Sanomalehti Karjalaisessa 9.1.2010 oli kirjoitus. että kuntouttavassa työtoiminnassa työtön virkistyy, piristyy, nämä lehtikuvassa olevat pitkäaikaistyöttömät ovat vanhoja kehäraakkeja huonon ulkonäön omaavia yli 50 kymppisiä pappoja ja työtuvassa varmaan vanhoja mummoja kutomassa sukkaa. työnantajat eivät ota oikeisiin töihin eli työsuhteisiin. Nykyinen työelämä on haasteellinen, vaatimustaso on kova, pitkäaikaistyöttömien työpanos ei riitä mihinkään työhön, vaan kunnat saavat käyttää hyväkseen ilmaistyövoimana, kyllä se eräille työttömille virkistymistä on hyvä idea näille huono osaisille josta ei kerry eläkettä vuosilomia ja on halpis työvoimaa se työnantajille eikä se ole muuta kuin apuhommia ja työn katsomista
Kuntouttavassa työtoiminnassa työtön virkistyy
elämänsisältöä
5199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainakin tuo "pappa" saa kuulovaurion työskennellessä ilman kuulosuojaimia lehden mannekiinina, jotenkin noissa kuvaustilanteissa ei muisteta mitä on työsuojeluasiat.
Mielestäni kuitenkin kehäraakille myös työ antaa ihmisarvoa vaikka sitten harrastuksen muodossa.
Mutta kirjoittaja on siinä oikeassa, että joillakin alkaa kunto olla jo heikko siksi Lieksassa on tähän asiaan kiinnitetty huomiota ja näin terveystarkastuksia pidetään,
Tiedän varsin hyvin tuon huolesi tuosta eläkekertymästä ja siten ihmisten tulevaisuudessa vielä kovempaa kohtaloa jopa luukuttamista eli eri tukihakemusten viidakossa ja leipäjonossa jopa.MK
Osa noista kavereista, ihmisistä jotka pitkään ovat olleet pois työelämästä
pitäisi siirtää eläkkeelle.
Osa kuntoutuksella tulee takaisin työelämään.
Näin on osittain vaan sitten se toinen puoli.
Käytännön kokemus on opettanut vuosikymmenien aikana seuraavaa;
älä ota nuorta muutaman vuoden kokemuksella olevaa "räkänokkaa" vastuulliseen työhön
vaan ota mielluummin se yli 50 /ruma jne joka taitaa hommat ja jolle on opetettu työn kunnioitus tai jos ei ole saatavilla pätevää 50:stä ota ulkolainen, niillä on vielä jäljellä työn kunnioitus.
Jokaiselle työntekijälle tulee opastaa työ yksilöllisesti jopa silloin kun työmenetelmät muuttuvat eli näytä opasta seuraa ja riittävän pitkä aika.
Ellei oppilas osaa on vikaa opastajassa sanoo viiden portaan ohjeistus.
Jos henkilö on vaikka vuorotteluvapaalla tai muuten lomalla aina tarvitaan uusi perehdyttäminen.
Tällaista perehdyttämisohjelmaa jossakin tehdään jopa kirjallisesti jopa aikanaan opiskellessani hoitajaksi harjoittelupaikoissa millaisia tehtäviä olen suorittanut harjoittelujakson aikana.
Mutta kuitenkin jopa työlainsäädännön mukaan näin tulee toimia, siitä on osoituksena juuri täällä lähistöllä sattunut tapaturma uudelle työntekijälle ja siitä joutu vastuuseen pari henkilöä ja ne rapsut eivät oleet pieniä.
Joten tuo ammattitaito ei tule aina teoriassa siinä asia pitää paikkansa ja kovassa työssä nuo rakennekynnet lohkeilee ja irtoripset irtoilee,
Muistan kyllä yhden tyttösen kun oli työssä irtoripset niin hänet laitettiin uittamaan porukkaa niin kyllä irtoripset lähti työssä.MK
Mihin ihmisiä koulutetaan, kuntoutetaan, kurssitetaan jne jos palkkatöitä tai palkkaa ei ole tarjolla?
Nollaako työharjoittelu yms. 500 päivän rajan?
Auttaako esim. työharjoittelussa käynti työttömän taloudellisia tai muita ongelmia?
Vähentääkö esim. työharjoittelu tai työelämänvalmennus maksettavia sosiaalimaksuja kunnan kassasta?
Miksi yrittäjät työllistäisivät ketään jos he saavat ilmaiseksi "harjoittelijan", josta ei tarvitse maksaa edes vakuutusmaksuja?
Miten monessa harjoittelupaikassa harjoittelija tekeekin palkkatyöläisen työt ilmaiseksi?
Motivoiko tämä nykyinen toiminta työtöntä ihmistä?
Auttaako tämä toiminta työtöntä ihmistä eteenpäin kohti työllistymistä ja oman elämän hallintaa?
Miksi tempputyöllistämisen sijaan ei luoda oikeita työpaikkoja, joista saa palkkaa ja toimeentuloa?
Miksi näitä asioita ei hoideta kuntoon, vaikka kyseinen ongelma on ollut aluellaa jo vuosikymmeniä?
Kuka tämän kaiken maksaa?
Kuka tästä toiminnasta hyötyy?
Kunnat ovat vuonna 2006 maksaneet Kelalle noita sakkomaksuja 192 miljoonaa euroa Joten monet kunnat ovat siten hakeneet mallia tuolta Kinnulasta miten he ovat pystyneet hoitamaan tuon työllisyysasian.
Myös Lieksan osalle on tullut noita sakkomaksuja ja siksi asiaan on kiinnitetty huomiota ,joten varmaan tuohon asiaan osaa vastata työryhmän johtaja muistaakseni Syrjäläinen miten tätä asiaa hoidetaan Lieksassa.MK