Likinäön parantuminen

haluaisitietää

Hei kaikille silmälääketieteen asiantuntijoille ja myös likinäköisille.

Taidan olla aika erikoinen tapaus silmieni kanssa. Tarinani on seuraavanlainen: Sain lasit n. 12-vuotta täytettyäni. Vahvuudet olivat pienet, -1 luokkaa kasvaen hieman n. 16. ikävuoteen asti. En käyttänyt laseja lukuunottamatta taululle kunnes näköni heikentyi n. -2:seen, jolloin käytin laseja silloin tällöin ja n. 17-vuotiaana hankin piilolasit. Näköni pysyi ikävuosina 19-26 tasaisesti n. -2.5 - -2,75 luokemissa. 27-vuotta täytettyäni kävin tarkistuttamassa jälleen näköni, samassa -2,75 vahvuuksissa pysyttiin. Tästä 4 kuukautta myöhemmin en yhtäkkiä enää nähnyt kunnolla tietokoneelle piilolaseillani. Kävin optikolla, joka yllättäen sanoi näköni parantuneen ja olevan nyt vasemmassa -2,25 ja oikeassa silmässä -1,75 hajataittoa 0,75. Neljä kuukautta myöhemmin palasin samoilla oireilla optikolle, en nähnyt kunnolla lähelle: vasemmassa -2, oikeassa -1,75. Tästä kuusi kuukautta myöhemmin (1/2010), vasemmassa -1,25, oikeassa -1. Tammikuussa 2010, siis nyt, hetkittäin näen aivan tarkasti hyvinkin kauas, yksityiskohtia, mainosten pientä tekstiä, heijastuksia, jne. Silmälääkäri ei osannut tilaani selittää ja nyt yritänkin löytää kaiken mahdollisen tiedon tästä. Osaisikohan kukaan ehdottaa, mitä silmilleni on tapahtunut. Ei kai kyse voi olla jostain aivokasvaimesta tms? Tunnetteko ketään, jolla on käynyt samoin? Olen lukenut akkomondaatiospasmista, mutta kohdallani tietokoneen tuijottaminen ei ole viime vuosina vähentynyt. Ehkä paperilta lukeminen on hieman vähentynyt.

28

5697

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Awustaja

      Et ole ainutlaatuinen, muitakin "onnenpekkoja" on. Ikääntymisellä on joillekin hyvät puolensa.
      Uskon että lääkärilläsi ei ollut kristallipalloa josta tilaasi olisi osannut selittää.
      Mikäli sait puhtaat paperit silmälääkäriltäsi, luota häneen. Hän puhuu nykytilastasi koulutuksensa suomalla varmuudella.

      • haluaisitietää

        Joo, olen tästä onnellinen. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää voida jotenkin selittää, mitä on tapahtunut. Miksi joillakin näin käy? Toimiiko akkomondaationi yhtäkkiä paremmin? Miksi?

        En ole kuullut yhdestäkään tutusta tai tutuntutusta, jolla olisi käynyt sama. Meitä onnenpekkoja ei taida olla prosentuaalisesti kovin paljon (mikä prosentti?). Tekeeköhän kukaan aiheesta tutkimusta, mielelläni ottaisi yhteyttä? Ehkä meillä onnenpekoilla on jotakin yhteistä ja ehkäpä voisi löytyä jopa keinoja, joilla toistenkin näköä voisi parantaa. Mielestäni tieteen pitäisi huomioida poikkeukset erityisesti, niistä saattaa oppia uutta.


      • Awustaja
        haluaisitietää kirjoitti:

        Joo, olen tästä onnellinen. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää voida jotenkin selittää, mitä on tapahtunut. Miksi joillakin näin käy? Toimiiko akkomondaationi yhtäkkiä paremmin? Miksi?

        En ole kuullut yhdestäkään tutusta tai tutuntutusta, jolla olisi käynyt sama. Meitä onnenpekkoja ei taida olla prosentuaalisesti kovin paljon (mikä prosentti?). Tekeeköhän kukaan aiheesta tutkimusta, mielelläni ottaisi yhteyttä? Ehkä meillä onnenpekoilla on jotakin yhteistä ja ehkäpä voisi löytyä jopa keinoja, joilla toistenkin näköä voisi parantaa. Mielestäni tieteen pitäisi huomioida poikkeukset erityisesti, niistä saattaa oppia uutta.

        Taittovirheetön silmä on kaikilta ominaisuuksiltaan virheetön. Kaikki palaset ja mömmöt sopusoinnussa keskenään.
        Valon taittumisen kannalta vaikuttaa silmässä hyvin moni asia. Valomatto osuu ensimmäisenä kyynelnesteeseen. Sen paksuus ja taitekerroin vaikuttaa. Itse sarveiskalvon paksuus ja kaarevus. Lasiaisen taitekerroin. Linssin eli mykiön. Myös kuljettu matka, eli silmän pituus vakuttaa kokonaisuuteen. Viimeiseksi matka kulkeutuu verkkokalvolle josta reseprorit välittävät näköhermoa pitkin informaation josta aivosi rakentavat näkemäsi kuvan. Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen.
        Jokin näistä, tai jossain näistä on tapahtunut muutos, mikäli silmäsi on tullut lähemmäksi emmetrooppia tilannetta.
        Uskoisin ettei vanha enoni Erkkikään osaisi vastata kysymykseesi, vaikka Erkki oli viisas ja tiesi kaiken...


      • haluaisitietää
        Awustaja kirjoitti:

        Taittovirheetön silmä on kaikilta ominaisuuksiltaan virheetön. Kaikki palaset ja mömmöt sopusoinnussa keskenään.
        Valon taittumisen kannalta vaikuttaa silmässä hyvin moni asia. Valomatto osuu ensimmäisenä kyynelnesteeseen. Sen paksuus ja taitekerroin vaikuttaa. Itse sarveiskalvon paksuus ja kaarevus. Lasiaisen taitekerroin. Linssin eli mykiön. Myös kuljettu matka, eli silmän pituus vakuttaa kokonaisuuteen. Viimeiseksi matka kulkeutuu verkkokalvolle josta reseprorit välittävät näköhermoa pitkin informaation josta aivosi rakentavat näkemäsi kuvan. Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen.
        Jokin näistä, tai jossain näistä on tapahtunut muutos, mikäli silmäsi on tullut lähemmäksi emmetrooppia tilannetta.
        Uskoisin ettei vanha enoni Erkkikään osaisi vastata kysymykseesi, vaikka Erkki oli viisas ja tiesi kaiken...

        Tämä ajatus tulee mieleen. Koska näistä asioista on niin vaikeaa saada minkäänlaista teoreettista selitystä. Luulisi, että aihetta tosiaan tutkittaisi tai on tutkittu jossakin päin Suomea, varmasti tutkitaan jossakin päin maailmaa, siis sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat likinäön vähentymiseen tai lisääntymiseen ja vaikuttaako esim. jonkinlainen näköterapia (vision therapy) suotuisasti likinäköön.

        Eno Erkki ei taida olla yhtä kuin lääketiede.


      • awustaja
        haluaisitietää kirjoitti:

        Tämä ajatus tulee mieleen. Koska näistä asioista on niin vaikeaa saada minkäänlaista teoreettista selitystä. Luulisi, että aihetta tosiaan tutkittaisi tai on tutkittu jossakin päin Suomea, varmasti tutkitaan jossakin päin maailmaa, siis sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat likinäön vähentymiseen tai lisääntymiseen ja vaikuttaako esim. jonkinlainen näköterapia (vision therapy) suotuisasti likinäköön.

        Eno Erkki ei taida olla yhtä kuin lääketiede.

        Olen jossain vaiheessa elämääni kuullut että maailmalla olisi todellakin aihetta tutkittu. Joskin kananpojilla. Testeinä erilaisilla ärsykkeillä ja toisaalta ärsykkeettömyydellä. Myöskin hyvin tarkoilla mittauksilla. Sadasta kanapojasta 45 saatiin tulos likinäköisyyden paranemisesta, toisaalta 45:llä se huononi.
        -Loput 10 pääsi karkuun.

        Olen kanssasi eri mieltä silmälääketieteen tasosta.


      • haluaisitietää
        awustaja kirjoitti:

        Olen jossain vaiheessa elämääni kuullut että maailmalla olisi todellakin aihetta tutkittu. Joskin kananpojilla. Testeinä erilaisilla ärsykkeillä ja toisaalta ärsykkeettömyydellä. Myöskin hyvin tarkoilla mittauksilla. Sadasta kanapojasta 45 saatiin tulos likinäköisyyden paranemisesta, toisaalta 45:llä se huononi.
        -Loput 10 pääsi karkuun.

        Olen kanssasi eri mieltä silmälääketieteen tasosta.

        ..sopisi aiheen tutkimus. Siis tehtäisiin suuren mittakaavan seurantatutkimus, jossa tutkittaisiin ihmisten näön, silmän rakenteiden ym. tarpeellisen kehittymistä ja verrattaisiin likinäköisten, kaukonäköisten ja normaalinäköisten tuloksia, sekä toivottavasti tällaisten kuin minun, jolla tapahtuu likinäön huomattavaa vähentymistä. Sieltä voisi löytyä jotain selityksiä asioille, jotka silmälääkärit nykyään sanovat, ei ole näyttöä, ei voi tietää jne. Näkö on kuitenkin aika tärkeä asia ja jos hyvää näköä voitaisiin jotenkin ennelta suojella tai likinäköä hoitaa joillakin vielä vähän käytetyillä menetelmillä, tämä olisi arvokasta tietoa.


      • haluaisitietää
        haluaisitietää kirjoitti:

        ..sopisi aiheen tutkimus. Siis tehtäisiin suuren mittakaavan seurantatutkimus, jossa tutkittaisiin ihmisten näön, silmän rakenteiden ym. tarpeellisen kehittymistä ja verrattaisiin likinäköisten, kaukonäköisten ja normaalinäköisten tuloksia, sekä toivottavasti tällaisten kuin minun, jolla tapahtuu likinäön huomattavaa vähentymistä. Sieltä voisi löytyä jotain selityksiä asioille, jotka silmälääkärit nykyään sanovat, ei ole näyttöä, ei voi tietää jne. Näkö on kuitenkin aika tärkeä asia ja jos hyvää näköä voitaisiin jotenkin ennelta suojella tai likinäköä hoitaa joillakin vielä vähän käytetyillä menetelmillä, tämä olisi arvokasta tietoa.

        :) "piilevä" näppäimistölukivirhe


      • Kuka vaan voi tutkia
        haluaisitietää kirjoitti:

        ..sopisi aiheen tutkimus. Siis tehtäisiin suuren mittakaavan seurantatutkimus, jossa tutkittaisiin ihmisten näön, silmän rakenteiden ym. tarpeellisen kehittymistä ja verrattaisiin likinäköisten, kaukonäköisten ja normaalinäköisten tuloksia, sekä toivottavasti tällaisten kuin minun, jolla tapahtuu likinäön huomattavaa vähentymistä. Sieltä voisi löytyä jotain selityksiä asioille, jotka silmälääkärit nykyään sanovat, ei ole näyttöä, ei voi tietää jne. Näkö on kuitenkin aika tärkeä asia ja jos hyvää näköä voitaisiin jotenkin ennelta suojella tai likinäköä hoitaa joillakin vielä vähän käytetyillä menetelmillä, tämä olisi arvokasta tietoa.

        Onhan tota yritetty selvittää vuosikymmenet, ei jää mitään käteen. Yövalo taitaa olla ainoa ja täysin epävarma tekijä. Mutta koko hommahan on toki optikoiden ja silmälääkärien salaliitto... Saadaan myytyä piilarit, lasit, tehtyä taittovirhekirurgiaa, verkkokalvojen korjauksia jne...


    • Helppo tapaus...

      Sulla on ollut pieni likitaitto nuorena, olet spasmannut vain jonkinverran ettet ole saanut pahempia oireita (kaksoiskuvia sisäänkarsatuksesta jne) eli olet mennyt vähän enemmän miinuksille, sitten sua on pikkaisen ylikorjattu kun olet sanonut että näet muka paremmin lisäkorjauksella (kuten spasmaajat voivat tehdä), olet sietänyt ylikorjauksen kunnes ikä alkaa rasittaa ja sitten oletkin alitajuiseti tyytynyt jo lievempiin korjauksiin, psyyke muuttuu ja spasmaaminenkin vähenee ajan kanssa, nuorena sulla on ollut isot mustuaiset joka lisää vähän miinustarvetta vaikka muuten silmä ihan sama, nyt mustuainen vähän jo pienempi. Hajataitto (ehkä lievä ja jota ei ole aina katsottu aiheelliseksi korjata laseilla) voi olla muuttunut. Sitentäten oletkin taas lähes alkutilanteessasi. Ja toki olet kehittämässä mykiön reunaosiin vähän harmaakaihea (jota ei vielä voi muutoin todeta) ja se näennäisesti litistää mykiön kuperaa muotoa ja vie sinua plussan suuntaan.

      MOT. Ole hyvä...

      • haluaisitietää

        Eikös harmaakaiheen liity heikkenevä ei parantuva näöntarkkuus? Kävin juuri silmälääkärillä, netin tekstien perusteella lääkäri pystyisi toteamaan mustuaisen harmaantumisen, jopa pienen sellaisen? Mitään näön samentumista ei ole ollut.


      • haluaisitietää
        haluaisitietää kirjoitti:

        Eikös harmaakaiheen liity heikkenevä ei parantuva näöntarkkuus? Kävin juuri silmälääkärillä, netin tekstien perusteella lääkäri pystyisi toteamaan mustuaisen harmaantumisen, jopa pienen sellaisen? Mitään näön samentumista ei ole ollut.

        Olen huomannut, että silmät tarkentavat poikkeavan hyvin, jos peitän toisen silmän ja katson kaukaisuuteen tavallaan kohteen "läpi". Vaikuttaa siltä, että tarkennuksessa on jokin tahdosta riippumaton elementti, siis kun katson 5 metrin päässä n. 3 sentin kokoista tekstiä yrittäen nähdä sen, tulos on sumeampi kuin silloin rentoutan silmän ja katson kohteen "läpi". Siis näen aivan huomattavasti paremmin näin, haaleammin, mutta yhtä terävästi kuin piilolaseilla. Vaikutus myös kestää jonkin aikaa, vaikka katson konetta välillä. Nostaessani katseen, näen huomattavasti tarkemmin vähän aikaa sitten 5 metrin päässä olevan tekstin, kuin ennen tätä lävitsekatsomis-treeniä, kummallakin silmällä yhtäaikaa katsottuna.


      • Tässäpä sitä.
        haluaisitietää kirjoitti:

        Eikös harmaakaiheen liity heikkenevä ei parantuva näöntarkkuus? Kävin juuri silmälääkärillä, netin tekstien perusteella lääkäri pystyisi toteamaan mustuaisen harmaantumisen, jopa pienen sellaisen? Mitään näön samentumista ei ole ollut.

        Näöntarkkuus heikkenee enemmän, jos samentuma on keskiosissa. Jos samentuma on reunoilla, niin se ei tule vielä mitenkään verhoksi eteen mutta voi silti muuttaa reunaosien muotoa ja siten linssin taittovoimaa. Jos nyt ihan "neuroottisena" alkaa kaihea hakemaan, niin mustuaisen maksimilaajennus parillakin tipalla ja sitten sivuttain katsomalla voi löytää jotain sameutta reunoilta. Mutta ei kaihi aina samea ole, voi olla kirkaskin mutta vaan paksuuntunut. Sitä taas ei katsomalla aina voi sanoa. Ei taida siis olla penkomisesta käytännön hyötyä. Ja hoito on sitten aina sama, kaihileikkaus kun näkö ei enää laseilla tms. korjaannu riittävästi eli arki tai työ alkaa liikaa kärsiä.


      • Guesss
        haluaisitietää kirjoitti:

        Olen huomannut, että silmät tarkentavat poikkeavan hyvin, jos peitän toisen silmän ja katson kaukaisuuteen tavallaan kohteen "läpi". Vaikuttaa siltä, että tarkennuksessa on jokin tahdosta riippumaton elementti, siis kun katson 5 metrin päässä n. 3 sentin kokoista tekstiä yrittäen nähdä sen, tulos on sumeampi kuin silloin rentoutan silmän ja katson kohteen "läpi". Siis näen aivan huomattavasti paremmin näin, haaleammin, mutta yhtä terävästi kuin piilolaseilla. Vaikutus myös kestää jonkin aikaa, vaikka katson konetta välillä. Nostaessani katseen, näen huomattavasti tarkemmin vähän aikaa sitten 5 metrin päässä olevan tekstin, kuin ennen tätä lävitsekatsomis-treeniä, kummallakin silmällä yhtäaikaa katsottuna.

        Jos oikein ymmärsin, niin kuulostaa että et tarkenna poikkeuksellisen hyvin vaan liian paljon, ts. tarkennus jää vähän kramppiin, sitten vasta kun alitajuisesti katsot liian kauas (eli et yritä tarkentaa) niin kuva haluamallasi etäisyydellä paranee. Ja kun saat tän "krampin" rentoutumaan niin jaksat taas vähän aikaa paremmin kunnes ajadut taas samaan kierteeseen. Joko pidät taukoja tai hommaat ehkä sovimammat lasit. Jos sellaiset juuri sinulle sattuisi löytymään. Vasta koekäyttö todellisessa elämässä lopulta kertoo sen.

        Tai sitten sun johtavassa silmässä on jotain häikkää, silä silmällä yrität alitajuisesti aina katsoa ikäänkuin ekaks, kun sallit alitajuntasi unohtaa johtavan silmän komennon niin tää sun kakkossilmä toimiikin itse asiassa jostain nykyisestä syystä paremmin. Onkohan johtavassa silmässä mahdollinen lasikorjaus enää paras mahdollinen tms? Tai onko siinä joku pohjavika joka vaatisi arvion? Näissä hommissa vika voi jotenkin korjaantua laseilla mutta varsinainen vika jää toteamatta ja se sitten pahenee kunnes lasi ei autakaan ja näkö pilalla. Jottei tule vastaväitteitä niin leikitellään varsin tavallisella vialla, sanotaan että silmänpohjassa on jotain sökönä, sinne syntyy turvotusta, sen voi lasien muuttamisella plussan suuntaan kompensoida (kun silmä on ikäänkuin lyhentynyt kun pohjassa verkkokalvo turvotuksen takia työntynyt eteenpäin), tuntuu että näkö vähän paranee laseilla kunnes vika vaan pahenee ja verkkokalvo alkaa olla pilalla. Eli sanoisin kyllä että aina kun joku outo juttu silmässä niin kannattais varmistaa silmälääkärillä että onko vaan joku lasijuttu. No news is good news. Sit vaan lasien kanssa tappelemaan. Jos on outo juttu, niin ei se tavallinen lasikorjaus sitten aina vaan niin hyvä ole kuin ennen sitä outoa juttua.


      • haluaisitietää
        Tässäpä sitä. kirjoitti:

        Näöntarkkuus heikkenee enemmän, jos samentuma on keskiosissa. Jos samentuma on reunoilla, niin se ei tule vielä mitenkään verhoksi eteen mutta voi silti muuttaa reunaosien muotoa ja siten linssin taittovoimaa. Jos nyt ihan "neuroottisena" alkaa kaihea hakemaan, niin mustuaisen maksimilaajennus parillakin tipalla ja sitten sivuttain katsomalla voi löytää jotain sameutta reunoilta. Mutta ei kaihi aina samea ole, voi olla kirkaskin mutta vaan paksuuntunut. Sitä taas ei katsomalla aina voi sanoa. Ei taida siis olla penkomisesta käytännön hyötyä. Ja hoito on sitten aina sama, kaihileikkaus kun näkö ei enää laseilla tms. korjaannu riittävästi eli arki tai työ alkaa liikaa kärsiä.

        Tällä hetkellä en oikein tiedä, mitä uskoa. Näköni vaihtelee paljon, toisinaan tuntuu, että silmäni pystyvät tarkentamaan hyvinkin satunnaisia kohteita, usein kauempana olevia numeroita tai ehkä numeroista juuri tämän huomaan.

        Niin ja näitä muuntuvia silmiäni tarkkaillessani olen melkein vakuuttunut, että molemmat silmäni toimivat yksin paremmin kuin yhdessä, pystyvät parhaiten tarkentamaan, kun peitän toisen silmän kädellä.


      • haluaisitietää
        haluaisitietää kirjoitti:

        Tällä hetkellä en oikein tiedä, mitä uskoa. Näköni vaihtelee paljon, toisinaan tuntuu, että silmäni pystyvät tarkentamaan hyvinkin satunnaisia kohteita, usein kauempana olevia numeroita tai ehkä numeroista juuri tämän huomaan.

        Niin ja näitä muuntuvia silmiäni tarkkaillessani olen melkein vakuuttunut, että molemmat silmäni toimivat yksin paremmin kuin yhdessä, pystyvät parhaiten tarkentamaan, kun peitän toisen silmän kädellä.

        Koska ero piilolaseilla ja ilman laseja näkemiseen on kaventunut edelleen, olen ollut viikon käyttämättä laseja. Näköni vaikuttaa vaihtelevan aivan huomattavasti, aamuisin kirkkaalla valolla ulkona näen jo hyvin, vaikka aluksi valo tuntuu häikäisevältä. Johtuisikohan tämä mustuaisen krampista, siis mustuaisen liiallisesta aukinaisuudesta? Kun valo pakottaa mustuaisen pienemmäksi näköni on huomattavasti tarkempi. Pimeässä tarkka näkeminen on heikointa ja myös silloin kun olen katsonut pidempään jotakin lähellä olevaa kohdetta. Silmän lähellä olevien lihasten hieronta vaikuttaa rentouttavan katsetta ja silmiä, mikä myös tekee "automaattisen tarkentamisen" (tarkan näkemisen, kun en yritä pitkän aikaa katsoa samaa kohdetta) paremmaksi.
        Eilen kokeeksi katselin ratikassa kohteita, joita en nähnyt tarkasti n. 5-7 metrin päässä (kuvaruutu, jossa huonolla kontrastilla tekstiä). Huomasin, että kun tietoisesti rentoutin kasvojani ja katsoin kirjainten yksityiskohtia, matkan loppuvaiheessa pystyin lukemaan tekstin selkeästi!
        Outo piirre muuntuvassa näkökyvyssäni on myös se, että näen erityisen hyvin punaiset valotaulut ja niissä olevat kellonajat ja mainostekstit, bensa-asemien bensan hinnat. Silmälääkäri sanoi lyhyesti: tämä ei ole mahdollista. Nyttemmin tämä on vielä korostunut: vaikka muuten näen tavallista heikommin, punaiset valotaulutekstit edelleen näkyvät selkeästi. Mahdollista tai ei, seurassani olevat ihmiset kyllä näkevät samat kirjaimet ja numerot. :)
        Mieliala vaikuttaa myös olevan yhteydessä näkökykyyn, erityisen hyvällä tuulella tuntuu, että silmät tarkentavat aivan omia "aikojaan", yhtäkkiä näen kohteita selkeästi, jotka yleensä eivät ole näkyneet (tutut kyltit, mainostekstit jne).
        Yhteenvetona on, että viikon aikana, kun en ole käyttänyt -1-vahvuisia piilolaseja, näkö on kehittynyt ja olen alkanut tarkentamaan kohteita, jotka alussa pysyivät sumeina. Voi olla, että tapahtuu jokin muu käännös, saa nähdä.


      • yksjuttuvälistä
        haluaisitietää kirjoitti:

        Koska ero piilolaseilla ja ilman laseja näkemiseen on kaventunut edelleen, olen ollut viikon käyttämättä laseja. Näköni vaikuttaa vaihtelevan aivan huomattavasti, aamuisin kirkkaalla valolla ulkona näen jo hyvin, vaikka aluksi valo tuntuu häikäisevältä. Johtuisikohan tämä mustuaisen krampista, siis mustuaisen liiallisesta aukinaisuudesta? Kun valo pakottaa mustuaisen pienemmäksi näköni on huomattavasti tarkempi. Pimeässä tarkka näkeminen on heikointa ja myös silloin kun olen katsonut pidempään jotakin lähellä olevaa kohdetta. Silmän lähellä olevien lihasten hieronta vaikuttaa rentouttavan katsetta ja silmiä, mikä myös tekee "automaattisen tarkentamisen" (tarkan näkemisen, kun en yritä pitkän aikaa katsoa samaa kohdetta) paremmaksi.
        Eilen kokeeksi katselin ratikassa kohteita, joita en nähnyt tarkasti n. 5-7 metrin päässä (kuvaruutu, jossa huonolla kontrastilla tekstiä). Huomasin, että kun tietoisesti rentoutin kasvojani ja katsoin kirjainten yksityiskohtia, matkan loppuvaiheessa pystyin lukemaan tekstin selkeästi!
        Outo piirre muuntuvassa näkökyvyssäni on myös se, että näen erityisen hyvin punaiset valotaulut ja niissä olevat kellonajat ja mainostekstit, bensa-asemien bensan hinnat. Silmälääkäri sanoi lyhyesti: tämä ei ole mahdollista. Nyttemmin tämä on vielä korostunut: vaikka muuten näen tavallista heikommin, punaiset valotaulutekstit edelleen näkyvät selkeästi. Mahdollista tai ei, seurassani olevat ihmiset kyllä näkevät samat kirjaimet ja numerot. :)
        Mieliala vaikuttaa myös olevan yhteydessä näkökykyyn, erityisen hyvällä tuulella tuntuu, että silmät tarkentavat aivan omia "aikojaan", yhtäkkiä näen kohteita selkeästi, jotka yleensä eivät ole näkyneet (tutut kyltit, mainostekstit jne).
        Yhteenvetona on, että viikon aikana, kun en ole käyttänyt -1-vahvuisia piilolaseja, näkö on kehittynyt ja olen alkanut tarkentamaan kohteita, jotka alussa pysyivät sumeina. Voi olla, että tapahtuu jokin muu käännös, saa nähdä.

        Höh, jos näet punaisella pohjalla tekstit paremmin niin silmäsi haluaisivat enemmän miinuskorjausta laseihin. Joko et osannut selittää asiaa silmälääkärille tai hän ei kuullut tai ei pysynyt kärryillä. On sitten ihan eri asia tarvitsetko sitä miinusta.


      • haluaisitietää
        yksjuttuvälistä kirjoitti:

        Höh, jos näet punaisella pohjalla tekstit paremmin niin silmäsi haluaisivat enemmän miinuskorjausta laseihin. Joko et osannut selittää asiaa silmälääkärille tai hän ei kuullut tai ei pysynyt kärryillä. On sitten ihan eri asia tarvitsetko sitä miinusta.

        Niin, voi olla, että kyse on vain tuosta kaukana olevan hyvän kontrastin omaavan tekstin näkemisestä. Näen muutenkin kaukana olevia kohteita hyvin ja tuntuu, että parin päivän välein huomaan edistystä näössä sen jälkeen kun lopetin -1 piilareiden käytön. Pärjään ilman piilareita hyvin ja näkö tuntuu tykkäävän niiden käyttämättömyydestä nyt, tarkentelee koko ajan paremmin.


    • Kokonaisuus

      Onko elämässäsi ollut muita muutoksia tämän näön paranemisen aikana, koska ihminenhän on kokonaisuus ja muut asiat voivat myös vaikuttaa näköön. Oletko esimerkiksi vähentänyt lähityöskentelyä, muuttanut ruokavaliota, alkanut ulkoilla enemmän tms.?

      • haluaisitietää

        Otsikon mukaisesti olisi helpompi kysymys, onko näön paramisen aikana mikään asia elämässäni pysynyt ennallaan. Ruokavalioni ei ole olennaisesti muuttunut eikä lähityöskentelyn määrä, joka on pikemminkin lisääntynyt. Stressiäkin löytyy elämästäni, mutta stressi on muuttunut laadultaan. Stressi tuntuu huomattavasti enemmän hallittavissa olevalta ja todella kamalia stressipiikkejä tulee enää harvoin. Oikeastaan koko likinäköisyyden ajan olen ollut stressissä ja stressitön tila on ollut aikamoinen harvinaisuus minulle. Ihmettelin tuossa jokin aika sitten, että tällaistäkö ihmisten elämä on keskimäärin.


      • =) ( . )( . )
        haluaisitietää kirjoitti:

        Otsikon mukaisesti olisi helpompi kysymys, onko näön paramisen aikana mikään asia elämässäni pysynyt ennallaan. Ruokavalioni ei ole olennaisesti muuttunut eikä lähityöskentelyn määrä, joka on pikemminkin lisääntynyt. Stressiäkin löytyy elämästäni, mutta stressi on muuttunut laadultaan. Stressi tuntuu huomattavasti enemmän hallittavissa olevalta ja todella kamalia stressipiikkejä tulee enää harvoin. Oikeastaan koko likinäköisyyden ajan olen ollut stressissä ja stressitön tila on ollut aikamoinen harvinaisuus minulle. Ihmettelin tuossa jokin aika sitten, että tällaistäkö ihmisten elämä on keskimäärin.

        Elämä on parhaimmillaankin yhtä helvettiä mikäli niin haluaa.
        Stressaantua voi niin monista asioista. Vaikkapa silmälääketieteen tilasta....


      • haluaisitietää
        =) ( . )( . ) kirjoitti:

        Elämä on parhaimmillaankin yhtä helvettiä mikäli niin haluaa.
        Stressaantua voi niin monista asioista. Vaikkapa silmälääketieteen tilasta....

        Noh, aika harva kai haluaa elämän olevan helvettiä, eiköhän siihen stressiin aina jonkinlaisia syitä löydy, vaikkapa ainakin osakseen omassa itsessä. Pitkäaikainen stressi voi myös olla fysiologinen tila, jota ei ihan helposti mennä viisastelulla muuttamaan.

        Ja jos tuolla silmälääketieteen tilasta stressaantumisella viittaat tähän keskusteluun, niin eiköhän se ole aika luonnollista, että ihminen kiinnostuu oman näkönsä parantumisesta ja sen mahdollisista syistä ja haluaa näitä tutkia? Ainakin on päivän selvää, että tämä muutos on mahdollista ja on myös selvää, että jokin tämän on aiheuttanut. Asiantuntijoilla ei ole yhteneväistä mielipidettä, joten on mielenkiintoista lueskella asiaan liittyviä artikkeleita ja yrittää kysellä, mitkä tekijät voisivat muutokseen vaikuttaa. Monilla asiantuntijoilla on kuitenkin tietämystä ja uskallusta heittää arvauksia ilmaan. Eikö olisi mahtavaa, jos tulevaisuudessa likinäköisyyttä voitaisi ehkäistä tai jopa parantaa? Aiheesta varmasti jossakin päin maailmaa tehdään tutkimusta, olisi mielenkiintoista kuulla siitä.

        Mikäköhän tällaisessa kyselemisessä on niin hermostuttavaa osalle asiantuntijoista?


    • vesipaasto

      Olen ollut vesipaastolla 10 päivää ja 7 päivän jälkeen huomasin, että näen lukulaseilla paremmin kuin normaaleilla. Arvot 3 ja 1,75. Eli näkö on parantunut. Jostain sain tietää, että johtunee sokeritasapainosta tai insuliinista. Joskun näin voi käydä myös jos aivoissa on kasvain tai kysta ja vesipaastossa se pienenee , eikä painakkaa aivoja samoin??? Monilla karppaajilla ollut samoja kokemuksia.

    • Ritva A.

      Mielenkiintoinen tilanne, muttei mahdoton. Yleensä likinäkö vähenee iän myötä, tosin joillakin miinuksien lisääntyminen jatkuu hyvinkin pitkään.

      Yleensä likinäkö alkaa vähentyä ikänäön ilmaannuttua, joillakin myöhemmin. Tunnen useita eri henkilöitä, joilla leivät miinutkset (maks. -2,5) ovat vähentyneet iän myötä niin, että he ovat nykyään kaukonäköisiä eli tarvitsevat pluslasit sekä kauas, että lähelle.

      Minua kiinnostaisi tietää, miten yleistä tämä on? Häviääkö lievä likinäkö lähes aina iän myötä pois? Omalla enollani likinäkö korjaantui jo nuorella iällä. Nyt hänellä on miinusta 0,25 ja 0,50. Ikänäkö ei ole vielä alkanut, vaikka hän täyttääkin vuoden kuluttua 50-vuotta.

      Kertokaapa omista kokemuksistanne. Onko teillä likinäkö vähentynyt iän myötä tai jopa hävinnyt kokonaan muuttuen kaukonäköisyydeksi? Entäs muut, onko täällä myooppeja, joilla kaukolasien arvot ovat pysyneet samoina ikääntymisestä huolimatta?

      Mikäli aiemmat olettamukseni pitävät paikkaansa, näyttää siltä, että lievästi likinäköisen ei kannata käydä taittovirheleikkauksessa, koska iän myötä näkö liukuu herkästi plussan suuntaan.

      Mikä tekee plussanäöstä niin pahan? No tietysti se, ettei kaukonäköinen henkilö näe vanhempana terävästi millekään etäisyydelle ilman laseja. Täten silmänsä leikkauttava, -1,50 dioptrin verran likinäköinen, voi mennä ojasta allikkoon ja tulla täysin laseista riippuvaiseksi viisikymppisenä. Onko se tuhansien eurojen epävarman sijoituksen arvoista?

      • --------------------

        Myös eräät lääkkeet vaikuttavat näköön.
        Lisäaineilla saattaa olla myös vaikutusta ja sillä, jos on tullut allergiseksi jollekin niin että jokin kohta jossakin turpoaa.


    • Rillit monta vuotta

      ''Myös eräät lääkkeet vaikuttavat näköön.
      Lisäaineilla saattaa olla myös vaikutusta ja sillä, jos on tullut allergiseksi jollekin niin että jokin kohta jossakin turpoaa. ''

      Todella hyvä huomio! Silmän taittovoima muuttuu oleellisesti mykiön muodonmuutosten seurauksena.

    • näillä mennään

      Ikä saattaa hoitaa tuota likinäköisyyttä parempaan suuntaan. Minulle on käynyt noin ja sain lasit 9v ja olen nyt 40 . Näköni on parantunut koko ajan ja vahduudesta -5 on tultu alle 3 mutat ikänäkö nostaa päätään. :=)

    • Anonyymi

      Minulla plus lasit 5vuotiaasta lähtien. Vasen silmä lähes sokea. Lasit ovat aina olleet 2.50-3.00 kauas. Nyt 65vuotiaana oikea näkevä silmäni näkö oli parantunut niin paljon että sain silmälääkäriltä 1,25 . Kahden kuukauden käytön jälkeen en nähnyt laseilla kauas. Eilen kävin sitten optikolle ja optikko tarkisti näköni ja sain 0.25 Kauko lasit. Siis..mitä on tapahtunut? Minulla todettiin silmälääkärissä alkava harmaakaihi..onko siinä syy. Tietysti EN valita , mutta ihmettelen!

    • Anonyymi

      Eksäni kehuskeli aikanaan, että häneltä ikääntyessä ikänäkö vie likinäön pois. Kaihi leikattiin äskettäin. Eli siellä oli muhimassa silmäsairaus.

      Itselläni on voimakkaasti miinustaitteisuutta. Siitä huolimatta ikänäköä alkoi kehittymään jo varhain. Mutta ikänäkö ei vaikuta millään lailla kaukonäköön. Käytän vain lukemiseen vähemmän miinusta sisältäviä lukulaseja ja kauas suunnilleen entisen laisia. Hajataittoisuus tosin vaihtelee koko ajan, ja se on nyt viimeisessä tutkimuksessa toisesta silmästä pois. Itsellänikin on todennäköisesti muhimassa piileviä silmäsairauksia, silmänpaineeni ovat hyvin korkeat.

      Likinäkö kehittyy KASVUIÄSSÄ, jolloin silmämunasta tulee liian pitkulainen. Periaatteessa silmän muodon ei pitäisi enää muuttua kasvuiän jälkeen, sen sijaan mykiö jäykistyy, mistä aiheutuu ikänäkö.

      Paasto saattaa kaikkineen nuorentaa kehoa, koska se aktivoi solujen korjausmekanismeja. En tiedä, pystyykö paasto tehoamaan myös silmän ikääntymiseen. Itse olen haaveillut paastosta, mutta muutenkin kevytpainoisena ihmisenä paaston aloituskynnys on korkealla...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      5075
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      32
      3197
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1837
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1790
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1655
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1511
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      11
      1315
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1276
    9. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1267
    10. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1257
    Aihe