opetuslupa vanhemmille

Ite opetin ihan justiinsa, sekä vaimon että tyttären ajamaan... suurin etu ite opetettaessa on se, että voidaan ajella sen oppimisvaiheen yli, jolloin ei tarvitse auton hallintalaitteisiin enää kiinnittää tarpeetonta huomiota, vaan voidaan keskittyä liikennetilanteiden lukemiseen ja itse ajamiseen. Huomasin että molemmilla oppimiskäyrä tämän suhteen oli just tuon 30 ajokerran paikkeella, jonka jälkeen osaaminen kehittyi jyrkästi nousevalla käyrällä.

Mielestäni oli tarpeellista keskittyä mm moottoritielle ym vastaaville teille turvalliseen liittymiseen, joka ei tarkoita sitä, että ollaan sitä turvallisempia mitä hitaammin sinne liitytään, vaan länä tiskiin kun latu oikenee.

Tyttären kaveri joka just sai autokoulun kautta kortin kertoi, että ainuttakaan liittymäharjoitusta ei isommalle tielle tehty... ja taskuunperuutuksiakin vain yksi epäonnistunut veto. haloo. Me harjoiteltiin taskuunperuutuksia valehtelematta 50 kertaa ja johan sujuu.

Molemmat pääsivät kirjallisista ekalla läpi ja toinen inssin ekalla ja toinen tokalla kerralla. Tuo ei todellakaan ole mitään tiedettä tuo opettaminen. Maalaisjärjelläkin pärjää, eikä tuo liikennesääntöjen kertaaminen itsellekkään mikään suuremman luokan virhe ole. Ylipäätään aika yksinkertaisella ajatuksella oppii liikenteessä toimimaan: käyttäydy toista kohtaan siten, miten tahtoisit itseäsi kohdeltavan.

Kotiope kirjoitti:

Ite opetin ihan justiinsa, sekä vaimon että tyttären ajamaan... suurin etu ite opetettaessa on se, että voidaan ajella sen oppimisvaiheen yli, jolloin ei tarvitse auton hallintalaitteisiin enää kiinnittää tarpeetonta huomiota, vaan voidaan keskittyä liikennetilanteiden lukemiseen ja itse ajamiseen. Huomasin että molemmilla oppimiskäyrä tämän suhteen oli just tuon 30 ajokerran paikkeella, jonka jälkeen osaaminen kehittyi jyrkästi nousevalla käyrällä.

Mielestäni oli tarpeellista keskittyä mm moottoritielle ym vastaaville teille turvalliseen liittymiseen, joka ei tarkoita sitä, että ollaan sitä turvallisempia mitä hitaammin sinne liitytään, vaan länä tiskiin kun latu oikenee.

Tyttären kaveri joka just sai autokoulun kautta kortin kertoi, että ainuttakaan liittymäharjoitusta ei isommalle tielle tehty... ja taskuunperuutuksiakin vain yksi epäonnistunut veto. haloo. Me harjoiteltiin taskuunperuutuksia valehtelematta 50 kertaa ja johan sujuu.

Molemmat pääsivät kirjallisista ekalla läpi ja toinen inssin ekalla ja toinen tokalla kerralla. Tuo ei todellakaan ole mitään tiedettä tuo opettaminen. Maalaisjärjelläkin pärjää, eikä tuo liikennesääntöjen kertaaminen itsellekkään mikään suuremman luokan virhe ole. Ylipäätään aika yksinkertaisella ajatuksella oppii liikenteessä toimimaan: käyttäydy toista kohtaan siten, miten tahtoisit itseäsi kohdeltavan.

Määrä ei valitettavasti korvaa laatua. Tämän ny kaikki tietää.

äijä. kirjoitti:

Määrä ei valitettavasti korvaa laatua. Tämän ny kaikki tietää.

Mitä tarkoitat sanomalla, että määrä ei korvaa laatua. Meinaatko, että sen 1½ vuoden korkeakoulutuksen saanut autokoulunopettaja pystyy sanallisesti ajoharjoittelun lomassa opettamaan sekä taskuperuutuksen että moottoritieliikenteeseen liittymisen. Kyllähän fakta on missä tahansa opettelussa, että tekemällä oppii.

Autokouluja puolustavilla tuntuu olevan lievä asennevamma. Kuvitellaan, että siellä siinä parissakymmenessä teoriatunnissa ja noin 30:ssä ajokerrassa saadaan opetettua noin parikymppinen täydelliseksi autokuskiksi. Kun taas meillä opetuslupaopettajilla on lähtökohtana se, että kun pääsee teoriakokeesta ja inssistä läpi, niin sitten saa vasta luvan alkaa harjoitella itsenäistä ajamista. Niillä kokemuksilla ja asenteilla, jotka ihmisellä siinä vaiheessa on. Ne ovat kaikkein tärkeimmät ajamisen kannalta ja niitä ei pysyty yksikään opettaja muuttamaan parissa kuukaudessa mihinkään. Mutta tässäkin me opetuslupaopettajat olemme voiman oikealla puolella. Tunnemme lapsemme ja hänen mielenliikkeensä ja voimme paremmin keskittyä olennaiseen. Leipäopettaja ei tähän pysty.

Ei vanhakaan kuski pääse opettamaan ihan kylmiltään.Jos on saanut oman korttinsa joskus vuosikymmeniä sitten, saa ensin itse opetella oman tietämyksensä ajan tasalle. Opettajahan käy samat kirjalliset kokeet läpi kuin oppilaskin. Lisäksi kokeessa on vielä opetuslupaa koskeevat lisäkysymykset.

Opetuksen aikana tulee eteen vielä tilanteita, jolloin oppilas kyselee sen verran hankalia kysymyksiä, että ne vaativat tarkistusta ajotunnin jälkeenkin. Ennenkuin oppilas saa kortin, on myös opettaja oppinut liikenteestä paljon. Ei varmaan yhtä paljon, kuin varsinainen autokoulun opettaja, mutta varmasti paljon enemmän, kuin tavallinen kuski, joka kortin saatuaan ei koskaan kertaa oppimaansa.

inssi' kirjoitti:

Mitä tarkoitat sanomalla, että määrä ei korvaa laatua. Meinaatko, että sen 1½ vuoden korkeakoulutuksen saanut autokoulunopettaja pystyy sanallisesti ajoharjoittelun lomassa opettamaan sekä taskuperuutuksen että moottoritieliikenteeseen liittymisen. Kyllähän fakta on missä tahansa opettelussa, että tekemällä oppii.

Autokouluja puolustavilla tuntuu olevan lievä asennevamma. Kuvitellaan, että siellä siinä parissakymmenessä teoriatunnissa ja noin 30:ssä ajokerrassa saadaan opetettua noin parikymppinen täydelliseksi autokuskiksi. Kun taas meillä opetuslupaopettajilla on lähtökohtana se, että kun pääsee teoriakokeesta ja inssistä läpi, niin sitten saa vasta luvan alkaa harjoitella itsenäistä ajamista. Niillä kokemuksilla ja asenteilla, jotka ihmisellä siinä vaiheessa on. Ne ovat kaikkein tärkeimmät ajamisen kannalta ja niitä ei pysyty yksikään opettaja muuttamaan parissa kuukaudessa mihinkään. Mutta tässäkin me opetuslupaopettajat olemme voiman oikealla puolella. Tunnemme lapsemme ja hänen mielenliikkeensä ja voimme paremmin keskittyä olennaiseen. Leipäopettaja ei tähän pysty.

Autokoulussa oppii tehokkaasti ja oikein, koska siellä opettaa ammattinsa soveltuvuustestattu ja perusteellisesti koulutettu moniosaisen liikenneopettajatutkinnon suorittanut alan ammattilainen, joka saa tulevan kuljettajan oppimaan mahdollisimman tehokkaasti liikenteen tietoja, taitoja sekä oikeita asenteita.

Oppiminen autokoulussa tapahtuu ilman oppijan ja opettajan välisiä ristiriitoja ja erimielisyyksiä. Liikenneopettaja on perehtynyt perusteellisesti kuljettajan oikeaan toimintaan eri liikennetilanteissa, kuten havaintojen tekemiseen, tilanteiden ennakoimiseen, arviointeihin, riskien tunnistamiseen, sääntöjen mukaiseen toimintaan tarvittaessa oikeuksista luopuen jne. Lisäksi hän on perehtynyt asennemuokkaukseen, liikennelainsäädäntöön sovellutuksineen, turvalliseen ajamiseen myös vaikeissa ajo-olosuhteissa, auton teknisesti ja taloudellisesti oikeaan käyttöön oppimiselle otollisen ilmapiirin aikaansaamiseen, tehokkaaseen opettamiseen sekä moniin muihin autoon, ajamiseen ja oppimiseen liittyviin asioihin. Hän ei ole huonona esimerkkinä omalla liikennekäyttäytymisellään, eikä tuleva kuljettaja opi muutenkaan häneltä virhetottumuksia tai vääriä asenteita.

Hienoa. Toivottavasti kaikki tuo saadaan toteutettua rajallisen opetusajan puitteissa.

Kuljettajakoulutuksessa laatua ei voi koskaan kokonaan korvata määrällä. Mikäli tietyt asiat jäävät opetuksessa vaille huomiota tai ne tehdään virheellisesti, niin se johtaa virhetottumuksiin ja aiheettomaan itsevarmuuteen, kun helpommin opittavat osataan ja monissa turvallisuuden kannalta oleellisissa valmiuksissa voi olla vielä vakaviakin puutteita. Ajamisen määrä ei suinkaan yksin ratkaise, vaan erittäin ratkaisevaa on opetuksen taso ja teho!

Ajotaitoa kyllä voi opettaa kotonakin, mutta liikennetaidot ovat eri asia. Mitenkähän ajo- ja liikennetaito konkreettisesti eroavat toisistaan? Painottamalla vääriä asioita.

Weka. kirjoitti:

Autokoulussa oppii tehokkaasti ja oikein, koska siellä opettaa ammattinsa soveltuvuustestattu ja perusteellisesti koulutettu moniosaisen liikenneopettajatutkinnon suorittanut alan ammattilainen, joka saa tulevan kuljettajan oppimaan mahdollisimman tehokkaasti liikenteen tietoja, taitoja sekä oikeita asenteita.

Oppiminen autokoulussa tapahtuu ilman oppijan ja opettajan välisiä ristiriitoja ja erimielisyyksiä. Liikenneopettaja on perehtynyt perusteellisesti kuljettajan oikeaan toimintaan eri liikennetilanteissa, kuten havaintojen tekemiseen, tilanteiden ennakoimiseen, arviointeihin, riskien tunnistamiseen, sääntöjen mukaiseen toimintaan tarvittaessa oikeuksista luopuen jne. Lisäksi hän on perehtynyt asennemuokkaukseen, liikennelainsäädäntöön sovellutuksineen, turvalliseen ajamiseen myös vaikeissa ajo-olosuhteissa, auton teknisesti ja taloudellisesti oikeaan käyttöön oppimiselle otollisen ilmapiirin aikaansaamiseen, tehokkaaseen opettamiseen sekä moniin muihin autoon, ajamiseen ja oppimiseen liittyviin asioihin. Hän ei ole huonona esimerkkinä omalla liikennekäyttäytymisellään, eikä tuleva kuljettaja opi muutenkaan häneltä virhetottumuksia tai vääriä asenteita.

Hienoa. Toivottavasti kaikki tuo saadaan toteutettua rajallisen opetusajan puitteissa.

Kuljettajakoulutuksessa laatua ei voi koskaan kokonaan korvata määrällä. Mikäli tietyt asiat jäävät opetuksessa vaille huomiota tai ne tehdään virheellisesti, niin se johtaa virhetottumuksiin ja aiheettomaan itsevarmuuteen, kun helpommin opittavat osataan ja monissa turvallisuuden kannalta oleellisissa valmiuksissa voi olla vielä vakaviakin puutteita. Ajamisen määrä ei suinkaan yksin ratkaise, vaan erittäin ratkaisevaa on opetuksen taso ja teho!

Ajotaitoa kyllä voi opettaa kotonakin, mutta liikennetaidot ovat eri asia. Mitenkähän ajo- ja liikennetaito konkreettisesti eroavat toisistaan? Painottamalla vääriä asioita.

Pätevää jargonia, totta tosiaan.

Muutama tarkentava kysymys, joihin toivoisin asiantuntijan vastauksen:

#1) miten autokoulun opettajiksi ovat valikoituneet ainoastaan luomakunnan kruunut ja todelliset kasvattajat. Kun muualla opettajat ovat sitä samaa turhautunutta ja pitkästynyttä työssäkävijää, kuten me kaikki muutkin

#2) miten autokoulun opettajalla ei ole ollenkaan ristiriitoja ja erimielisyyksiä niiden tulevien teiden ritarien kanssa, jotka haluavat kortin mahdollisimman nopeasti. Muissa kouluissa opettajien ja oppilaiden yhteenotot ovat tavallisia

#3) kuinka autokoulun opettaja muokkaa ne asenteet liikenteeseen sopivaksi, jotka amis-viiksi on imenyt itseensä istuessaan 18 vuotta ilman turvapenkkiä ja -vyötä agressiivisen isänsä vieressä

#4) kaikessa muussa opettelussa teoriaopetus ja tutkinto ovat pelkkä alkusysäys siihen, että ymmärtää, mistä asiassa on kyse. Miksi autokouluopetus eroaa tuossa suhteessa kaikesta muusta opiskelusta. Mitä tarkoittaa liikennetaito. Kuinka paljon se eroaa liikennesääntöjen tuntemuksesta ja ns. liikennesilmästä. Mitkä "tietyt asiat" täytyy ehdottomasti opettaa autokoululaiselle, ettei vain omaksu vääräntyyppistä itseluottamusta ja valmiuksia.

Kaikenlaisia heittoja on helppo tehdä, mutta faktaa, eli vaikkapa tutkimuksiin perustuvaa tietoa, löytyykin sitten vähemmän.