Ydinvoimaloita ajetaan vakioteholla ydinturvallisuuden takaamiseksi. Säätövoimaa tarvitaan ja ainut kestävä ratkaisu on vesivoima.
Joko koskissa ja altaissa tai pumppuvarastoissa.
Tuulivoima on riippuvainen säästä, eikä ole varastoitavissa helposti muuhun kuin veteen.
Joko lämpönä tahi potentiaalienergiana.
Ei ole olemasa nollasummapeliä, jossa kakkua voi sekä syödä että säästää yhtäaikaa.
Pelkästään Kollajan allas toisi kymmenen miljoonan euron edestä sähköä vuosittain.
200 GWh joka vuosi.
1 tonni öljyä sisältää 11,9 MWh energiaa, josta lämmöksi voi muuttaa 90%, mutta pelkäksi sähköksi vain 30-40% parhaimmillaankin.
Kollajan altaan tuottaman sähkön tuottamiseen tarvittaisiin siis 100% hyötysuhteella 16.806 tonnia öljyä, mutta 30% hyötysuhteella jopa 56.000 tonnia öljyä.
Vuotoksen allas tuottaisi 325 GWh, joka vastaisi samalla tavalla 1.625 kertaa enemmän kuin Kollaja.
Eli 100% hyötysuhteella 27.309 tonnia öljyä ja 30% suhteella 91.032 tonnia öljyä.
Koska Kollaja ja Vuotos tuottaisivat suoraan sähköä, olisi niiden pelkän sähkön tuottaminen öljyllä 30% hyötysuhteella (generaattori kulutuspiikkitilanteissa)vaatinut 147.000 tonnia öljyä.
Barreli on 159 litraa, ominaispaino 0,9.
Eli tonni öljyä on 6,99 barrelia, eli 7 barrelia.
147.000 kertaa 7 barrelia
olisi 1.029.000 barrelia, eli noin 100 miljoonaa euroa.
Vähimmilläänkin Vuotoksen ja Kollajan sähköenergia 100% suhteella öljyn muodossa olisi 30 miljoonaa euroa.
Jos Kollajan ja Vuotoksen altaiden rakentaminen ei ole järkevää, miksi pitäisi yleisesti ottaen lainkaan suhtautua järkevästi Suomen uusiutuvan energian tavoitteisiin.
Kiinan parissa viikossa käynnistämät uudet kivihiilivoimalat syövät mennen tullen ne kasvihuonekaasusäästöt, jotka Suomi pystyisi säästämään oman vähennysvelvoitteensa täyttämällä.
Eiku eiku eiku...
Muttakun muttakun muttakun...
Suomen johdossa, presidenttinä tahi hallituksessa, ei voi olla sellaisia voimia, jotka asettavat jonkin toisen maan kansantalouden edun Suomen oman kansantalouden, valtion ja kuntien edun edelle.
Joko koskissa ja altaissa tai pumppuvarastoissa.
Tuulivoima on riippuvainen säästä, eikä ole varastoitavissa helposti muuhun kuin veteen.
Joko lämpönä tahi potentiaalienergiana.
Ei ole olemasa nollasummapeliä, jossa kakkua voi sekä syödä että säästää yhtäaikaa.
Pelkästään Kollajan allas toisi kymmenen miljoonan euron edestä sähköä vuosittain.
200 GWh joka vuosi.
1 tonni öljyä sisältää 11,9 MWh energiaa, josta lämmöksi voi muuttaa 90%, mutta pelkäksi sähköksi vain 30-40% parhaimmillaankin.
Kollajan altaan tuottaman sähkön tuottamiseen tarvittaisiin siis 100% hyötysuhteella 16.806 tonnia öljyä, mutta 30% hyötysuhteella jopa 56.000 tonnia öljyä.
Vuotoksen allas tuottaisi 325 GWh, joka vastaisi samalla tavalla 1.625 kertaa enemmän kuin Kollaja.
Eli 100% hyötysuhteella 27.309 tonnia öljyä ja 30% suhteella 91.032 tonnia öljyä.
Koska Kollaja ja Vuotos tuottaisivat suoraan sähköä, olisi niiden pelkän sähkön tuottaminen öljyllä 30% hyötysuhteella (generaattori kulutuspiikkitilanteissa)vaatinut 147.000 tonnia öljyä.
Barreli on 159 litraa, ominaispaino 0,9.
Eli tonni öljyä on 6,99 barrelia, eli 7 barrelia.
147.000 kertaa 7 barrelia
olisi 1.029.000 barrelia, eli noin 100 miljoonaa euroa.
Vähimmilläänkin Vuotoksen ja Kollajan sähköenergia 100% suhteella öljyn muodossa olisi 30 miljoonaa euroa.
Jos Kollajan ja Vuotoksen altaiden rakentaminen ei ole järkevää, miksi pitäisi yleisesti ottaen lainkaan suhtautua järkevästi Suomen uusiutuvan energian tavoitteisiin.
Kiinan parissa viikossa käynnistämät uudet kivihiilivoimalat syövät mennen tullen ne kasvihuonekaasusäästöt, jotka Suomi pystyisi säästämään oman vähennysvelvoitteensa täyttämällä.
Eiku eiku eiku...
Muttakun muttakun muttakun...
Suomen johdossa, presidenttinä tahi hallituksessa, ei voi olla sellaisia voimia, jotka asettavat jonkin toisen maan kansantalouden edun Suomen oman kansantalouden, valtion ja kuntien edun edelle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
> Pelkästään Kollajan allas toisi kymmenen miljoonan euron edestä sähköä
> vuosittain. 200 GWh joka vuosi.
Katos, Huru-Uuno on palannut palstalle höpisemään lopullisesti haudatuista tekoaltaista.
Esimerkiksi lopullisesti haudattuun Kollajan tekoaltaaseen olisi mahtunut vain 170 miljoonaa kuutiota vettä. Kun tekoallas olisi sijainnut sata metriä merenpinnan yläpuolella, niin tästä on helppo laskea peruskoulun fysiikalla em. tekoaltaan vesien sisältämä energiamäärä. Tekoaltaan varastoimien vesien energiamääräksi tulee noin 40 GWh vuodessa mikä vastaa noin 0,03 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Vetämällä suojeltu Iijoki kuivaksi koskineen 40 kilometrin matkalta ja ohjaamalla se kulkemaan jokiuoman sijasta kanavia pitkin tekoaltaaseen ja sen voimalaan energiaa olisi saatu Kollajan tekoallas-hankkeessa noin 80 GWh lisää eli tuplaten enemmän kuin tekoaltaan varastoimista vesistä, jolla hanketta yritettiin epätoivoisesti markkinoida. Määrä olisi yhteensäkkin ollut mitätön eli noin alle sadasosa siitä sähkömäärästä mitä Olkiluoto kolmonen tulee valmistuttuaan tuottamaan.
Kollajan tekoallasta yritettiin markkinoida hölmäläisille myös sillä, että "jopa kolmannes Iijoen vuosittaisista vesistä" joudutaan tulva-aikaan ohijuoksuttamaan ohi viiden alajuoksun voimalan. Voimayhtiöltä "unohtui" vain kertoa että tuollainen mainittu tulva esiintyy mittausten mukaan kerran pari vuosisadassa ja em. suurtulvan vesistä Kollajan tekoaltaaseen ei olisi mahtunut sen mitättömästä tilavuudesta johtuen kuin neljännes ja suurin osa olisi silti jouduttu ohijuoksuttamaan.
Kollajan tekoallas olisi voimaloineen tuottanut PVO-firman omistajille bruttona noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Em. luvun voi laskea kun laskee hankkeen tuottaman sähkömäärän, kertoo sen sähköpörssin hinnoilla ja vähentelee noin 1,4 c/KWh tuotantokulut. Hanke olisi vaatinut PVO:n oman kertomuksen mukaan 120 miljoonan investoinnin, joten hanke olisi mennyt kannattamattomaksi *mikäli* em. investoinnin suuruus ei olisi ollut suoranaista valehtelua, jolla paikallisia tolloja kuntapäättäjiä houkuteltiin hankkeen taakse. Todellisuudessa investointikustannus olisi jäänyt reippaasti alle puoleen mainostetusta.
Kollaja hanke olisi aiheuttanut kaikenlisäksi miljardin euron suuruusluokassa pyörivät vahingot paikallisille asukkaille ja alueen luonnolle. Tietenkään PVO:lla ei olisi ollut mitään aikomustakaan korvata em. vahinkoja, kuten se ei ole tähänkään asti koskaan tehnyt. Hanke ei olisi tuonut alueella yhtään ainutta pysyvää työpaikkaa vaan pelkästään tuhonnut kymmeniä nykyisiä palvelu- ja matkailualan työpaikkoja Pudasjärveltä, jonka ainoa kasvava elinkeino on matkailuala. Hanke olisi aiheuttanut myös vähintään satojen ihmisten poismuuton kunnasta ympäristön täydellisen tuhoamisen seurauksena aivan kuten PVO:n voimalahankkeet aiheuttivat Iissä ja Yli-iissä aikaisemmin.
Osaakos se pölhö-Uuno esittää mitään laskelmiaan siitä miten hänen mukaansa Kollajan tekoallas olisi tuottanut 200 GWh:n edestä energiaa (= 0,02 prosenttia Suomen energiankulutuksesta)? Ja osaakos se pölhökustaa laskea miten ne PVO:n osakkaat nettoaisivat em. sähköllä 10 miljoonaa euroa vuodessa? Väittäisin ettei osaa koska em. luvut ovat tekaistuja ja liioiteltuja eivätkä perustu muuhun kuin sairaaseen mielikuvitukseen.