Muutamia poimintoja tuosta keskustelusta 14.4.2009 eduskunnassa:
Tommy Tabermann(sosiaalidemokraatti): "Oikeustieteellisen kiintiöt ruotsinkielisille ovat oikein, koska ruotsinkieliset ovat saaneet hyvän kotikasvatuksen ja käyttäytyvät yleensä hyvin."
Astrid Thors(RKP): "Kiintiöt ruotsinkielisille oikeustieteelliseen on moneen kertaan vahvistettu ja kansalaisten tasavertainen kohtelu toteutuu, kun on tällainen järjestelmä. Näin on. "
Bjarne Kallis(kristilliset):
"Mutta ei meidän kannata myöskään liikaa korostaa tai edes puhua siitä, että ruotsinkieliset pääsisivät helpommin yliopistoihin. On tietenkin selvä, että täytyy olla tiedekuntia, mihin molempien kieliryhmien opiskelijat pääsevät, (Ed. P. Virtanen: Mutta suhteessa!) jotta me voimme palvella kansalaisia molemmilla kielillä. Se on aivan päivänselvä asia. Sitten on myöskin muistettava, että useimpiin tiedekuntiin voi pyrkiä niin suomenkielinen kuin ruotsinkielinen. Opetuskieli on joko ruotsi tai suomi, ja jos on esimerkiksi ruotsinkielinen tiedekunta ja suomenkielinen on sinne päässyt, niin hän saa jopa tenteissä vastata suomen kielellä. Näin tämä yhteiskunta toimii hyvin kieliryhmien kesken. Ei pidä lietsoa ja antaa sellaista kuvaa, että ruotsinkielisillä olisi oma tiedekunta, mihin hyvin helpolla pääsee. Useimpiin pääsee niin suomen- kuin ruotsinkielinen eli se, jolla on eniten pisteitä, ja saa vastata tenttikysymyksiin omalla äidinkielellään.
---
"useimpiin" :D
Tommy Tabermann(sosiaalidemokraatti): "Oikeustieteellisen kiintiöt ruotsinkielisille ovat oikein, koska ruotsinkieliset ovat saaneet hyvän kotikasvatuksen ja käyttäytyvät yleensä hyvin."
Astrid Thors(RKP): "Kiintiöt ruotsinkielisille oikeustieteelliseen on moneen kertaan vahvistettu ja kansalaisten tasavertainen kohtelu toteutuu, kun on tällainen järjestelmä. Näin on. "
Bjarne Kallis(kristilliset):
"Mutta ei meidän kannata myöskään liikaa korostaa tai edes puhua siitä, että ruotsinkieliset pääsisivät helpommin yliopistoihin. On tietenkin selvä, että täytyy olla tiedekuntia, mihin molempien kieliryhmien opiskelijat pääsevät, (Ed. P. Virtanen: Mutta suhteessa!) jotta me voimme palvella kansalaisia molemmilla kielillä. Se on aivan päivänselvä asia. Sitten on myöskin muistettava, että useimpiin tiedekuntiin voi pyrkiä niin suomenkielinen kuin ruotsinkielinen. Opetuskieli on joko ruotsi tai suomi, ja jos on esimerkiksi ruotsinkielinen tiedekunta ja suomenkielinen on sinne päässyt, niin hän saa jopa tenteissä vastata suomen kielellä. Näin tämä yhteiskunta toimii hyvin kieliryhmien kesken. Ei pidä lietsoa ja antaa sellaista kuvaa, että ruotsinkielisillä olisi oma tiedekunta, mihin hyvin helpolla pääsee. Useimpiin pääsee niin suomen- kuin ruotsinkielinen eli se, jolla on eniten pisteitä, ja saa vastata tenttikysymyksiin omalla äidinkielellään.
---
"useimpiin" :D
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tabermannin lausunto?
"Oikeustieteellisen kiintiöt ruotsinkielisille ovat oikein, koska ruotsinkieliset ovat saaneet hyvän kotikasvatuksen ja käyttäytyvät yleensä hyvin."
Jos kyseinen lause tosiaan on Tabermannin oikeasti suomenkielisistä sanoma niin kyseisen ukon kuuluisi
välittömästi pyytää anteeksi törkeän syrjivää suomalaisvastaista kommenttiaan.Näköjään freudenthalismi ei
ole hävinnyt mihinkään myöskään uudemman sukupolven ruotsinkielisyysmielisistä poliitikoista.Kaikkein
naurettavinta on kuitenkin se, että Tabermann väittää ruotsinkielisten osaavan käyttäytyä paremmin, mutta oma käytös ja mielipiteet suomenkielisestä maamme enemmmistöstä kertovat jotakin aivan muuta.
Voihan olla, että Tabermann heitti kyseisen kommentin leikilläkin, mutta eduskunta ei silitikään ole mikään
Uutisvuoto, joten kannattaisi pitää suuta soukemmalla eduskunnassa.
"Kiintiöt ruotsinkielisille oikeustieteelliseen on moneen kertaan vahvistettu ja kansalaisten tasavertainen kohtelu toteutuu, kun on tällainen järjestelmä. Näin on. "
Astrid Thors taas on täysin hakoteilla väittäessään ruotsinkielisille varattujen kielikiintiöiden
tuovan tasa-arvoisuutta opintoihin.Kaikkihan sen tietävät, etteivät ruotsinkielisille varatut erityiskiintiöt
voi millään tavoin olla reiluja suomenkielisten kannalta.
Bjarne Kalliksen kommentit ovat samanlaista soopaa onhan hän kristillisdemarien oma kotihurri.
"Opetuskieli on joko ruotsi tai suomi, ja jos on esimerkiksi ruotsinkielinen tiedekunta ja suomenkielinen on sinne päässyt, niin hän saa jopa tenteissä vastata suomen kielellä."
Eipä taida ihan pitää paikkaansa tuo kyseinen lause Åbo Akademin ja Hankenin kohdalla.
"Ei pidä lietsoa ja antaa sellaista kuvaa, että ruotsinkielisillä olisi oma tiedekunta, mihin hyvin helpolla pääsee."
Kallis vain kieltäytyy kohtaamasta todellisuutta ja tunnustamasta tosiasioita tai valehtelee tahallisesti.
Kallis taas hämäsi unohtaen tahallaan kielitaitojen eron.
Suomalaiset nuoret ovat yksikielisiä, mutta surunuoret lähes kaikki kaksikielisiä.
Luonnollista kielitaitoa ei voi verrata koulukielitaitoon.
Siis surunuorilla on luonnostaan valtavat opiskelumahdollisuudet verrattuna suomalaisiin, käytännössä.