8.1.2010 11:49:00
Botkyrkassa äidinkieli
on kilpailuvaltti
Monissa uusissa hallintoaluekunnissa on vielä epäselvää, miten hallintoalueen tuoma oikeus esimerkiksi suomenkieliseen esikoulutoimintaan käytännössä toteutetaan. Kuntien välillä on suuria eroja sen suhteen, voiko ruotsinkielistä esikoulua käyvä lapsi saada tukea erityiseltä kielipedagogilta. Botkyrkassa kielitukea pedagogin avulla tarjotaan kaikille halukkaille.
"Botkyrkassa haluamme olla mukana kilpailussa"
Katso teemasivu: Miten hallintoaluelaki toteutuu kunnissa?
- Kielet ovat ratkaiseva tekijä Ruotsin tulevaisuuden kannalta ja me Botkyrkassa haluamme olla mukana kilpailussa. Globalisoituvassa maailmassa äidinkielen hallitsiminen on kilpailuvaltti esimerkiksi työmarkkinoilla!
Näin perustelee Botkyrkan koulukunnaneuvos Jens Sjöström kunnan aktiivista panostusta äidinkieltä harjoittaviin, esikouluissa kiertäviin kielipedagogeihin.
Kivenheiton päässä Botkyrkasta, monissa Tukholman kunnan kaupunginosissa on valittu toinen tie. Esimerkiksi Skarpnäckin kaupunginosassa ei tarjota erityisiä äidinkielenpedagogeja, kertoo esikoulupäällikkö Monica Ulvede:
- Me emme usko, että pedagogi, joka tulee lapsen esikoululle 1-2 tuntia viikossa antaa tarpeeksi. Me haluamme saada äidinkielentuen osaksi esikoulun arkea.
- Millä tavalla se voisi toimia esimerkiksi suomen kielen osalta osastolla, jossa ei ole suomenkielistä henkilökuntaa?
- Siihen en halua vastata, sen osaavat pedagogit ja vanhemmat ratkaista paremmin.
Skarpnäckissä asuva Janet Vähämäki onkin jo kauan yrittänyt järjestää tyttärelleen Hannalle suomen kielen harjoitusta ruotsinkielisellä päiväkotiosastolla, sillä välin kun hän jonottaa täpötäydelle suomenkieliselle osastolle. Janetin mielestä on kuitenkin vaikea nähdä, millä tavalla kunnan tarjoamat ratkaisut voisivat käytännössä toimia:
- Meillekin tarjottiin suunnilleen sellaista, että ruotsinkielinen henkilökunta voisi kirjoittaa seinälle joitakin suomenkielisiä sanoja ja sanoa, mitä eri asiat ovat suomeksi, mutta en oikein ymmärrä, miten ruotsinkieliset esikoulunopettajat voisivat opettaa Hannalle suomea. Sitä täytyisi tietenkin olla suomenkielisessä ympäristössä, jossa puhutaan, lauletaan tai leikitään suomeksi, että jotain oppisi!
SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
Botkyrkassa äidinkieli
on kilpailuvaltti
Monissa uusissa hallintoaluekunnissa on vielä epäselvää, miten hallintoalueen tuoma oikeus esimerkiksi suomenkieliseen esikoulutoimintaan käytännössä toteutetaan. Kuntien välillä on suuria eroja sen suhteen, voiko ruotsinkielistä esikoulua käyvä lapsi saada tukea erityiseltä kielipedagogilta. Botkyrkassa kielitukea pedagogin avulla tarjotaan kaikille halukkaille.
"Botkyrkassa haluamme olla mukana kilpailussa"
Katso teemasivu: Miten hallintoaluelaki toteutuu kunnissa?
- Kielet ovat ratkaiseva tekijä Ruotsin tulevaisuuden kannalta ja me Botkyrkassa haluamme olla mukana kilpailussa. Globalisoituvassa maailmassa äidinkielen hallitsiminen on kilpailuvaltti esimerkiksi työmarkkinoilla!
Näin perustelee Botkyrkan koulukunnaneuvos Jens Sjöström kunnan aktiivista panostusta äidinkieltä harjoittaviin, esikouluissa kiertäviin kielipedagogeihin.
Kivenheiton päässä Botkyrkasta, monissa Tukholman kunnan kaupunginosissa on valittu toinen tie. Esimerkiksi Skarpnäckin kaupunginosassa ei tarjota erityisiä äidinkielenpedagogeja, kertoo esikoulupäällikkö Monica Ulvede:
- Me emme usko, että pedagogi, joka tulee lapsen esikoululle 1-2 tuntia viikossa antaa tarpeeksi. Me haluamme saada äidinkielentuen osaksi esikoulun arkea.
- Millä tavalla se voisi toimia esimerkiksi suomen kielen osalta osastolla, jossa ei ole suomenkielistä henkilökuntaa?
- Siihen en halua vastata, sen osaavat pedagogit ja vanhemmat ratkaista paremmin.
Skarpnäckissä asuva Janet Vähämäki onkin jo kauan yrittänyt järjestää tyttärelleen Hannalle suomen kielen harjoitusta ruotsinkielisellä päiväkotiosastolla, sillä välin kun hän jonottaa täpötäydelle suomenkieliselle osastolle. Janetin mielestä on kuitenkin vaikea nähdä, millä tavalla kunnan tarjoamat ratkaisut voisivat käytännössä toimia:
- Meillekin tarjottiin suunnilleen sellaista, että ruotsinkielinen henkilökunta voisi kirjoittaa seinälle joitakin suomenkielisiä sanoja ja sanoa, mitä eri asiat ovat suomeksi, mutta en oikein ymmärrä, miten ruotsinkieliset esikoulunopettajat voisivat opettaa Hannalle suomea. Sitä täytyisi tietenkin olla suomenkielisessä ympäristössä, jossa puhutaan, lauletaan tai leikitään suomeksi, että jotain oppisi!
SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei voi kuin ihmetellä, kuinka eri asemassa ovat naapurimaiden kielet toistensa maissa.
Ruotsalaisille on todella vaikeaa kaikkinainen suomenkielen aseman parantaminen.
Suomessa johtavat poliitikot, järjestöt, virkamiehet ja säätiöt taas työkseen ajavat ruotsinkielen aseman parantamista.