Viron ja Suomen kehityksestä

valitettavasti viron ensimmäiset 20 vuotta uudelleenitsenäistymisen jälkeen on ollut sarja vääriä päätöksiä talouspolitiikassa.

- virossa 90-luvulla ja erityisesti 90-luvun alkupuolella oli tietysti tärkeää, että homma saatiin edes jotenkin toimimaan ja edes jotain päätöksiä tehtiin, mutta hätäisten päätösten tuloksena syntyneitä alkeellisia, ei talouden kehitystä tukevia, järjestelmiä olisi pitänyt jo 90-luvun lopussa aktiivisisesti pyrkiä kehittämään niin, että talous olisi perustunut tietotaitoon työn tuottavuuvuuden kohottaminen yrityksissä olisi ollut kannattavaa. tähän ei kyetty vaan viro jäi halvan työvoiman ja alhaisen tuottavuuden maaksi.
- viron yksityistämispolitiikka (joka oli suora kopio jeltsinin uudistuksista venäjällä hieman aikaisemmin) ei johtanut tuotannollisten investointien tai viennin osuuden kasvuun. ainoastaan matkailusektori ja täysin venäjästä riippuva transiitobusiness toivat "tienattua rahaa" kansantalouteen. kaikki muu ulkopuolelta tullut raha oli joko kiinteistöjen tai yritysten myynnistä saatua tai sitten lainattua.
- alkuvaiheessa ainoa vaihtoehto verotuksessa oli tasavero (siihen päädyttiin mm. suomalaisten veroasiantuntijoiden suosituksesta, koska katsottiin, että viro ei kykene monimutkaisempaa ja parempaa verotusta käytännössä toteuttamaan). viron verojärjestelmä kuitenkin voimistaa suhdannevaihteluita, mikä sopii erittäin huonosti avoimeen talouteen ja kiinteään valuuttakurssiin ja kun vielä 2000 luvun puolivälissä avautuivat valuuttalainojen markkinat yksityisille ja yrityksille, niin lainarahalla kasvatettu talouskupla jätti myös viron poliittiselle johdolle täysin väärän kuvan mm. verotulojen määrästä ja kasvusta. tämän seurauksena tehtiin mm. eläkkeiden ja julkisen sektorin palkkojen suhteen täysin kestämättömiä päätöksiä. rahaa kun tuli nousukautena valtion kassaan niin, että päättäjien päät meni tietysti sekaisin.
- verotukseen liittyy myös yritysten työn teettämisestä aiheutuvat kulut. virossa on tulovero alhainen ja työnantajamaksut suhteellisen korkeat (hieman korkammat kuin suomessa), mikä johtaa helposti siihen, että esim. pienyrittäjän kannattaa maksaa pimeitä palkkoja (hyvin yleistä virossa). ylittäähän työnantajamaksut aina yrittäjän oman tuloveroprosentin.
- kestämättömällä pohjalla oleva verotus ja politiikantekemisen populismi (sinne annetaan rahaa vain sinne, mistä saadaan ääniä) on johtanut myös siihen, että viro ei ole kyennyt kehittämään ylipistokoulutusta tai tiede- ja tutkimustoimintaa lähes ollenkaan viimeisen 20 vuoden aikana. mm. maisteri- ja tohtoritutkintoja on vain murto-osa verrattuna suomeen (ja väkilukuun). ylipistoilla ja opiskelijoilla ei ole yksinkertaisesti rahaa kouluttaa/kouluttautua.

nyt viro on tilanteessa, jossa talouspolitiikan väärien päätösten tai päätösten tekemättä jättämisen tuloksena (valuuttalainojen säätely jätettiin tekemättä) kansakunta makselee vielä vuosikymmeniä valuuttalainojaan ruotsalaispankeille (valuuttalainoja yrityksillä ja ykistyisillä yhteensä n. 125% viron bkt:stä. asuntolainojen takaisinmaksuaika 25-30 vuotta). tätä ei tietysti vallassa olevat poliikot kerro kansalle vaan kehuvat viron valtionvelan pienuutta ja vertaavat sitä esim. suomen vastaavaan (suomessahan nettovelka on suurinpiirtein nolla, koska valtion saatavat vastaavat otettuja lainoja. poliittisista syistä suomessakin mainitaan useimmiten vain velat, ei saatavia. pitäähän kansaa jotenkin pelotella).

valuuttalainoina (euro) saadut rahat on sijoitettu virossa pääosin moninkertaisest ylihinnoiteltuihin kiinteistöihin, autoihin ja ulkomaanmatkoihin. vaikka virossa palkkoja alennettaisiin lähelle nollaa, niin ongelma väärin sijoitetusta pääomasta ei viron kansataloudessa poistu minnekään. kansa sen ongelman lähivuosina maksaa tavalla tai toisella. vanhat velat on ensin maksettava pois ja sitten mietittävä, voisiko pääomia sijoittaa myös niin, että ne joitain tuottaisivat. jos pääomia jostain saavat. se nimittäin voi olla vaikeaa, koska viron talouden näkymät on senverran heikot seuraavien 5-10 vuoden aikana, että sijoituksia tai rahaa tuskin mistää kovin paljon tulee. tilannetta heikentää myös se, että koulutettu väestö äänestää lävuosin kiihtyvällä vauhdilla jaloillaan. tarjoaahan mm. suomi hyväpalkkaisia töitä, sosiaaliturvan huipputason koulutusta.

eikä tässä tilanteessa auto viroa euroon liittyminen. voi olla että se vain pitkittää ongelmia.

Virolaiset leuhkivat kauheasti velkavuorensa huipulla, että heidän taloutensa tulisi ohittamaan suomen kymmenessä vuodessa!!!
Nyt nyt näämme tuloksen. Talous on kuralla ja vanhat komministipamput, (uusien puolueiden kärjessä), päättävät asioista enimmäkseen vieläkin. Ei Vori ole vieläkään vapaa todellisuudessa.

1930-luvulla ei todellakaan oltu samalla tasolla - erityisesti sosiaalisesti. Kehityksemme on ollut erilaista aina keskiajalta alkaen: Suomesta tuli integroitu osa Ruotsin valtakuntaa, joka koostui vapaista talonpojista ja demokratiakin alkoi jo kehittyä säätyvaltiopäivillä, joissa oli jopa talonpoikien edustus. Samaan aikaan virolaiset alistettiin maaorjuuteen vuosisadoiksi. Suomi oli joillain tekijöillä jopa hämmästyttävän moderni 1800-luvun lopulla (sähkö ja puhelinverkot ensimmäisten joukossa), ja eduskuntauudistus 1906 oli radikaali.

Taloudellisesti Viro ei niin paljon perässä ole ollut, ja Tallinna oli tietysti tunnetusti Hansa-keskus keskiajalla. Ymmärtääkseni se oli kuitenkin teollistumisen alkuaikoinakin hieman takana (1800-luvun lopulta maailmansotiin). Neuvostoaika tietysti katkaisi alkaneen teollistumisen. Sosiaalisesti maiden kehitys eroaa kuitenkin kuin yö ja päivä. Demokratian ja ihmisoikeuksien perinteet ovat Suomessa pitkät. Viro on hyvin kaukana pohjoismaisesta tasa-arvoa painottavasta hyvinvointivaltiosta.

Viron (saksalainen) aateli oli vauraampi ja vahvempi kuin Suomen aateli. Hovielämä lienee siis ollut huomattavasti kehittyneempää (keskiajalta maailmansotiin), mutta siitä pääsi nauttimaan se kourallinen kultalusikkasakseja. Sieltä voisi ehkä myös hakea selitystä virolaisten mainostetulle panostukselle pukeutumiseen sekä käytöstapoihin - mallit otetaan yläluokalta. Itse en kuitenkaan tasa-arvon perinnettämme kauniiseen pintaan vaihtaisi.

Anteeksi jos kuulostan arrogantilta hyvinvointivaltion kasvatilta. "Innoitusta" on tullut lukiessa virolaisten pukeutumisen ja käytöstapojen hekutuksesta suhteessa suomalaisiin...