tehdään mielipidemittauksia, mitä kieliä suomenkielisissä kouluissa pitäisi opettaa? Vai kysytäänkö ainoastaan viiden (5) prosentin vähemmistön mielipidettä kysymyksessä joka pelkästään koskee suomenkielisiä?
Onkohan suomenkielisten mielipidettä kysytty kun
savupirtti
44418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Eikös se riitä, että kysytään viideltä? Wallin, Thors, Sasi, Lipponen, Lankinen. Eikö tässä ole ihan kattava ja demokraattinen otos?
"Eikös se riitä, että kysytään viideltä? Wallin, Thors, Sasi, Lipponen, Lankinen."
presidenttivaalitentissä kuin papukaija; Puhukaa ruatsia, puhukaa ruatsia. Hän myös esitti toiveen, että YLE tekisi ja esittäisi suomenkielisille ruotsalaisuuden historiaa, ruotsinvallan ajalta nykypäivään, että suomen kansa ymmärtäisi, kuinka tärkeää on ruotsin kieli.
Voi hyvä sylvi tuota typeryyttä ja kiihkomielistä ruotsalaisuutta.
Samassa tentissä oli enemmistönä samanmielisiä, jotka vannoivat kuin kuoropojat; Oikein, näin tapahtukoon, Niinistökin.
Yle on toiveen täyttänyt, ehkä jopa enemmän kuin Halosen toive on edes ollut. On tullut ruotsinmielistä historiaa, esiteltynä vain ruotsin kannalta, näkemyksestä tuuttien täydeltä parhaaseen katseluaikaan; ei FST-kanavalla vaan Ylen I ja II kanavalla.
Yle jatkaa vieläkin ruotsinkielisten poliittisia toiveita esittämällä noilla kanavilla ruotsin-, Norjan- ja Tanskankielistä ohjelmaa samaan aikaan, kun FST ruotsinkielisellä kanavalla tulee amerikkalaisia- tai vastaavia englanninkielisiä elokuvia.
Näin Yle on näyttänyt olevansa ruotsalaisten, ruotsinkielisten ja -mielisten hallussa.
Näin syöpä leviää, kun levitetään ja Halosen ja hänen perässäkulkijoiden toiveet toteutuu.
Pelkäätte, koska voisikin käydä niin, että suurin osa meistä, suomenkielisitä, valitsisikin ruotsin ja saksan tai venäjän. Saattaisi englanti jäädä paitsioon.
Tuntuu siltä, että suomenkielisistä lasketaan mukaan vain ruotsinmieliset päättäjät eli promillen murto-osa suomenkielisistä.
Olisiko aika "ymmärtää" poliitikkojen haluttomuutta käsitellä pakkoruotsia. Mitä tiukemmin pakkoruotsin vastustajat syyttävät poliitikkoja korruptiosta, kansan pettämisestä ja elitismistä, sitä tiukemmin poliitikot ottavat etäisyyttä aiheesta.
Tietysti meidän pakkoruotsin vastustajien pinna alkaa olla kireällä vuosien tai vuosikymmenten työn tuottaessa vain niukasti tuloksia, joten meillä saattaa ilmaisu muuttua aika teräväksi ja värikkääksi, mutta poliitikkojen näkökulma on toinen.
On oleellista pohtia näitä vähemmän dramaattisia syitä poliitikkojen pakkoruotsimyönteisyyteen, jotta pystymme lähestymään heitä tavalla, mikä ei herätä heissä vain puolustusreaktiota.
Ymmärrettäviä syitä poliitikkojen haluttomuuteen nähdä pakollinen ruotsi ongelmana on monia, esimerkiksi:
- poliitikolle ruotsin kieli saattaa olla jopa tärkeämpi kuin englanti, koska heitä arvioidaan usein sen perusteella, pystyvätkö he esiintymään myös ruotsiksi
- poliitikot ovat verkostoituneet tavalla, jossa lähipiirissä on aina myös ruotsinkielisiä (ruotsinkieliset ovat valveutuneita poliittisesti ja heidän omakin verkostonsa on aina läsnä), poliitikot eivät halua loukata ruotsinkielisiä lähellään ottamalla edes esiin pakkoruotsikysymystä sillä jo pelkkä sana koetaan ruotsinkielisten piirissä loukkaavana
- Ruotsissa on vahvoja sisarpuolueita, joilla on paljonkin annettavaa myös täkäläisille puolueille, ruotsalaisen median ja keskustelun seuraaminen on osa poliitikkojen arkea
- pohjoismaisuus on poliitikoille korostetun ruotsinkielistä, kun taas meille muille pohjoismaiset yhteydet ovat ammattisanaston ja monikulttuurisuuden vuoksi englanninkielisiä
Lisäksi poliitikot eivät näe, mitä vaikeuksia ja haittoja pakollinen ruotsi tuottaa arjessa, esimerkiksi:
- kielellisesti hitaasti kehittyvät oppilaat joutuvat panostamaan liian moneen vieraaseen kieleen vaikka heille nimenomaan vain yksi hyvin opittu vieras kieli olisi tärkeä tavoite
- maahanmuuttajalapset joutuvat heikolla suomenkielentaidollaan rämpimään läpi suomenkielisen koulun ja vetämään ohessa kotikielen, englannin ja ruotsinopinnot
- suomenkielisten kielitaito rajoittuu englantiin ja heikkoon ruotsiin vaikka osalla olisi halua opiskella nimenomaan saksaa, venäjää tai ranskaa
- kolme hyvin opittua vierasta kieltä olisi kova saavutus niiltäkin, joiden opiskelemat kielet ovat samaa kieliryhmää oman äidinkielen kanssa, suomenkielisille kaikki kielet ovat vierasta kieliryhmää
Useimmille poliitikoille siis pakkoruotsia ei ole olemassa, heille on olemassa hyötyruotsi. Siksi poliitikoille ei ruotsin opetuksella ole haittoja. Kaiken lisäksi jokaisella poliitikolla on pari läheistä työtoveria, jotka ovat ruotsinkielisiä ja avaavat pakkoruotsikeskustelua vain suomenruotsalaisten näkökulmasta ja painottavat kriitikkojen ruotsalaisvastaisiksi luonnehtimiaan kannanottoja.
On syntynyt kaksi todellisuutta, poliitikkojen "ruotsi on rikkautta" -todellisuus ja meidän kansalaisten "on aika valita vapaasti ketään loukkaamatta" -todellisuus.
Tätä problematiikkaa pitäisi nyt ryhtyä avaamaan ja esittelemään medioissa. Ei syyttäen poliitikkoja vaan "ymmärtäen" heidän taustaansa ja valottaen sitä, että heidän näkökulmansa ei näytä nykymaailmaa oikeassa valossa.
puolen vuoden aikana puolueensa puheenjohtajana ja luultavasti pääministerinäkin tehdä aloitus kielitilanteen korjaamiseksi. Vanhanen ei tietenkään saisi tyylipisteitä Rkp:ltä mutta sehän olisi saman tekevää sillä puheenjohtajuus loppuu kuitenkin puolen vuoden päästä. Poliittisesti Vanhanen voisi tehdä hankaliakin aloituksia koska Vanhasen ei tarvitse enää olla kenenkään "kaveri" jonka pitää ottaa huomioon omat kannatusluvut tai suosio vaan voisi toimia ihan vapaasti. Voisipa käydä niinkin, että puolueen kannatusluvut räjähtäisivät nousuun ihan ennenkuulumattomalla tavalla jolloin uusi puheenjohtajakin saisi loistavan alun.
Vanhanen on kuitenkin hallituksen "pomo" ja sen aseman antama yliote muihin ministereihin nähden. Ei ole pakko olla "bästis" Wallinin kanssa.
Olisiko jotain merkitystä keskustan tähänastiseen halukkuuteen tehdä edes jotain ruotsinkielisten mielestä vähemmän hyviä päätöksiä se, että puolue on riippumattomin ruotsinkielestä.
Suomenruotsalaiset maanviljelijät kuuluvat RKP:hen eivätkä ole missään nimessä tulossa Keskustan kannattajiksi.
Ruotsinkielinen veljespuolue on pieni tekijä Ruotsissa, joten edes siteet Ruotsiin eivät ole tärkeät kuten ne ovat lähes kaikilla muilla isoilla puolueilla.
Keskusta ei tietenkään voi tehdä avoimesti "suomenkielistä" politiikkaa, mutta käytännössä keskustelaisilla poliitikoilla on vähiten kytköksiä ruotsinkielisiin.
Tässäkö syy, että moni pakkoruotsin vastustaja kokee Keskustan läheisimpänä vaihtoehtona Perussuomalaisten antaessa itsestään vielä aika hajanaisen ja äärimmäisen kuvan?
Politikot työskentelevät kansan parissa ja kansan hyväksi, ainakin pitäisi. Viestistäsi ilmenee suoranaisia virheellisiä väitteitä. Esim. Kielellisesti hitaastikehittyvät oppilaat otetaan kouluissa huomioon ja jos on tarpeellista, heidät vapautetaan vieraiden kieltenopskelusta. Yms.
Lisäksi puhut ainostaan omasta näkökannastasi ja syytät päättäjiä tietämättömyydestä. Päättäjät katsovat asiaa kokonaisuutena. Tunnustavat senkin tosiasian, että melkoinen määrä niistä nuorista, jotka eivät hakeudu tai, opiskelupaikkojen vähyyden vuoksi pääse, jatkokoulutukseen, joutuvat hakeutumaan töihin ulkomaille. Suurin osa lähtijöistä ei suinkaan mene Englantiin (eihän sinne edes haluta suomalaisia) vaan muihin Pohjoismaihin, jotka aina ovat tarjonneet töitä suomalaisille. Suomihan ei pysty työllistämään kaikkia nuoriamme vieläkään, vaikka elämme vuotta 2010. Suomen pitäisi jo kaikkien yrityksille, kymmenien vuosien aikana maksettujen, tukirahojen ansiosta, olla itsenäisesti toimiva teollisuusmaa. Mutta tuottavat yrityksethän on, muutamat "fiksut", ahneuksisssaan myyneet ulkomaalaisille.
Siispä, eikö ole ihan tasa-arvonkin vuoksi oikeutettua, että nuorisomme saa evääkseen edes kielitaidon, lähtiessään työelämään? Vai olisiko mielestäsi parempi, että muutamien ruotsivastaisten vuoksi, kaikki jäävät Suomeen työttömiksi? Ihmettelen vaan, mistä se verorahamäärä sitten kerätään, jolla pystytään elättämään koko kansa?
"Viestistäsi ilmenee suoranaisia virheellisiä väitteitä. Esim. Kielellisesti hitaastikehittyvät oppilaat otetaan kouluissa huomioon ja jos on tarpeellista, heidät vapautetaan vieraiden kieltenopskelusta. Yms."
Tiedän varsin hyvin mistä puhun.
Surkea tilanne on maahanmuuttajalasten kohdalla. Vapautuksen ruotsin kielestä saavat lähinnä ne oppilaat, jotka ovat niin ummikkoja, etteivät puhu suomea juuri lainkaan yläasteen alussa.
Usein maahanmuuttajalapsille ei anneta riittävästi suomenopetusta mutta kolme muuta kieltä pitäisi hallita - kotikieli, englanti ja ruotsi. Eniten sekä yksilö että yhteiskunta hyötyisivät siitä, että maahanmuuttajat saisivat keskittyä suomeen ja omaan kotikieleensä. Näin meille syntyisi vahvaa kulttuuri- ja kieliosaamista.
Hitaan kielellisen kehityksen perusteella ei vapautuksia jaeta, jollei lapsi ole muutenkin täysin mukautettu. Ollaan kaukana siitä tilanteesta, mikä on esimerkiksi Ruotsissa. Todellinen tarve vapautuksille olisi noin neljännes tai jopa kolmannes oppilaista.
"Lisäksi puhut ainostaan omasta näkökannastasi"
Filosofisesti ajatellen se on tietysti kaikki, mitä meillä on. Nyt tosin takanani on myös pitkä kokemus koulumaailmasta sekä selkeät gallup-luvut. Voin toki ymmärtää, että satunnainen nettikirjoittelija ei mielestäsi ole kovin vakuuttava, mutta oletko tosiaan sitä mieltä, että näin pitkälle koulutetun kansan enemmistö ei tiedä mistään mitään ja siksi gallupitkin ovat roskaa?
"ja syytät päättäjiä tietämättömyydestä. Päättäjät katsovat asiaa kokonaisuutena. Tunnustavat senkin tosiasian, että melkoinen määrä niistä nuorista, jotka eivät hakeudu tai, opiskelupaikkojen vähyyden vuoksi pääse, jatkokoulutukseen, joutuvat hakeutumaan töihin ulkomaille. Suurin osa lähtijöistä ei suinkaan mene Englantiin (eihän sinne edes haluta suomalaisia) vaan muihin Pohjoismaihin"
Ensinkin Pohjoismaihin lähtevät ne nuoret, joilla olisi töitä täälläkin, esimerkiksi sairaanhoitajat.
Toiseksi monissa maissa voi työskennellä englannilla. Liikkuvuus perustuu ennemminkin nuorten haluun nähdä maailmaa. Meillekin tulee tarjoilijoita, joilta ei enää vaadita suomen tai ruotsin kielen taitoa. On tosiaan sekä kansakunnan että yksilön etu, että jokaiselle nuorelle taataan loistava englannin kielen taito, se on meille aito toinen kotimainen yhdistyvässä Euroopassa ja maailmassa.
Kolmanneksi esimerkiksi saksalainen kielialue olisi aivan varteenotettava paikka englanninkielisten alueiden ohella. Lähipiiristäni on myös lähdetty Amerikkaan.
Neljänneksi niin heikkoja päättäjiä meillä ei ole, että he hoitaisivat nuorisotyöttömyyttä kouluttamalla kalliisti nuoria muiden Pohjoismaiden rakentajiksi.
Jatketaan asiallisesti.
Oliko ne lähipiiristäsi Amerikkaan lähtijät niitä, alle 18-vuotiaita nuorukaisia, joita isit kuskasi Amerikkaan, ettei tarvinnut sotaan lähteä? Nehän oli niitä suomenkielisiä "käpykaartilaisia", joista talalaiset visusti vaikenevat,vaikka syyttävät "munsalansoutajia".
Miksi Suomessa pitäisi kouluttaa työvoimaa erityisesti Ruotsin ja Pohjoismaiden tarpeisiin? Opiskelemalla esim. saksaa avautuu paljon laajempi alue, josta voi hakea töitä. EU:ssa muuttaminen ja työnteko on ihan yhtä helppoa, oli sitten kyseessä Ruotsi tai Saksa. Etäisyyksillä ei ole nykypäivänä merkitystä. Saksaan saa lentoliput parhaimmillaan muutamilla euroilla.
Eli on oikein, että nuoriso saa evääkseen kielitaidon, mutta ei ole oikein, että siihen kielitaitoon kuuluu pakolla ruotsi. Oppilaan tulisi saada valita kielet koulun tarjonnasta, esim. englanti, saksa, ranska, venäjä, ruotsi.
Puhut "kielellisesti hitaasti kehittyvistä" kuin kyseessä olisivat vammaiset, jotka vaativat erityisjärjestelyjä ja vapautuksia. Sinulla ei ole ilmeisesti mitään käsitystä todellisesta koulumaailmasta. Kolme vierasta kieltä on liikaa monelle ihan tavalliselle keskiverto-oppilaalle. Ja kolme kieltähän koulussa on opiskeltava, jos haluaa itse valita edes yhden kielistä. Englantia ei kukaan halua jättää pois, vaikka laki ei sitä pakolliseksi määräkään. Ja ruotsi on sitten tuo surullisenkuuluisa pakkokieli. Tähän ainoa ja oikea ratkaisu on ruotsin muuttaminen valinnaiseksi kieleksi. Sittenhän ne maastamuuttajatkin jakautuvat tasaisemmin eri maihin, osa Ruotsiin, osa Saksaan, osa Ranskaan.
"Oliko ne lähipiiristäsi Amerikkaan lähtijät niitä, alle 18-vuotiaita nuorukaisia, joita isit kuskasi Amerikkaan, ettei tarvinnut sotaan lähteä? Nehän oli niitä suomenkielisiä "käpykaartilaisia", joista talalaiset visusti vaikenevat,vaikka syyttävät "munsalansoutajia"."
En tiedä, millä vuosisadalla arvelet keskustelua käytävän, mutta omat tuttuni ovat kolmikymppisiä ja ehtivät asevelvollisuutensa suorittaa ennen lähtöään.
En ole täällä minkään nationalistisen teeman tulkkina vaan ihan tämän ajan nuorten oikeuksien takia.
tuo "kielelliseti hitaasti kehittyvät" oli kyllä lainaus "asiallisen" viestistä. Luehan vähän tarkemmin, ennen hypit seinille. On toi talaismi muutamille kuin uskonkappale. Kysykääpä joltain kustantajalta, kun ne seuraavaksi julkaisevat Raamatun englanninkielellä, josko laittaisivat teille sinne oman kappaleen. Vaikkapa nimellä "Talalaiskirjeet".
Kielellisesti hitaasti kehittyvät eivät tosiaankaan ole mitenkään yhtenäinen ryhmä. Sieltä löytyy mm. erinomaisia matemaatikkoja, fyysikkoja, kädentaitajia, laulajia ja muusikkoja sekä taiteentekijöitä. Yhteistä on se, että kielen hahmottaminen ja käsitteiden omaksuminen on hidasta. Osalla on todistus jostain lukivaikeudesta tai hahmotusongelmasta, mutta nykyisin moni lastenlääkäri edustaa sellaista koulukuntaa, että diagnoosit vain leimaavat lasta, joten niitä ei anneta. Periaatteessa tämä onkin hyvä ratkaisu, mutta ongelmia tulee nimenomaan mukautusten kohdalla, joihin tarvittaisiin niitä diagnooseja. Tosin on selvää, ettemme voi kirjoittaa diagnoosia kolmannekselle opiskelijoista. Meidän pitää muuten hyväksyä oppialiden erilaisuus ja antaa oppilaiden ja heidän vanhempiensa vaikuttaa lapsen ja nuoren kielivalintoihin.
Kiitos vain kultamussukkkani, mutta sinä itse kirjoitit, että kielellisesti hitaasti kehittyville annetaan tarvittaessa vapautuksia. Ja tätä pidin vertauksena vammaisiin. Kyseessä kun ei ole mikään pieni erityisryhmä, vaan iso osa oppilaista, joille kolme kieltä on liian suuri taakka. Siis voihan kolmea kieltä "opiskella", mutta tässä onkin kyse oppimisesta. Ihan samalla tavalla kuin lukiossa voidaan valita pitkä tai lyhyt matematiikka, niin ei ne lyhyen valitsevat ole mitään poikkeavia, jotka saavat vapautuksen pitkästä matematiikasta. Saman logiikka kieliopintoihin. Kielistä kiinnostuneet/lahjakkaat valitsevat lisää kieliä, muut opiskelevat yhtä tai kahta vapaavalintaista kieltä.
Älä minulle syötä tuota "mantraasi", tiedän aivan hyvi koulujemme toiminnan, samoin kuin nuorten kieltenopiskeluhalun siellä "ruohonjuuritasolla". Sinun kannattaisi kysyä tuota asiaa joltain koulukuraattorilta, niin valkenisi sinullekin asian oikea laita. Mukavaa sunnuntaita sulle!
"tiedän aivan hyvi koulujemme toiminnan --- kannattaisi kysyä tuota asiaa joltain koulukuraattorilta"
Miten koulukuraattorit liittyvät ruotsinopiskeluun?
Joka koulussa on, ainakin pitäisi olla, kuraattori, joka auttaa lapsia vaikeuksissa. Siis, jos sinä olet kykenemätön, ruotsivihasi, laiskuutesi tai tyhmyytesi vuoksi oppimaan ruotsia, koulukuraattori on se henkilö, joka ohjaa sinua "oikealle tielle". Lueppa oman koulusi timinnasta, niin saat hieman valaisua asioista. Mulla ei nyt satu oleen rautalankaa täällä, että voisin vääntää siitä sinulle.
Mantrako? Mikä viestissäni mahtoi olla mantraa? Pikemminkin mantraksi luokittelisin sellaiset perustelemattomat hokemat, kuten "kaksikielisyys on rikkaus, kaksikielisyys on rikkaus, kaksikielisyys on rikkaus".
Edelleen väitän, että kolme kunnolla opittua kieltä on liikaa monelle keskivero-oppilaalle. Kolme pakkollista kieltä kaikille on siis mahdoton ajatus. Pystytkö kumoamaan tämän väitteen?
Itse toivoisin keskustelua siitä, olisiko jokaiselta vaadittava minimimäärä yksi vai kaksi kieltä. Ruotsissa riittää yksi kieli, kuten myös Ahvenanmaalla. Suomessa on tällä hetkellä kaksi kieltä, joista tosin toinen on ennemminkin poliittinen oppiaine kuin kieli. Tätä näkemystä myös kyseisen aineen oppimistulokset tukevat. Eli poliittista ainetta ei haluta oppia.
Eli kysymys sinulle ja muille. Kumpi parempi ja miksi: yksi vieras kieli vai kaksi vierasta kieltä. Oletuksena se, että kummassakin tapauksessa kielen/kielet saa valita koulun tarjonnasta vapaasti.
Koulukuraattori auttaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa. Jos oppilas ei halua opiskella poliittista pakkoainetta, jolle ei ole pedagogisia perusteita, ei kuraattori voi auttaa. Tällainen oppilas tulee lähettää ns. eheytymisleirille, jossa häntä opetetaan ajattelemaan oikealla tavalla. Tällaisia leirejä järjestää mm. RKP.
Erityisopettaja auttaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa, kuraattori auttaa, jos on vaikeaa kotona tai kavereiden kanssa.
Erityisopetus ei ole mikään taikasauva, sillä ei tehdä heikosta kielenoppijasta hyvää kielenoppijaa.
Ehdottomasti tärkeintä saada yksi vahva vieras kieli. Hyvällä englannilla nuorella on mahdollisuus opiskella mitä alaa tahansa niin kotimaassa kuin ulkomailla, työharjoittelut sujuvat niin kotona kuin ulkomailla, netin kautta voi seurata kansainvälisiä tapahtumia ja keskustella eri kulttuurien edustajien kanssa, matkustellessa pärjää hienosti ja englannin avulla voi myös siirtyä työskentelemään ulkomaille niin halutessa. Edellytyksenä on siis sujuva englanti. Kaksi huonosti opittua kieltä on pelkkä riesa.
Netin "faktat" riippuu täysin kirjoittajan omista mielipiteistä ja kuvitelmista. Niillä ei ole mitään tekemistä todellisen kouluopetuksen tai työelämän kanssa.
Oma kokemus opettajana, isänä, pakkoruotsin opiskelijana on niin faktaa, ettei sitä pysty nettisveko millään muuksi osoittamaan.
Osa oppilaista on esim. matemaattisesti hyvinkin lahjakkaita. Silti kielten opiskelu on todella rankkaa. Itselläni matematiikka oli kiitettävä, englanti ja ruotsi heikko. Olisin todella tyytyväinen, jos olisin voinut käyttää kaiken ruotsin opiskeluun käyttämäni ajan englannin opiskeluun. Pärjäisin varmasti paljon paremmin keskusteluissa ulkomaisten asiakkaiden kanssa ja matkustellessa. Koska kuitenkin osaan ainakin auttavasti kommunikoida muiden suomenkielisten kanssa, olen kuullut, etten ole ainoa, jolla on samoja kokemuksia.
Opiskelkoot ne ruotsia, jotka haluavat vaikka muuttaa Pohjoismaihin töihin. Joku voisi haluta muuttaa Saksaan, Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja joku vaikka Kiinaan. Missään näistä maista ei ruotsilla tee yhtään mitään.
ettei lastenlapseni koskaan joudu sinun opetettaviksesi. Heitä on kasvatettu yhteiskuntakelpoisiksi ja lainkuuliaisiksi kansalaisiksi. En koskaan haluaisi heidän joutuvan sinun kaltaisesi, "rasismiin ja kansalaistottelemattomuuteen" painostavan opettajan opilaaksi. Ps. Missäs koulussa "opetat"?
orjuus poistui Suomesta jo 1500 luvulla, pakkoruotsin rippeet ovat viimeisiä orjuuden jäänteitä, nykaikana lapsemme ovat valveutuneita , ajattelevat omilla aivoillaan , elävät globaalissa informaatiomaailmassa eivätkä alistu pakkoruotsin kaltaiseen rasismiin!!
Eläköön sananvapauden opettajat , ja seniilit pakkoruotsittaja vaipukoot sinne 1800 luvun muistelmiinsa..
Vad skulle ni Finnar ha att skriva om i era forum om inte vi Finlands svenskar skulle finnas , så ni ska vara mycket tacksamma för oss och lär er mera av vårt fagra vackra språk så skulle ni kanske också kanske förstå hur viktig Svenskan för Finland och dess image !!!!!! Finlands Svenskan kommer att leva länge i Finland
Nykyisen Suomen alueella enemmistönä on ollut vuosisatojen ajan suomenkielinen ja vähemmistönä itäruotsia puhuva maalaisväestö. Säätyläiset ovat lähtöisin monelta taholta, mutta niistäkin enemmistö on ollut peräisin suomenkielisestä maalaisväestöstä. Säätykierrossa suomenkieliset säätyläiset vähitellen vaihtoivat kielensä ruotsiin, mutta eivät välttämättä tunteneet itseään ruotsalaisiksi. Historiankirjoituksemme isä Henrik Gabriel Porthan piti äidinkielenään suomea, vaikka ajan olojen vaatimuksesta käytti säätyläisten tapaan latinaa ja ruotsia. Latina olikin satojen vuosien ajan myös Suomen suuriruhtinaskunnan (jo ennen Venäjän valtaa nimi oli käytössä) ja Ruotsin sivistyksen kulmakivi, kuten koko Euroopan. Siitä huolimatta niin suomen- kuin ruotsinkieliset ovat muun Euroopan mukana heittäneet latinansa yli laidan. Samoin tulee käymään ruotsin kielelle suomenkielisten keskuudessa. Jos ei ole kummasteltu latinan kohtaloa, ei ole syytä ihmetellä sitäkään, miten tulee ruotsin kielelle käymään Suomessa. Se saa saman, kansallisen vähemmistökielen aseman kuin suomen kieli Ruotsissa.
Suomenruotsalaisuus on suhteellisen nuori ilmiö. 1800-luvun suomalaisuusliike merkitsi sivistyneistön paluuta alkujuurilleen. Siinä asiassa Porthan oli yksi tiennäyttäjä. Porthan kirjoitti eräässä artikkelissaan 1793 näin (Åbo Tidningar): "Vielä tämän vuosisadan alussa Suomen papisto, useimmat maaseudun säätyhenkilöt sekä suurin osa kaupunkien kauppiaita ja porvaristoa käytti keskustellessaan toistensa kanssa etupäässä suomea."
Nimimerkki "finlands svensk", on hyödyllistä nähdä Suomen menneisyys myös edellä esitetystä näkökulmasta. Taustaa sille antaa itse Henrik Gabriel Porthan.
Suomessa pitää kouluttaa työvoimaa muita maita varten, koska Suomi ei kykene työllistämään itse itseään. Miksei? Koska puuhaamme epäoleellisten asioiden kuten ruotsin kanssa. Muut maat eivät tällaista tee.
jolloin ei lukisi ruotsia - varsinkin itä-Suomessa.
Jos osaa hyvin ruotsia, on mukava opetella saksaa, vaikkei olisi sitä lukenutkaan.
Pelkkää ruotsia ei tarvitse kuitenkaan.
Tietenkin ruotsinkielisiltä voi kysyä, mitä suomenkielisille pitäisi opettaa. Ei kai ketään yllätä, että he vaativat oman kielensä opettamista. Tulos kiinnostaa n. 20 sekunnin verran, ja siitä ei kannata keskustella sen enempää. Mitättömät asiat kannattaa unohtaa.
men lika kräver ni att ert gyllene vackra finska språk ska tvångs läras åt våra små oskyldiga barn i skolan gör finska också till frivillig så är allt bra i detta land !!!!
No jos te olette niin saatanan tyhmiä ettette halua oppia maan pääkieltä, ei kai se valtaväestöä haittaa.
Nimenomaan ruotsinkielisten tulee kantaa huolta siitä, mitä heidän lapsilleen opetetaan ruotsinkielisissä kouluissa. Ei suomenkielisten pidä puuttua asiaan joka ei suomenkielisille kuulu. Ruotsinkieliset ovat aivan yhtä päteviä päättämään omista asioistaan kuin suomenkieliset omistaan.
vieläkin alkaa lukea ruotsia ensimmäisellä ja englantia vasta toisella luokalla, niin jo on...
Se on sinun valintasi, opetteletko suomea vai et, mutta älä tule suomenkielisille itkemään, kun et saa omakielisiä palveluita. Meidän ei tarvitse niitä sinulle tuottaa, kuten ei Ahvenanmaalla eikä Ruotsissa tuoteta suomenkielisiä palveluita!
hör du Sverige har ingen skyldighet att ge service på Finska åt er men Finland har skyldighet att ge service på båda inhemska språken alltså Finska och Svenska "Staten och kommunerna i hela Finland "
"Sverige har ingen skyldighet att ge service på Finska"
Periaatteessa Ruotsissa on ollut kautta aikojen suomenkielisiä pilvin pimein. Heidän on vain oletettu sopeutuvan. Ei ole jäänyt suomenkielisiä alueita, joihin voisi periaatteessa vedota.
Ei suomessakaan ruotsi ole asemassaan siksi, että täällä on rantaruotsalaiset, ei vaikka heitä olisi tuplasti. Kysehän on siitä, että yläluokka oli ruotsinkielistä, heillä oli valta ja rikkaus, he ovat itse sanelleet kielilait. Ei missään muualla maailmassa 95% kansasta opiskelisi pienen vähemmistönsä pientä, joskin kaunista kieltä.
voi olla tällainen valta Suomen poliittisessa päätöksenteossa. Yleensä demokratiassa mennään demokratian säännöillä mutta meillä Suomessa asioista päätetään ensin pienen vähemmistön kanssa ja vasta sen jälkeen kun "hyväksyntä" on siltä päin tullut päätetään.
Kukapa olisi unohtanut mm. sen kun pääministeri Lipposen sopi rkp:läisen Ulla-Maj Wideroosin kanssa, että yo-ruotsin poistoa koskevaa lakiehdotusta ei saa tuoda hallituksen käsittelyyn.
Ex-opetusministeri Rask paljasti:
Lipponen esti pakkoruotsin
poistamisen yo-kokeesta
Turun Sanomat 21.4.2004 3:01:14
Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) olisi estänyt sitä.
Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd) kertoi eduskunnassa tiistaina, miten hän sai puhelun pääministerin kansliasta.
– Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) ja pääministeri olivat sopineet asiasta.
– Sodassa ja politiikassa tarvitaan voimakkaita johtajia, hallitustasolla se merkitsee voimasta pääministeriä. Hallitus tarvitsee johtajan, pääministerin, joka pitää kaikki langat käsissään. En minä sitä valita, mutta nyt voi todeta, että mikä oli mahdollista kansanedustaja Wideroosille oli mahdotonta ministeri Wideroosille.
Nykyisessä hallituksessa Rkp ei saanut enää sivustatukea ja puolueen ministerit Jan-Erik Enestam ja Wideroos jäivät yksin vastustamaan muutosta, jonka he pelkäsivät heikentävän ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Rask myös ihmetteli, miten Rkp nyt vaatii ruotsin kielen oppituntien lisäämistä, kun sama ei kelvannut heille edellisessä hallituksessa maaliskuussa 2002, jolloin lukioiden tuntijako oli ratkaistavana ja kaikki vaihtoehdot avoinna.
Tällaista on siis suomalainen demokratia!!!
kansa pakotetaan sitä opiskelemaan vaikka eivät tule sitä ikipäivänä tarvitsemaan. Hiljakkoin eräs poliitikko vastasi ruotsinkielisen toimittajan kysymykseen kuinka usein hän on ruotsia tarvinnut, että tämä haastattelu on ainoa kerta.
Täytyy ottaa huomioon, että meistä suomalaisistakin löytyy eroja. On tyyppi "netti fennot", jotka
istuvat peräkamareissaan, eivätkä koskaan uskallaudu ihmisten pariin. He tietysti selviävät pelkällä
huonolla suomenkirjoitustaidoillaan. Mutta on myös niitä "sosiaalisia ja kansainvälisiä" kansalaisia, jotka haluavat opiskella, elättää itsensä työnteolla ja viettää vapaa-aikaansa ilman nettiä. He kyllä ymmärtävät kielitaitonsa tarpeet, jopa ruotsinkielenkin. Miksi sinun ja kumppaneittesi oppimishaluttomuuden vuoksi
suomalaisilta lapsilta pitäisi kieltää opiskelu ja elämässä omilla taidoillaan seelviäminen?
5% RASISMI APARTHEID 5% RASISMI APARTHEID 5% RASISMI APARTHEID 5% RASISMI APARTHEID.
Tarviiko muuta edes sanoa? Tuohon kun vielä lisätään kaikki vuosien mittaan tehdyt gallupit joiden mukaan n. 80% suomalaisista luopuisi pakkoruotsista. Voidaanko mistään demokratista enää puhua?
Tuo viisi % on kai suunnilleen maamme ruotsinkielinen väestö. Mutta sehän ei tietysti
tarkoita samaa, kuin ruotsinkielen kannattajat. Täytyyhän heitä olla HUOMATTAVA määrä,
koska Suomi on (ja pysyy) kaksikielinen maa. Demokratian suhteen.....sehän on ihan äänestäjistä
riippuvaista. Miksi valitsette ehdokkaita, jotka eivät mielestänne osaa hoitaa asioita??? Miksi kasvatatte
lapsenne ajattelemaan vain itseään ja kannustatte heitä kieltäytymään epämieluisista tehtävistä, valitsemalla ne "oikotiet"? Sitä saa mitä tilaa!