Tälläisko se eräillä sais olla mut oma kansaa syö jääleipää

Petos - Törkeä petos
Diaarinumero: R2007/349
Esittelypäivä: 30.9.2008
Antopäivä: 24.2.2009
Taltio: 350
A oli vääriä tietoja esittämällä saanut itselleen ja lapsilleen oleskeluluvan Suomeen. Maahan tultuaan hän oli samat tiedot esittäen hakenut kaupungilta toimeentulotukea sekä Kansaneläkelaitokselta lapsilisää, kotihoidon tukea ja äitiysrahaa. Kysymys siitä, oliko A sanottuja etuuksia hakiessaan syyllistynyt törkeisiin petoksiin. (Ään.)

RL 36 luku 1 §
RL 36 luku 2 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Taustatiedot

Faiza A haki oleskelulupaa itselleen ja yhdelle lapselleen Suomen Etiopian suurlähetystöön 28.4.1998 jättämällään hakemuksella perheenyhdistämisperusteella. Hakemus perustui siihen, että A oli solminut 6.4.1998 avioliiton Abdullahi B -nimisen miehen kanssa, jolla oli pysyvä oleskelulupa Suomessa, ja että lapsi oli heidän yhteinen.
Ulkomaalaisvirasto myönsi päätöksellään 14.2.2000 oleskeluluvat ajalle 14.2.2000 - 14.2.2001 ja jatkoi niitä 28.4.2002. Oleskeluluvan voimassaoloaikana A nouti toisen lapsensa Etiopiasta Suomeen ja synnytti kolmannen lapsensa.
A haki yhdessä B:n kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea seuraavasti:
Kansaneläkelaitokselta

1.4.2000 - 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa, 3.4.2000 - 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa, 20.2.2001 - 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä
Helsingin kaupungilta

3.4.2000 - 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.
A ja B ilmoittivat viranomaisille vuonna 2002, ettei heidän avioliittonsa ollut todellinen eikä B ollut lasten oikea isä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 19.11.2003 antamallaan tuomiolla A:n sakkorangaistukseen 13.4.1998 - 1.2.2002 tehdystä rekisterimerkintärikoksesta. Käräjäoikeus katsoi A:n aiheuttaneen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin ilmoittaessaan totuudenvastaisesti solmineensa avioliiton 6.4.1998 B:n kanssa ja ilmoittaessaan valheellisesti B:n olevan hänen kolmen lapsensa isä.
Syyte Helsingin käräjäoikeudessa
Virallinen syyttäjä esitti A:ta vastaan seuraavan syytteen:
Syytekohta 2: A oli yksissä tuumin B:n kanssa itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä hankkiakseen esiintymällä valheellisesti aviopuolisoina ja ilmoittamalla valheellisesti A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen erehdyttäneet Kansaneläkelaitoksen myöntämään A:lle lapsilisää, kotihoidon tukea sekä äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 18 850,85 euroa. A:lle ja hänen lapsilleen myönnetyt oleskeluluvat olivat perustuneet edellä todettuihin virheellisiin tietoihin, eikä A:lla olisi ollut oikeutta kyseisiin etuuksiin. A oli aiheuttanut yhdessä B:n kanssa Kansaneläkelaitokselle 18 850,85 euron suuruisen vahingon. Petoksessa oli aiheutettu huomattavaa vahinkoa ja petos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Syytekohta 3: A oli yksissä tuumin B:n kanssa itselleen ja toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä hankkiakseen esiintymällä valheellisesti aviopuolisoina ja ilmoittamalla virheellisesti A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen erehdyttäneet Helsingin kaupungin sosiaaliviraston myöntämään heille toimeentulotukea 3.4.2000 - 31.1.2002 yhteensä 36 872,27 euroa. A oli yhdessä B:n kanssa aiheuttanut Helsingin kaupungille 36 872,27 euron suuruisen vahingon. Petoksessa oli aiheutettu huomattavaa vahinkoa ja petos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen kahdesta törkeästä petoksesta.
Kansaneläkelaitos ja Helsingin kaupunki yhtyivät osaltaan syytteisiin.
Käräjäoikeuden tuomio 23.9.2004
Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A ja B olivat virheellisesti ilmoittaneet tukia hakiessaan olevansa aviopuolisoita ja A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen, ja että A:n sekä lasten oleskeluluvat olivat perustuneet syytteessä tarkoitettuna aikana näihin virheellisiin perhetietoihin.

Käräjäoikeus totesi, että lapsilisälain 1 §:n, lasten kotihoidon ja yksityisenhoidon tuesta annetun lain 3 §:n, sairausvakuutuslain 1 §:n sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 §:n perusteella oikeus syytekohdassa 2 tarkoitettuihin Kansaneläkelaitoksen myöntämiin etuuksiin oli edellyttänyt voimassa olevaa oleskelulupaa. Koska A:n ja lasten oleskeluluvat olivat perustuneet todettuihin virheellisiin perhetietoihin, käräjäoikeus katsoi, ettei heillä ollut ollut lainkohtien edellyttämää oleskelulupaa.