Grimmin veljesten mukaan näiden tyttöjen nimet ovat Sneewittchen ja Aschenputtel. Mielestäni suomennetut nimet ovat oikein hienoja. Lumikin tyylisiä nimiä on sekä kukilla (orvokki, lemmikki) että naisilla (Annikki, Tuulikki). Tuhkimo on hieman vaikeampi: -mo-päätteisiä naisten nimiä ei kai ole, mutta muita sanoja löytyy (vanamo, kuutamo, Untamo).
Samoja satuja on ilmeisesti kerrottu ympäri Eurooppaa. Tiedetäänkö, milloin kuuluisat sadut ovat saapuneet Suomeen? Miksi Tuhkimo on Disney-elokuvassa Cinderella?
Samoja satuja on ilmeisesti kerrottu ympäri Eurooppaa. Tiedetäänkö, milloin kuuluisat sadut ovat saapuneet Suomeen? Miksi Tuhkimo on Disney-elokuvassa Cinderella?
Vastaukset 5
Vanhimmat
>Miksi Tuhkimo on Disney-elokuvassa Cinderella?
Mahtaisikohan johtua siitä, että Tuhkimosta käytetään englanniksi nimeä Cinderella (käytössä on myös nimi Snow White)? Et maininnut, onko tuo Cinderella-nimi käytössä Tuhkimo-elokuvan englannin- vai suomenkielisessä versiossa tai mahdollisessa suomenkielisessä tekstityksessä.
Saksaksi tuo satuhahmo tunnetaan kahdellakin nimellä. Esimerkiksi Johann Strauss nuoremman baletti on käsittääkseni nimeltään Aschenbrödel, kun taas Gioacchino Rossinin ooppera käy saksaksi nimellä Aschenputtel. Jälkimmäinen on alkukielellään italiaksi La Cenerentola (libretto: Jacopo Ferretti), josta melkeinpä tunnistaa äänteellisesti tuon Cinderellan.
Prinsessa Ruusunen ei puolestaan ole mikään satuhahmo, vaan suomalaista todellisuutta. Hämmästykseksemme olemme saaneet havaita hänen kuuluvan samaan tarinaan Koljatin kanssa.
>Mahtaisikohan johtua siitä, että Tuhkimosta käytetään englanniksi nimeä Cinderella
>(käytössä on myös nimi Snow White)?
Nyt taisivat satuhahmot mennä minulta sekaisin! Snow White oli tietenkin se, joka vehtasi niiden seitsemän ääliön kanssa eikä se tuhkatyttö.
Siis:
Cinderella (engl.) = Tuhkimo
Snow White (engl.) = Lumikki
”Lasten- ja kotisatuja” (Nimi aivan suora suomennos yli sata vuotta vanhemman alkuteoksen nimestä Kinder- und Hausmärchen) on ilmestynyt suomeksi ainakin jo 1927, suomentajana (Emil Nestor Setälän puolisonakin jonkin aikaa vaikuttanut) Helmi Krohn.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmi_Krohn
Jänicken vuonna 1999 Grimmin veljesten satukokoelma on ilmestynyt suomeksi kokonaisuudessaan, kääntäjinä Raija Jänicke ja Oili Suominen.
Disneyn elokuva Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937) on ilmestynyt Suomessa seuraavana vuonna (1938).
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rotkäppchen_Sekt_II.jpg oli DDR-aikoihin kuulemma kova sana, Jekun (Jägermeister) ohella yksi harvoista tunnetuista alkoholipitoisista ossijuomista. En ole maistanut mokomaa vieläkään. En myöskään muista, onko Alkosta saanut koskaan (Hanselista tuskin myöskään – Hansel and Gretel ~ Hänsel und Gretel).
Pulkanhinaajan nimisatu alkukielellä täällä:
http://gutenberg.spiegel.de/?id=5&xid=969&kapitel=230&cHash=b2042df08brotk#gb_found
Tälläpä näitä lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Grimmin_saduista
http://gutenberg.spiegel.de/?id=5&xid=969&kapitel=1#gb_found
Snegurotška (Снегурочка) on venäläisten nimitys Lumikille. Esiintyy usein Pakkasukon (Ded moroz, Дед мороз) kanssa venäläisten joulun eli tammikuun 7. päivän seutuvilla.
http://womanscolumn.com/wp-content/images/ded-moroz-snegurochja.JPG
Tšaikovskin teosluetteloon kuuluu näyttämömusiikki Ostrovskin näytelmään Lumikki (Снегурочка).