Eli olen 15v ja pelkään illalla nukkumaan mennessä ja on tosi noloa kun kuitenkun jo näin vanha. Pelkään kaikkea mahdollista esim: maailman loppua, sotaan joutumista, sitä että joku tulee sisään ikkunasta, joudun pommitukseen, en voi katsoa kauhu leffoja koska pelkään sen jälkeen, ennen se oli pelkästään illalla mutta nyt pelkään jo välillä alkuillasta. APUA! Mitä voin tehdä, pitääkö mennä jollekkin psykiatrillee vai onko jotain kotikonsteja muutenkin jo huono nukkuja eli en saa unta helposti ja sitten vielä pelkäämistä.
Pelkään iltaisin! APUA!
Pelkääjä
121137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kahvin juonti minimiin se todella pahentaa pelkoja, jännitystä j.n.e., samoin liian pitkät syöntivälit.
Syö vaikka illalla ruisleipää se rauhoittaa ja luontaistuotekaupasta saa jotain rauhoittavaa myös, mikä auttaa unen tuloa. Käytä Keijua leivän päällä siinä on terveellisiä omega-3 rasvahappoja, mikä on hermosoluille hyväksi. Kuuntele pehmeää poppia ja laita radio sitten ihan pienelle kun alat nukkumaan ja pidä jotain yövaloa mikä ei häiritse liikaa. Ja jos nämäkää eivät auta, sitten pitää käydä lekurilla.
Tsemppiä!
Jos asut kotona, niin mene nukkumaan ennen muita. Silloin tunnet olosi turvallisemmaksi.
Olen itse henkilökohtaisesti peruskoulun jälkeen ajautunut omaan ylhäiseen yksinäisyyteen ja sen jälkeen olen sairastunut juuri nimenomaan erinlaisiin pelkotiloihin. Olin n.14vuotta kun kiinnostuin kaikenlaisista mystisistä henkimaailman asioista, valvoin yöt ja harrastin vainajain ym. henkimaailman palvontaa, enkä halunnut enää pitää mitään muuta kontaktia muihin ihmisiin, halusin elää tämän oman mystisen harrastukseni parissa. Kesti noin 2 vuotta kun sairastuin hämärään harrastukseeni, näin kaikenlaisia henkimaailman harhakuvia ja aistimuksia, en yksinkertaisesti uskaltanut nukahtaa, pelkäsin että kuolen tai muuta vastaavaa. Henkimaailma vei minut jatkuvasti aina suurenpiin pelkotiloihin, sain paniikkikohtauksia, seurasin sydämmen sykettä ja hengitystäni ja olen vieläkin lääkityksellä sosiaalisten tilateiden pelon ja muiden vastaavien pelkotilojen aihettamana. Itse menin psykoterapiaan ja sain puhumalla kaikkein pahimmat painajaiseni pois, eli mene rohkeasti hakemaan apua pelkotiloihin vielä kun se on mahdollista. Ja tsemppiä, et ole ainoa pelkääjä, meitä riittää jokaiseen junaan ja joka lähtöön.
Minäkin harrastan esim. tarot-korteilla pelleilyä. Kuulostaa hienolta, että rupesit kokemaan kaikkea, mistä tiedät vaikka ne olisivat olleet muutakin kuin vain hallusinaatioita. Olisin varmaan samassa tilanteessa innoissani. Sitä paitsi voisin pyytää valoa jos tulisi joku paha örkki. :)
Ei kannata tehdä samaa kuin mitä itse sain aikaan henkimaailman keskuudesta, siitä tulee pakonomainen elämän tapa palvoa heitä, pyytää voimia yms... Vieläkin tulee aikoja jolloin on kuin jokin kutsumus pyytää hengiltä voimia ja sitä kautta palvella heitä, eli olen entinen vainajain ym, henkimaailman palvelija mutta koskaan en voi sanoa pääseväni eroon siitä maailmasta.
voi päästää sinut vapaaksi,rukoile, JEESUS voittaa pahat henget,vaihda puolta, ei ole kiva kuolla ja joutua helvettiin niin käy ilman JEESUSTA
MInusta pitää mennä psykiatrille aina kun ajattelee että on vähänkin syytä. Jos sulla pakottaa hammasta etkö oitis tilaa aikaa hammaslääkärille. On aivan älytöntä että omaa mieltään ei voi hoitaa.
Nyt onnellinen ja tasapainoinen
ps. kukaan täysjärkinen ei katso jännityselokuvia koska ne lisäävät pelkoa
Olen itsekkin pelännyt nukkua aika pitkälle murrosikään asti. En itse yhdistännyt pelkoa elokuviin, koska sellaista ei ollut, koska ei ollut telkkariakaan. Olen nähnyt tapauksia, jossa nuori nukkuu äitin vieressä 15 vuotiaaksi asti ja siirtyy suoraan poikakaverin kainaloon nukkumaan. Onko häpeä hakea turvaa toisesta kainalosta. Ei jos sen kautta saa henkisen tasapainon. Itse muistan yölliset pelkoni olleen joskus sellaisia, joita ei voinnut selittää, mitä pelkäsin. Selkää piti vain kääntää seinään, koska muuten mörkö olisi päässyt selän takana tulemaan kimppuun. Oliko pelko joskus joku tuttu, joka kuoli yllättäen ja vaivasi yöllä ajatuksissa. Kuuluuko yölliset pelot paniikin aiheuttajiin, koska pelko nukkua lisää väsymystä ja altistaa ahdistukselle ja paniikille.
Onko pelkosi ilmennyt nyt hiljattain tietyn ajan kuluessa, vai onko se ollut seuralaisesi jo pidemmänkin ajan? Onko se ollut olemassa kukaties koko elinaikasi?.
Pelkoa on ollut ainakin eskarista lähtien :(
Luuletko, että pelottavia ajatuksia on pakko ajatella? Kyllä varmaan jokainen voi oppia siirtymään pelottavista ajatuksista toisiin ajatuksiin. Ala vaan harjoittelemaan sitä. Katkaise pelottavien ajatusten ketju tahdonvoimallasi. Jotkut lukevat iltarukouksen. Jos äiti on opettanut, niin se on helppoa. Se vie ajatukset miellyttäviin tunnelmiin. Netistäkin löydät haulla monia iltarukouksia.
http://www.leppavaaranseurakunta.fi/fi/tulosta/aarteet/iltarukouksia__/
Oon sun ikäinen, ja kärsiny pienestä asti pelkotiloista iltaisin. Pelkäsin äärettömyyttä. Pienempänä pelkäsin vain iltaisin sängyssäni, pikkuhiljaa aloin pelätä myös päivisin. Sain paniikkikohtauksen tapaisia kohtauksia pelkoni takia, menin ihan sekaisin. Pikkuhiljaa opin katkaisemaan pelkokohtauksen yksinkertaisesti keskittymällä ajattelemaan ihan mitä tahansa, esimerkiksi vauvaa, kun kohtaus oli tulossa. Jännitys ja syke ijäävät, mutta saan sentään hillittyä muut oireet. Kannattaa kokeilla ajatusten keskittämistä johonkin muualle...
En ole sanonut psykologille tms tästä, mutta aion sanoa pian. Mulla on masennus, joka juontaa juurensa juuri saman ajan tapahtumista, jolloin pelkoni alkoivat. Ootko tullu ajatelleeksi, liittyykö sun pelot johonkin asiaan esimerkiksi niissä ajoissa, kun ne alkoivat..?