeampi kuin 28, peräkajuutan tilalla on vain pistopunkka mutta tilat on ruhtinaalliset yhdelle-kahdelle hengelle ja kaikenkaikkiaan erittäin toimivat. Ja ne purjehdusominaisuudet!!! Kulkee olemattomassa tuulessa jo maksimivauhtia ja on herkkä ja kiva ajaa. Tuossa on pätkä viimekesän yksinpurjehdukselta malliksi: http://www.youtube.com/watch?v=DrGEw74zpHs
p.s. omaani en myy... mutta onhan noita ollut myynnissä hintaluokkaan, joka on vaan puolet 28:n hinnasta. Siis noin 20 - 28 tuhatta.
36´, arvelisin olevan jos tekisivät min. 400 000 e.
juurikaan poikkea sarjatuotantoveneistä, joita itseasiassa ovat loppujen lopuksi nuo suomalaiset kupruveneetkin. Sellaista jälkeä ja suunnitteluvirheitä jota ei voisi kuvitella löytävänsä tuon hintaluokan veneistä. Veistämöiden onneksi "rahakkaat" ovat idiootteja, joille "piirien" hyväksyntä on tärkeintä.
...perustuu varmasti vankkaan kokemukseen :)
Skandinaaviveneitä kannattaa tehdä Kiinassa. Tässä vuoden 2010 myyntihitti Scandinavian Cruiser 20. Hinta on varsin kohtuullinen, pystyisikö kotimainen valmistaja samaan? http://www.scandinaviancruisers.com/our_yachts
ulkolaisen ystäväpiirin kokemuksiin ;)
Ainoastaan suomessa, suomalaisille ylläpidetään suomilaatukuplaa, muut ovat jo vuosia sitten tajunneet sen kusetukseksi ;)
ensi kesänä jos rahakkaat idioottiystäväsi suuttuvat ja ulkoistavat sinut ystäväpiiristään. Jaa, mutta niinhän kerroit jo käyneenkin.
Mikähän suakin mahtaa oikein vaivata, kateuden ja tyhmyyden lisäksi ? ? ? ? ?
Autopalstoillahan tuo nähdään - suolassa uitettu käytetty Suomi-auto on haluttua laatutavaraa. Samalta tehtaalta lähtenyt Saksalainen tuonti-auto on ala-arvoista roskaa... hahaha
Kun täällä arvioitte kotimaisia ja ulkomaisia veneitä, kannattaa tutustua myös työhön ja sen laatuun. Käykää veistämöillä katsomassa, miten niitä tehdään ja tehkää sitten päätelmät kun olette nähneet pintaa syvemmälle! Kyselkää materiaaleista, työtavoista, vaihtoehdoista, jne. Jälkimyyntiarvo kai kertoo jotakin laadusta vai kuinka? Ei taida suomalaisia hyviä paljon käytettyinä kiertää vai kuinka? KOhta ei kierrä edes uusia, jos näin jatkuu! Missä FG:n tuotanto, tehdäänkö Suomessa enää mitään?
Jokainen ostaa, mitä haluaa ja saa varmasti haluamansa. Joskus silläkin on arvonsa, että voi vaikuttaa yksityiskohtiin, tehdä optioita itselleen tulevaisuuteen, jne. Ainakin Ef tehdään Suomessa, kollega hankki sellaisen. On pahuksen tyytyväinen ja pääsi veistämölle moneen kertaan (minäkin mukaan) ja tuntuu ne myös kulkevan, jos osaaminen riittää. Ja kokokin on sopiva. Mitä tulee veneen kokoon, 30 jalkainen olisi paras, mutta markkinat taisivat ohjata niihin suuriin malleihin?
Jonkin verran varmaan voi vaikuttaa mutta rakenteet ovat aika vakiot. Siis saako Maestro 40:en märkävaatelokeron kun siinä sellaista ei ole...epäilen. 40-jalkaisessa veneessä ei tilaa ripustaa märkävaatteita! Suomi-designia parhaimmillaan.
mutta kaverin Ef:ssä se on ja uskoisin, että sopimalla asiasta Maestroonkin sen saa. Kannattaa ainakin kysyä. Maksaahan se varmasti, mutta jos saa sellaisen mitä haluaa, niin jsokus kannattaa satsata. Ja tuo on jo tärkeyslistalla aika korkealla, jos purjevenettä purjehtimiseen aikoo käyuttää.
sen verran on pelit sekaisin siitä kaverin EF;stä. Ei mitään mullistavaa tai uutta auringon alla. Ainoastaan tolvana suomalainen syö tuon suomilaatu tuputuksen. Kovahintaista sontaa saatavissa suomesta.
onhan se niin, että rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta mitä lisätyöt sitten maksaa?
kun kyse olikin siitä, saako, mitä haluaa ja laadusta - miten sitä mitataan?
Jos pätäkkää on niin vapaasti käytettävissä, ettei juuri tarvitse miettiä omien toiveiden hintaa, niin ei silloin osteta mitään suomalaisveistämöiden parinsadan tontun venettä. Tähtäin on ihan muualla.
Joten pysytään realismissa. Se ei ole ääliöyttä se.
ja paljon muutakin..
Saako jenneauöhön tai bavaan purjehdusominaisuuksia tai laatua? EI SAA! edes lisä rahalla.
ihan perushinnalla ihan tarpeeksi niihin tarpeisiin, joita yhdeksällä ostajalla kymmenestä on.
Ylipäätään koko ilmaus "laatu" on aivan liian sumuinen ja hämärä, että sillä kannattaisi hehkuttaa. Kun ei se kalliimpienkaan veneiden laatu läheskään aina tarkoita parempia tai paremmin tehtyjä rakenteita, vaan pelkkää kosmetiikkaa. Vaikkapa niitä jalopuupintoja sileän muovin sijalla. Vaikka puu saattaa olla tarkoitukseen huonompi.
Kun viimeksi vaihdoin venettä, oli viimeisenä päätöksenä valinta kahden sellaisen veneen väliltä, joilla oli n. 10 vuotta ikäeroa. Vanhempi voitti muista syistä, mutta siitä uudemmasta jäi yhtenä vahvuutena mieleen se, että vessa-/suihkumoduuli oli kokonaan muovipintainen eli käytännöllinen. Ostetussa veneessä ei sisällä ole suihkulla mitään käyttöä puupintojen vuoksi.
Mielenkiintoinen kysymys/väite. Millaisellahan veneellä itse purjehdit? Omalla Oceaniksellani ihan purjeilla liikkuen ohittelen paljon muita veneitä. Varsin tarkkaan lys-luvun mukaisesti.
Ainakin messuilla olevassa Maestro 40 RC versiossa näkyi olevan sadevaatekaappi, paapuurin puolella heti sisäänkäynnin vieressä.