Moi. Olen aikeissa hankkia keväällä folkkarin. Purjehdus kokemusta ei ole mutta veneilystä moottorin kanssa kylläkin.
Nyt kysyisinkin miten onnistuu folkkarilla avomeren ylitykset esim. tallinnaan ja ruotsin puolelle ahvenanmeren yli?
Onko kokemuksia ja jotain huomioon otettavaa säiden lisäksi?
Kuulisin mielelläni asiallisia vastauksia niiltä, jotka aiheesta enemmänkin tietävät!
Nyt kysyisinkin miten onnistuu folkkarilla avomeren ylitykset esim. tallinnaan ja ruotsin puolelle ahvenanmeren yli?
Onko kokemuksia ja jotain huomioon otettavaa säiden lisäksi?
Kuulisin mielelläni asiallisia vastauksia niiltä, jotka aiheesta enemmänkin tietävät!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kansanveneellä on purjehdittu mm. Atlantin ja Tyynenmeren ylitse, joten eiköhän hyväkuntoiselle yksilöllä uskalla Tallinaan ja Ruotsiin lähteä. Venelehdessä oli vuonna 97-98 juttusarja "Kansanveneellä Itämeren ympäri". Jos saat vaikka kirjastosta käsiin vanhoja lehtiä, niin voisi olla mielenkiintoista lukemista. Matkalle sattui kovempaakin keliä.
Sen kansanveneellä tehdyn Atlantin ylityksen tiedän. Aika vaiherikas matka, masto poikki ym. Suunnitelmissa oli myös paluupurjehdus tai jatko, mutta 1 valtamerireissu riitti, vene taisi tulla laivakyydissä takaisin.
Kerro lisää siitä Tyynen valtameren ylityksestä folkkarilla?
Jos tuulee ja suunta on oikea, niin kyllä se tallinna löytyy ja jos ei ni ajele rantoja pitkin...
Kansanvene on (kokoisekseen) hyvin merikelpoinen.
Suurin ongelma varsinaisessa avomeripurjehduksessa on, että kansanveneen avotila ei ole itsetyhjentyvä. Tarkoitttaa sitä, että jos aalto lyö sisälle avotilaan, niin kaikki vesi jää veneeseen sisälle ja jos sitä myrskyssä tulisi enemmän niin se voisi pahimmassa tapauksessa upottaa veneen. Itsetyhjentyvässä avotilassa vesi valuu takaisin mereen.
Folkkariin voi kyllä rakentaa itsetyhjentyvän avotilan, kaikki niihin folkkareihin jotka ovat tehneet todellisia avomeripurjehduksia on näin tehty. Atlantin ja Tyynenmeren ylittäneisiin on yleensä rakennettu vielä enemmän valtameriolosuhteiden mukaan parannuksia ja vahvistuksia, ne eivät ole suoraan nettiveneestä ostettuja perusfolkkareita.
Matkailu Helsinki-Tallinna tai Ahvenanmeren ylitys onnistuu mielestäni turvallisesti myös perusfolkkarilla (siis ei-itsetyhjentyvä avotila), kunhan kuuntelee säätiedotukset huolella. Ensimmäisille ylityksille lähtisin vain, kun enneusta lupaa selkeästi alle 10m/s tuulta, mutta toisaalta ei myöskään tyyntä.
Toinen juttu on, että isopurjeessa kannattaa olla ainakin yksi reivirivi, jolloin purjepinta-alaa saa kovassa tuulessa pienennettyä. Jos ostaessa ei purjeessa reiviriviä ole, niin purjeveistämössä sen saa kohtuuhinnalla teetettyä vanhaankin purjeeseen. Samalla tarkastvat purjeen kunnon. Reivivarustuksen täytyy olla selainen, että reivin saa tehtyä myös keskellä merta.
Ensimmäistä retkeä ei kannata tehdä heti Tallinnaan sekä oman kokemuksen kartuttamiseksi että varmistuakseen siitä, että kaikki paikat ovat kunnossa. On paljon helpompaa selviytyä jonkun elintärkeän paikan rikkoutumisesta saariston suojassa kuin keskellä Suomenlahtea.
"On paljon helpompaa selviytyä jonkun elintärkeän paikan rikkoutumisesta saariston suojassa kuin keskellä Suomenlahtea."
Olen kyllä tullut siihen tulokseen, että olen mieluummin avomerellä, kun jotain oleellista rikkoutuu, kuin ahtaalla saaristoväylällä. Avomerellä on aina tilaa mennä, kun taas saaristossa ranta saattaa olla metrinkin päässä ja aikaa toimia on käytännössä nolla.
Moi
Tulin viime viikonloppuna Tukholmasta kansanveneellä. Tosi mukavaa matkantekoa, 5-6 solmua koko pätkä. Viime kesänä kävin myös kerran Tallinnassa ja kerran Södertäljessä.
Kunhan navigointi kamat on kunnossa ja evästä riittää niin ei ainakaan veneestä jää kiinni.
Hyvää kesää!
Mulle on jostain jäänyt mieleen ettei puumastossa jossa on purjeura ole hyväksi käyttää reiviä isossa.
Yläliikin laskiessa urassa kuormituspiste jää kokonaan liimatun uran varaan eikä kuten kuuluu topssa plokille.
Kyllä Folkkari sen verra urheiluvene on että täysillä vaan loki rallattamaan.
pukeudu lämpimästi.