Pohjois-Suomessa passiivitalon määritelmän mukaan vuosittainen
-lämmitysenergian maksimitarve on 35kWh/m2.
-kokonaisenergian maksimitarve 85 kWh/m2
150 neliön talolla siis vuosittain
- lämmitys 5250 kWh
- kokonais 12750 kWh
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
Lämmitys siis keskim. 14,4 kWh / vrk
Osaako joku kertoa mitä passiivitalon lämmitystarve per vrk on erittäin kovilla pakkasilla (-40c)
-lämmitysenergian maksimitarve on 35kWh/m2.
-kokonaisenergian maksimitarve 85 kWh/m2
150 neliön talolla siis vuosittain
- lämmitys 5250 kWh
- kokonais 12750 kWh
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
Lämmitys siis keskim. 14,4 kWh / vrk
Osaako joku kertoa mitä passiivitalon lämmitystarve per vrk on erittäin kovilla pakkasilla (-40c)
Vastaukset 13
Vanhimmat
siinä kolminkertainen. Tarve on suoraan verrannollinen ulko- ja sisälämpötilojen eroon. Keskilämpötila vuoden aikana lienee 0 tuntumassa eli n.20C lämpötilaero, -40C ero on 60C.
Taitaa tämä passiivin määritelmä muuttua koko ajan. Noihin lukuihin alkaa mennä jo melkein mikä tahansa uusi talo. Allekirjoittaneella (talo pari vuotta vanha) kuluu kaukolämpöön Etelä- Suomessa 60kWh vuodessa ja käyttösähköön 26kWh, neliötä kohden. Yhteensä siis 86kWh/m2. Vaikka tuosta yhden kilowatin säästäisikin, niin en oikein viitsisi paukutella omaa taloani passiivitaloksi, vaan katson asuvani aivan tavallisessa talossa, korkeintaan matalaenergiatalossa.
Osa asukkaista/rakentajista näillä jaksaa elvistellä ja kehua taloaan. Itseäni huoletta kyllä enemmän korjaustarpeet ym. tulevaisuudessa, kuin muutama säästetty lati. Hieman säälin näitä nykymääritysten mukaan rakentavia. Voi tulla koekaniinina olo kalliiksi. Toivokaamme, että näin ei heille käy.
Kun pihalla oli tässä viime viikon -20, niin tönöni vei neliötä kohden 0,44 kWh/vrk.
Vedellä lutrataan paljon, josta saisi isoimmat säästöt aikaiseksi.
Minulla myös ihan perustalo ja vuodessa 70 kWh/neliö, puolet lämmitykseen (maalämpö) ja puolet muuhun sähköön. -20 asteen (joulu)kuukausi 1750 kWh eli 0,29 kWh/neliö. Viime kuussa poltin puita takassa noin 20 kertaa ehkä 5-6 kg päivässä, mikä tietenkin vähensi tuon pakkaskuukauden kulutusta jonkin verran.
En tiedä noitten luokkien määritteitä enkä sitä paljonko menisi -40 asteen pakkasella. Varmaan yli kaksinkertainen määrä.
Passiivitalon lämmitysenergian tarve etelä-suomessa 25 kWh/m2. (ei sis. käyttöveden lämmitystä)
Sinulla 60 kWh/m2 ?? (tuohon kuuluu myös siis lämmin vesi, mutta ei taida pelkät lämmitysenergiat olla 25kWh/m2)
Jos laskee, että käyttöveden osuus on 30% (km. 20%) kokonaiskulutuksesta, niin 86*0,3=25
60-25= n. 35kWh/m2 lämmitysenergian osuus
35 > 25 lämmitysenergian kulutus 40% suurempi kuin passiivitalossa
ei tarvi paukutella...
samma här, sulla on siis maalämpöpumppu...
tuo 35 kWh lämmitykseen on sähkön määrä, jonka käytät lämmitykseen.
maalampöpumpun tuottama lämmitysenergia on moninkertainen tuohon verrattuna.
lämmitysenergian tarve ei ole maalampöpumpun kuluttuma sähköenergia.
Taisi mennä siellä hieman ohi. Ei ole tarkoitus paukutelle, vaan asun edelleen aivan tavallisessa talossa.
"kokonaisenergian maksimitarve 85 kWh/m2"
Tuollaista en ennen muista olleeni rajana, mutta voin kyllä olla väärässäkin. Sinänsä ainoa järkevä tapa on katsoa kokonaisuutta, eikä mitä jokin osa vie.
Eli peilasin talon kulutusta tuohon kokonaiskulutukseen. Tämä taisi sinulta jäädä huomioimatta, ehkäpä tahallaan, koska ei viesti nyt niin pitkä tainnut olla?
Enkä tosiaankaan paukuttele energiankulutuksilla. Lämmitys- ja sähkökulut ovat marginaalisia rakentamisen kulujen kanssa. Näillä ei asukkaalle ole mitään taloudellista merkitystä. Jostain syystä näistä lämmityskuluista tulee monille fallosarvo. Itse valitsin aikoinani tuon kaukolämmön ja fakta kuitenkin on se, että suora sähkö olisi tullut kaikista halvimmaksi, vaikka suoran sähkön kalliutta taivastellaan.
Alkuperäinen kun kysyi, niin heitin oman lukuni 0,44kW/m2 -20 asteen pakkasessa lämmitystarpeeksi. Luku on niin pieni, että aivan sama. Varsinainen passiivitalo ei tarvitse varsinaista "järeätä" lämmitysjärjestelmää, vaan jotkut apulämmittimet riittävät. Se on täysin eri asia mitenkä lämpö saadaan jakautumaan mukavasti ilman vedon tuntua ja ilman, että jossain on liian kuuma.
Itselläni tämä lämmön jakautuminen on ongelma kun elellään ei lämmityskautta. Oleskelutiloissa on eri laitteita, jotka tuottavat lämpöä. Nämä tilat sijaitsevat keskikerroksessa, jossa lämmitettävää pintaa on kaikista vähiten ja lämpökuorma suurin, joten luonnollisesti nämä tilat kuumenevat. Osassa yläkerran makkareita ei ole juuri mitään ylimääräisiä lämmönlähteitä. Tästä seuraa se, että makkarit ovat liian kylmiä, vaikka keskikerroksessa on lämpöä liikaakin.
Aivan, kokonaiskustannushan se lopullisen laskun määrää.
Mutta jos puhutaan hyvin eristetystä talosta, niin silloin pitää katsoa lämmitysenergian osuutta. Lämpimän veden osuus kun riippuu sen käyttömäärästä ei niinkään eristyksestä.
Talon sisäisten sähkölaitteiden kulutus taas on pois lämmityksestä, ainakin jos on nopesti reagoiva lämmitystapa (esim. suora sähkölämmitys), tällöin hukkalämpöä (sisätilan ylilämpöä) ei pääse syntymään.
Talon kokonaiskustannuksista pitkällä aikavälillä määrää niin moni asia: pankista saatu marginaali, mihin poriin tai rimeen korko sidottu ja sen kehitys, rakennuskustannukset, kokonaisenergiakustannukset, jälleenmyyntiarvo jne.
Pääasia että kodissa on hyvä asua ja se tuntuu omalta kodilta.
Tuo 75 kWh/m2 taitaa olla etelään ja 85 pohjoiseen.
Olisi mukava nähdä eka passiivitalo, joka rakennetaan sodankylästä pohjoisempaan. Päästäänkö todellakin tuohon 35:seen.
"Olisi mukava nähdä eka passiivitalo, joka rakennetaan sodankylästä pohjoisempaan. Päästäänkö todellakin tuohon 35:seen. "
Varmaan tuohon päästään kun vedetään vällyjä tajuttomasti, pienet ikkunat jne. Erittäin mielenkiintoista olisi nähdä talo 20-30 vuoden kuluttua. Mistä pukkaa minkäkinlaista kasvustoa esille ja paljonko on purettu.
aina puhutaan home ongelmista... taitaa ne pääasialliset hometaloot olla 70 luvulta, jolloin tiivisteltiin taloja, mutta ilmanvaihto oli painovoimainen (ja huonosti suunniteltu).
koneellinen ilmanvaihtohan se nykyään kaikissa.
Mistä ihmeestä olette tulleet käsitykseen että eristeen paksuntaminen lisää kosteusriskiä?
Eristeen paksuntamisen kanssa pitää olla selvillä minne kastepiste muuttaa.
Voiko ulkolämpötilan suhteen laskentakaava olla sama kuin sisälämpötilan kanssa eli asteen vaihdos on 5%. Tuntuis loogiselle, -10c poltan uunillisen ja -20c poltan tuplaten enemmän eli kaksi uunillista. Tosin tähän en ottanut mukaan kasvavaa muuttujaa kun en tiedä kaavaa enkä jaksa laskea että -10c-11c on 5%, - 11c-12c on edelleen 5% mutta määränä eri...
vaan jos sisä- ja ulkolämpötilojen ero kaksinkertaistuu niin lämmitystarve myös. Eli sisällä 20C, ulkona 0, niin -20C saa siihen nähden polttaa tuplaten enemmän.
Ei kai tuo nyt mitään legendaa ole, vaan aivan tavallista rakennusfysiikkaa.
Hyvänä esimerkkinä on esim. nämä vanhat talot, joissa ei mitään höyrysulkuja ole. Hyvin toimivat (no joo, ainakin osa). Sama rakenne paksummalla eristellää olisi jo lahottanut tönön aikoja sitten.
Rakenteisiin pääsee kuitenkin aina jostain kosteutta. Ohuemmassa rakenteessa kuivuminen on nopeampaa.
Höyrysulut luonnollisesti vähentävät kosteuskuormaa, mutta eivät ole mitään 100% sulkuja. Rakentamisen huolellisuus korostuu. Ovatko sitten rakentajat näin huolellisia, kun tähän astikkaan ei ole oltu. Hienoahan se olisi, jos rakentamisen laadussa tapahtuisi jotain nousua näiden paksuuntuvien eristeiden myötä, mutta eiköhän se sama jamppa tee noita höyrysulkuja ja villoituksia kuin tähänkin asti. Urakasssa kun vähän pisii, niin oma tuntihinta triplaantuu ja ei se ole oma arse, joka palelee kuitenkaan.
Ja vaikka rakenne oltaisiin tehtykkin oikein, niin talvella kun yläpohjaan tuiskuaa jostain lunta, niin metrin paksusta villasta sen kuivuminen on hitaanpaa kuin 30cm paksusta.