Paavo Väyrynen on suomalaisen politiikan huuliherpes. Se voi olla piilossa ja vaivaamatta pitkiäkin aikoja, mutta sitten se on taas siinä, punaisena ja kutiavana, keskellä naamataulua.
Hävisin vetoni, kun ennustin, että ministeri Väyrynen aloittaisi hallituksen hajottamisen sisältä päin heti virkaan tultuaan. Nyt se on kuitenkin alkanut ja aiheena on tietenkin ulkopolitiikka.
Paavo Väyrysen väitöskirja täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta. Väitöksen johtopäätös oli, että Neuvostoliitto on ikuinen ja Euroopan kahtiajako säilyy entisellään. Berliinin muuri kaatui vuosi väitöksen jälkeen.
Miehen kunniaksi on sanottava, että hän elää niin kuin opettaa. Jos tosiasiat puhuvat Väyrystä vastaan, sen pahempi tosiasioille. Euroopan liittovaltio on Väyryselle kauhistus, mutta Neuvostoliitto on hänelle edelleen olemassa. Mitään hän ei inhoa niin paljon kuin yhtenäistä, länsimaisin arvoin toimivaa Eurooppaa.
Väyrynen paljastaa karvansa viimeistään, kun kauhistelee, miten Yhdysvallat ja muut länsimaat Naton avulla ”pyrkivät laajentamaan etupiiriään sen [Venäjän] rajoille, jopa entisiin neuvostotasavaltoihin”.
Aivan kuin tämän päivän Venäjällä olisi edelleen oikeus määrätä entisen Neuvostoliiton satelliittien, nykyään itsenäisten valtioiden, asioista. Tähän joukkoon Väyrynen liittää Suomenkin, jonka Nato-jäsenyyttä hän samasta syystä vastustaa.
Väyrynen vaatii, että keskustelu aiheesta lopetetaan tykkänään, koska Venäjällä ei näistä puheista pidetä. Väyrynen esitti kesällä eräässä puheessaan melkoisen ajatuksellisen kuperkeikan. Hän sanoi, että Nato-optio palvelee Suomea vain, jos tehdään selväksi, ettei sitä käytetä.
Haloo! Kuuleeko Keminmaa?
Edellä kuvattu tarkoittaa, että Suomi suostuu aina siihen, mitä Venäjä suvaitsee esittää, kun emme missään oloissa käytä hihakorttia, vaikka sellainen olisi.
Väyrynen tietää, että ”Suomeen ei kohdistu mitään erillistä uhkaa Venäjän suunnalta”. Minkä ihmeen takia Suomi sitten ylläpitää Euroopan suurinta asevelvollisuusarmeijaa ja hankkii joka vuosi uutta aseistusta? Rakennammeko puolustusvalmiutta Ruotsin varalta? Vai Naton?
Väyrysellä on pitkä kokemus välimiehenä toimimisesta. Etelärannan vuorineuvokset, keskustapuolueen K-linja ja SKP:n taistolaiset halusivat vuoden 1982 presidentinvaaleihin ehdokkaaksi Ahti Karjalaisen, joka oli myös Neuvostoliiton mieleen. Porukalla mietittiin, miten Mauno Koiviston tielle kasattaisiin esteitä.
Kirjeessään KGB-kenraali Viktor Vladimiroville Paavo keksi keinon. ”Minä ehdotin hänelle sen ajatuksen, että ensi vuoden tavaranvaihtopöytäkirjassa syntyvät vientiongelmat voisivat olla sopiva kohde, jos löytäisimme sopivan keinon, esim. öljyn tuonnin lisäämisen tämän ongelman hoitamiseksi.”
Luulisi, että tuolla kokemuksella ja noilla suhdetoimintataidoilla sellaiset pikku esteet maittemme välillä kuin puutullit ja rekkajonot saisi nopeasti purettua.
Hävisin vetoni, kun ennustin, että ministeri Väyrynen aloittaisi hallituksen hajottamisen sisältä päin heti virkaan tultuaan. Nyt se on kuitenkin alkanut ja aiheena on tietenkin ulkopolitiikka.
Paavo Väyrysen väitöskirja täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta. Väitöksen johtopäätös oli, että Neuvostoliitto on ikuinen ja Euroopan kahtiajako säilyy entisellään. Berliinin muuri kaatui vuosi väitöksen jälkeen.
Miehen kunniaksi on sanottava, että hän elää niin kuin opettaa. Jos tosiasiat puhuvat Väyrystä vastaan, sen pahempi tosiasioille. Euroopan liittovaltio on Väyryselle kauhistus, mutta Neuvostoliitto on hänelle edelleen olemassa. Mitään hän ei inhoa niin paljon kuin yhtenäistä, länsimaisin arvoin toimivaa Eurooppaa.
Väyrynen paljastaa karvansa viimeistään, kun kauhistelee, miten Yhdysvallat ja muut länsimaat Naton avulla ”pyrkivät laajentamaan etupiiriään sen [Venäjän] rajoille, jopa entisiin neuvostotasavaltoihin”.
Aivan kuin tämän päivän Venäjällä olisi edelleen oikeus määrätä entisen Neuvostoliiton satelliittien, nykyään itsenäisten valtioiden, asioista. Tähän joukkoon Väyrynen liittää Suomenkin, jonka Nato-jäsenyyttä hän samasta syystä vastustaa.
Väyrynen vaatii, että keskustelu aiheesta lopetetaan tykkänään, koska Venäjällä ei näistä puheista pidetä. Väyrynen esitti kesällä eräässä puheessaan melkoisen ajatuksellisen kuperkeikan. Hän sanoi, että Nato-optio palvelee Suomea vain, jos tehdään selväksi, ettei sitä käytetä.
Haloo! Kuuleeko Keminmaa?
Edellä kuvattu tarkoittaa, että Suomi suostuu aina siihen, mitä Venäjä suvaitsee esittää, kun emme missään oloissa käytä hihakorttia, vaikka sellainen olisi.
Väyrynen tietää, että ”Suomeen ei kohdistu mitään erillistä uhkaa Venäjän suunnalta”. Minkä ihmeen takia Suomi sitten ylläpitää Euroopan suurinta asevelvollisuusarmeijaa ja hankkii joka vuosi uutta aseistusta? Rakennammeko puolustusvalmiutta Ruotsin varalta? Vai Naton?
Väyrysellä on pitkä kokemus välimiehenä toimimisesta. Etelärannan vuorineuvokset, keskustapuolueen K-linja ja SKP:n taistolaiset halusivat vuoden 1982 presidentinvaaleihin ehdokkaaksi Ahti Karjalaisen, joka oli myös Neuvostoliiton mieleen. Porukalla mietittiin, miten Mauno Koiviston tielle kasattaisiin esteitä.
Kirjeessään KGB-kenraali Viktor Vladimiroville Paavo keksi keinon. ”Minä ehdotin hänelle sen ajatuksen, että ensi vuoden tavaranvaihtopöytäkirjassa syntyvät vientiongelmat voisivat olla sopiva kohde, jos löytäisimme sopivan keinon, esim. öljyn tuonnin lisäämisen tämän ongelman hoitamiseksi.”
Luulisi, että tuolla kokemuksella ja noilla suhdetoimintataidoilla sellaiset pikku esteet maittemme välillä kuin puutullit ja rekkajonot saisi nopeasti purettua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
harvinaisen rehellinen arvio Paavo Väyrysen toiminnasta. Tosin Paavo vehkeilyä venäläisten kanssa voisi vielä korostaa, kysehän oli todellisuudessa maanpetturuudesta, mutta Neuvostoliiton pelossa eivät uskaltaneet tuomiota länsimaisen oikeuskäytännön mukaisesti.
Väyrynen tulee yllättäen ja pyytämättä, melkein kuin Annelin faksit (1900 kpl).
Politiika syopa Paavo Jalasmokki Vayrynen vetaa vertoja kaikkein pahimmille mafiamiehille.Sopisi hyvin asumaan Palermoon,mutta kylla Paavon ministeriys kertoo enemman hanen aanestajistaan.Olihan Hitlerillakin seuraajansa.
Oikeistolainen paiserutto näkyy olevan sangen haiseva sairaus.
Paavo taitavana politikkona on osannut pitkän politikon uransa aikana toimia aina kansamme parhaaksi ja lunastanut valtakirjan politiikan huippulle aina suurella äänivyöryllä.
Vasemmistolaisessa rahvaassa tämä herättää tietysti ansaittua kateutta ja punikeille tyypilliseen tapaan rakkikoiran räksytys kuuluu peninkulmien päähän kuin kuulaalla pakkaspäivänä konsaan.
Vasemmistolaiset pallonaamat, kuten kulmakunnan komein kolli (omasta mielestään) j tervo ruikkii häntä pystyssä keskustalaisten porttipieliin täysin ujostelematta. Näiden haisevien kollien kohtalo on maaseudulla aina tiedostettu ja pistetty aisoihin mutta betoniluukkujen suojassa mouruavat kollit ovat jossain määrin lailla suojattuja.
Yksi politiikan kummajainen on aina ollut demareiden hybridi, politiikan kalakukko Lasse Lehtinen, kuori muistuttaa ruisleipää mutta sisältä läskiä ja mulkkua. Muistaakseni EU:n direktiivit pistivät nämä muikkukukot pannaan vast'ikään, mutta näyttää siltä, että lakia ei Suomessa ole noudatettu.
"Poliitinen herpes"! Täydellinen määritelmä keminmaan kansantanhujasta! Lasse on liki Jari Tervon kykyinen kirjoittaja.
Todella mahtavasti analysoitu Paavo Väyrysen koko persoona.
Rysselin puksut ovat muotija tänä päivänä.
..Korvolan mukaan Liikasen Ekin johdolla kasata esteitä Väykyn tielle esteitä, kun Liikanen Moskovassa keskustelin Neukkujen kanssa Väykyn presidenntivaalikamppanjan hankaloittamisesta.
Ja taisi tuo kirjeesi olla AHTI KARJALAISELLE eikä Vladimiroville !!!!
Kyllä myös Koivistolla oli erittäin hyvät suhteet Vladimirovin kanssa.
Ja ongelmiahan idänkauppaan syntyi juuri Koiviston ja Sorsan johdolla, kun Venäjä jäi Suomelle velkaa miljardeja, jota velkaa sitten myöhemmin kuittailtiin jollain vanhoilla aseilla. DEMARITOLLAKOT siinä poltti taas valtion rahaa miljardeja , aivan kuten VALCO.ssakin ja kun Väykky varoitti jo etukäteen asiasta, niin Koivisto ja eritoten Sorsa vetivät herneet nenään.
Ulkopolitiikassa Koivisto, Väykky ja Tarja Halonen eivät ole NATOHIHHULEITA, niinkuin Sinä näytät olevan. Suurin osa suomalaisista on hyvien Venäjäsuhteiden kannalla. MItä isäetua NATO toisi Suomelle, paitsi Sinun kaipaamat huonot suhteet Venäjään. Sotaako haluat ja Venäjän kaupan vähenemistä.