Montako hehkulamppua tarvittaisiin lämmittämään passiivitalo pohjois-suomessa kovimmilla pakkasilla?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
mukaan hyvin eristetyn passiivitalon lämmitysenergian tarve on pohjois-suomessa 35 kWh/m2
150 neliön talossa siis 150x35= 5250 kWh per vuosi
keskimäärin siis 14,4 kWh / vrk
vuoden keskilämpötila ulkona n. 0 astetta (sisälämpötila 20), jos lasketaan että lämmitystarve -40 asteen pakkasilla olisi n. 3 kertaa keskimääräinen lukema niin
14,4 x 3= 43,2 kwh /vrk
43,2/24 = 1,8 kwh = 1800 W / h
eli kovimmilla pakkasilla lämmitysenergian tarve olisi 1800 W /h
ts.
6oW lamppua 30 kpl
Tuo määrä ei kuulosta kovin suurilta. Olisi vielä kohtuullisesti sijoiteltavissa huoneistoon.
Tuollaisilla määrillä hehkulamppuja voitaisiin tuottaa tarvittava lämpöenergia 150 neliön talolle myös -40 asteen pakkasessa !
Kovimmilla pakkasilla siis kaikki valot päällä, paitsi makuuhuoneiden ;)
Kaipaisi myös jonkinlaista ohjausautomatiikkaa dimmereitä
Siis 30 kpl 60W hehkulamppuja riittää lämmittämään 150 neliön talon -40 (pohjoinen) asteen pakkasessa. (vertailun vuoksi: nollan asteen kelissä tarve: 10 kpl)
Mitään muuta lämmitysmuotoa tämän lisäksi ei tarvittaisi. Varalla olisi tietenkin hyvä olla väh. 2kw kamina tai kaasulämmitin sähkökatkoksia varten.
Ohessa olisi tietenkin hyvä käyttää myös energiansäästölamppuja ja ledejä esim. pienissä huoneissa, jossa esim. tietokone tuottaa jo lämpöä, mutta valaistusta tarvitaan samanaikaisesti jne.
Voitaisiinko hehkut korvata halogeeni/energiansäästölampuilla? Miksei... ja pitääkin kun hehkut ollaan kieltämässä ja kielletty jo osittain.
Energiansäästölamppuja menisi noin viisinkertainen? määrä vastaavan lämmön tuottamiseen.
Halogeeni 30% pienempi energiakulutus kuin hehkulla
Pohjois-Suomi 150 m2 (-40c pakkanen): 1800W/h tarve
60W hehkulamppu: 30 kpl
11W energiansäästölämppua: 164 kpl
20W dimmeri energiansäästölamppu: 90kpl
40W halogeenilamppu: 40 kpl
ja löytyyhän noita energiansäästölamppuja vaikka 250 wattisenakin :)
mutta sitä valon määrää kovimmilla pakkasilla ;)
mutta voihan nuo valot valjastaa vaikka chilien,salaattien ja tomaattien kasvatukseen
light
http://fi.wikipedia.org/wiki/Passiivitalo
mukaan hyvin eristetyn passiivitalon lämmitysenergian tarve on pohjois-suomessa 35 kWh/m2
150 neliön talossa siis 150x35= 5250 kWh per vuosi
keskimäärin siis 14,4 kWh / vrk
vuoden keskilämpötila ulkona n. 0 astetta (sisälämpötila 20), jos lasketaan että lämmitystarve -40 asteen pakkasilla olisi n. 3 kertaa keskimääräinen lukema niin
14,4 x 3= 43,2 kwh /vrk
43,2/24 = 1,8 kwh = 1800 W / h
eli kovimmilla pakkasilla lämmitysenergian tarve olisi 1800 W /h
ts.
6oW lamppua 30 kpl
Tuo määrä ei kuulosta kovin suurilta. Olisi vielä kohtuullisesti sijoiteltavissa huoneistoon.
Tuollaisilla määrillä hehkulamppuja voitaisiin tuottaa tarvittava lämpöenergia 150 neliön talolle myös -40 asteen pakkasessa !
Kovimmilla pakkasilla siis kaikki valot päällä, paitsi makuuhuoneiden ;)
Kaipaisi myös jonkinlaista ohjausautomatiikkaa dimmereitä
Siis 30 kpl 60W hehkulamppuja riittää lämmittämään 150 neliön talon -40 (pohjoinen) asteen pakkasessa. (vertailun vuoksi: nollan asteen kelissä tarve: 10 kpl)
Mitään muuta lämmitysmuotoa tämän lisäksi ei tarvittaisi. Varalla olisi tietenkin hyvä olla väh. 2kw kamina tai kaasulämmitin sähkökatkoksia varten.
Ohessa olisi tietenkin hyvä käyttää myös energiansäästölamppuja ja ledejä esim. pienissä huoneissa, jossa esim. tietokone tuottaa jo lämpöä, mutta valaistusta tarvitaan samanaikaisesti jne.
Voitaisiinko hehkut korvata halogeeni/energiansäästölampuilla? Miksei... ja pitääkin kun hehkut ollaan kieltämässä ja kielletty jo osittain.
Energiansäästölamppuja menisi noin viisinkertainen? määrä vastaavan lämmön tuottamiseen.
Halogeeni 30% pienempi energiakulutus kuin hehkulla
Pohjois-Suomi 150 m2 (-40c pakkanen): 1800W/h tarve
60W hehkulamppu: 30 kpl
11W energiansäästölämppua: 164 kpl
20W dimmeri energiansäästölamppu: 90kpl
40W halogeenilamppu: 40 kpl
ja löytyyhän noita energiansäästölamppuja vaikka 250 wattisenakin :)
mutta sitä valon määrää kovimmilla pakkasilla ;)
mutta voihan nuo valot valjastaa vaikka chilien,salaattien ja tomaattien kasvatukseen
light
Vastaukset 40
Vanhimmat
Oisko kuitenkin parempi laitta jokin lämmitys systeemi, että saa lattiat lämpimäksi. Ei nykyaikana ole mitään järkeä lämmittää tönöä muuten kuin lattian kautta. Lämpimät lattiat ovat semmoinen mukavuustekijä, että siitä voi kyllä vaikka pari kymppiä kuussa maksaakin.
Mutta jos nuo hehkulamput on sulle niin kovin tärkee juttu, niin rakenna yksi parin neliön koppi, mihin tulee niitä hehkulamppuja vaikka se sata ja sieltä se lämpö vaihtimilla lattiakiertoon. Lisäksi pari lamppua joka huoneen tuloilmakanavaan.
meillä ei mikään passivitalo. Oulun korkeudella meni kaukolämpöä kului marraskussa 2 kWh ja joulukuussa n. 3.2 kWh, joista siis emännän ja lapsen 30 min suihkut lämpiää myös (ja tiskikoneen vesi).
lattai ovat lämpöisiä 30 asteen pakkasella, mutta -10 lämpöä tulee niin paljon muualta ettei lattiassa paljon lämpöä kierrä. melkein kannattaisi sisään tuleva ilma lämmittää.
Jos kylmimpään talviaikaan menee lämpöenergiaa KUUKAUDESSA 2 kwh - 3,2 kwh niin eikö kannattaisi ostaa vaikka huutonetistä hyväkuntoinen öljykattila. Lämmittäisit kuukauden parilla-kolmella desilitralla polttoöljyä, et tarvitsisi edes öljysäiliötä, vaan pärjäisit pari vuotta viiden litran kanisterilla, eikä tarvitsisi maksella kaukolämmön perusmaksuja.
;)
Jos talossa Oulun korkeudella menisi lämpöä 2 - 3 kWh / kk marras-joulukuussa niin ollaan jossain satumaassa. Luvuissa on joku pilkkuvirhe.
Seuraava "valovirtaus" lienee ledien käytössä ja teholuokka ja kulutus 5 vatin kieppeillä lamppua kohden. Näitä kun laitat kymmenkertaisen lukumäärän lämmitykseen niin valoa riittää ja kattolautaa säästyy. Nämä nyt lienevät älyväläyksiä äärilaidoiltaan, mutta taoisaalla pitäisi energiaa säästää ja yhtäällä pitäisi käyttää kotimaista. Eikö nyt muutama puupalikka pesään olisi paljon järkevämpää ja jätetään tuo sähköhulluttelu lämmitykseen hieman vähemmälle.
Ei sulla mitään kaukolämpöä ole, tuskin edes omaa taloa kun et edes tiedä kulutukseen käytettävää yksikköä. Se sattuu nimittäin olemaan mWh.
CapsLock virhe: Mwh
Hyvin eristetyssä talossa & koneellisen ilmanvaihdon ansiosta ei lattioiden kylmyydestä tarvitse kärsiä.
Kylmien lattoiden aiheuttajathan ovat (tässä järjestyksessä)
1) ilmavuodot = sisään virtaa ilmaa joko lattialistojen raoista tai vaikka korvausilmaventtiileistä (karmiventtiilit tms. koneellisen poiston taloissa) .... näillä konstein saa jopa lämmitetyn lattian tuntumaan kylmältä, kun siinä lattia päällä killuu 10 cm vahvuinen patja viileää ilmaa
2) huono lämmöneristys = suuri lämpöhäviö lattia kautta -> useita asteita huoneilmaa matalampi pintalämpötila
3) liian hyvin lämpöä johtava pintamateriaali = kivi, keraaminen laatta, tällainen lattia tuntuu kylmältä aika, kun pintalämpötila on alempi kuin ihon pintalämpötila raajojen kärjissa ... eli lattia pitäisi lämmittää 30 °C pintalämpötilaan, jolloin se lämmittää (kun lämpöä luovuttavaa pintaa on paljon) sisäilman 25 lukemiin ... juu, silloin ei palele, kun hiki valuu
Mikähän sen lattioiden kylmyyden aiheuttaa....
1) lattia huono lämmöneristys (vanhat talot) = suuri lämpövirta lattiaan = suuri lämpötilaero ilman ja lattian pinnan välillä
2) lattialle valuva kylmä ilma, syynä
a) ilmavuodot (ennen 90-lukua ei ilmatiiviydestä paljoa piitattu, tuuli puhaltaa pistorasioista ja listojen alta)
b) korvausilma, jota revitään sisään esim. karmiventtiileistä (kon. poisto karmiventtiilit = halpa grynderiratkaisu, mitä on käytetty jopa kalliissa, merenrannalle rakennetuissa rivareissa .... jää, nääs, parempi kate eikä ostajat ainakaan vuosituhannen vaihteessa osanneet parempaa vaatia), samaa vikaa myös joissain PILP-ratkaisuissa
3) vääränlainen pintamateriaali = keraaminen laatta, joka tuntuu jalkapohjaan kylmältä ellei lattian pintalämpötila ole lähellä ihon pintalämpötilaa (kehon ääreisosissa reilu 30°C)
Lattialämmitys ei aina poista ongelmia. Jos talo on täysin horo, riittävä lämmönluovutus edellyttää (kovilla pakkasilla) korkeaa lämpötilaa -> lattia tuntuu liian kuumalta. Hyvin eristetyissä taloissa on taas päinvastainen ongelma. Riittävä lämmönluovutus saadaan jo 1-2°C huoneilmaa korkeammalla pintalämpötilalla, mutta hyvin lämpöä varaava & johtava keraaminen laatta tuntuu vielä kylmältä jalkapohjaa vasten. Vaan jos pintalämmön nostaa mukaviin lukemiin (liki 30°), on nousee huonelämpökin jonnekin 26 kieppeille .... tällaisilla huonelämpötiloillahan on taas moni ehtinytkin "hyvää ja lämmintä" taloaan kehumaan....
Hyvin eristetyssä talossa on yks hailee, minne tarvittava lämpöenergia tuodaan. Lämpötilaerot asunnon sisällä pysyvät silti pieninä. Toki sillä edellytyksellä, ettei lattioita jäähdytetä kylmällä korvausilmalla.
BTW. tätä ei mututietäjät ikinä hiffaa ... ei, vaikka asuisivat ko. ongelmasta kärsivässä talossa. Lattialämmitys ei ole kovinkaan hyvä tappelemaan ikkunavetoa tai lattialle korvausilmaventtiileistä valuvaa kylmää ilmaa vastaan. Vaikka lattia on lämmin, jalat voivat silti palella, kun lattia päälle kerrostuu 10 cm patja viileää ilmaa. Eihän se pari °C lämpimämpi lattia niin voimakkaita konvektiovirtauksia tuota, että jaksaisi esim. ikkunalta valuvan kylmän ilman pysäyttää. Perinteinen lämmityspatteri toimii tässä paremmin ... mutta niidenkin kanssa homma kusee viimeistään termostaatin pistäessä patterin kylmäksi.
"3) vääränlainen pintamateriaali = keraaminen laatta, joka tuntuu jalkapohjaan kylmältä ellei lattian pintalämpötila ole lähellä ihon pintalämpötilaa (kehon ääreisosissa reilu 30°C)"
kannattaa mittailla ilmatiiviin talon lattian lämpötilaa eri pintamateriaaleilla :). voi tulla yllätyksiä juurikin tuohon...
MWh eli megawattituntia (Mega Watt hour; ilmiön "löytäjän" sukunimi suurella kuten myös Mega (E 03) erottaekseen se millistä (E-03)).
Opiskeluaikanani opetettiin että tieteellisissä lyhenteissä käytetty merkintä "h" (tunti) tulisi latinan kielestä (sana hora) eikä englannin sanasta hour. Alkuperäinen sana on kreikan kielen sana hora, josta se latinan ja vanhan ranskan kautta siirtyi englanninkieleen. Tiede kai lainasi sen latinasta.
Eipä tuo nyt muuta lämmitysmuotoja järin paljoa....
"passivitalo pohjoisesa=Primäärienergian tarve korkeintaan 120-140 kWh/m² rakennuksen sijainnista riippuen. "
Pohjoisessa koska aurinko ei paista, 20 000 kwh pitää jostain kehittää 150m2 lämmitämiseen. Koko passiivitalon määritelmä on suomessa aivan huuhaata, aina suomessa pitää taloa jollain lämmittää.
kaikki passiivitaloprojektit mitä löytyy netissä ovat laittaneet/laittavat LED-valaistuksen. ovat sisäistäneet tosiasian...
Kai sitä valoa ja lämpöä vois tuottaa tällaisillakin:
http://www.e27.fi/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=203
80W loisteputki, elinikä 20 000h hinta 4,95,-
http://www.e27.fi/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=176
250W Lämpölamppu 5000h 7,65,-
http://www.auralight.fi/Products/LongLifeProdukter/Ultimate
70W Loisteputki elinikä 70 000h!
Lamppujen watit ei mee hukkaan kylmillä keleillä... kesällä tarve muutenkin vähäisempää silloin niitä ledejä...
Sähköä sen olla pitää ja sitä voidaan järkevimmin nykyisin tuottaa
vesivoimaloissa ja ydinvoimaloissa. Näin se vaan on.
Aurinko ja tuuli vielä liian kalliita (ainakin Suomessa), mutta ehkä huomenna...
useammasta torpasta alkaa löytyyn se oma tuulivoimala ja sen kyljessä sähköauto latautumassa aamuista 20 km työreissua varten.
hinnat vaan pitäs tulla alas
"Lamppujen watit ei mee hukkaan kylmillä keleillä... kesällä tarve muutenkin vähäisempää silloin niitä ledejä... "
joo kesä ja talvivalot erikseen :) sehän kuulostaa... hmmm
Passiivitalon ei ole tarkoitus lämmitä auringolla. Pääasiallinen lämmönlähde on sähkölaitteiden ja ihmisten tuottama hukkalämpö. Toki aurinkoa voi esimerkiksi paneeleilla hyödyntää, muttei se mitenkään välttämätöntä ole.
Primäärienergia tarkoittaa kaikkea kulutettua energiaa. 20 000 kWh siis on kaikki kulutettu energia. Meillä on vanhassa talossa puulämmitys. Sähköä menee vuodessa n. 13 000 kWh, ja siinä on mukana myös jonkin verran käyttöveden lämmitystä. Pihassa on valaistusta ja ulkorakennuksissa valoja, joita myös käytetään. Heitän hatusta, että talossa käyttösähköä menee ehkä 8 000 kWh. Lisätään tuohon vaikka 4000 kWh, joka voitaisiin polttaa takassa. Jäljelle jää siis 8000 kWh, joka pitää kehittää jostain. Jos huoneissa on ilmanvaihtokanavissa esim. 300 watin lämmittimet lisälämmittämistä varten, ne riittävät. 500 wattia jatkuvasti päällä tuottaa vuodessa 4380 kWh.
Olet oikeassa, että taloa pitää jollain lämmittää. Iso osa tulee hukkalämmöstä ja loput saadaan halvoilla sähkölämmittimillä. Ei tarvitse investoida yli 10 000 euroa suureen lämmitysjärjestelmään.
" Esimerkiksi sähkön tuotannossa tyypillinen hyötysuhde lämpövoimalaitokselle on 35–45 prosenttia."
Eikös primäärienergia tarkoita, että jos sähköä kuluu esim. 4000kWh, niin primäärienergian määrä on tällöin 10000kWh (40% hyötysuhteella)
Riippuu tietenkin sähkön tuotantotavasta, mutta tuo on keskim.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Primäärienergia
Ihmiset ei yleisesti taida ymmärtää kuinka vähän passiivitalot tarvitsevat energiaa lämmitykseen.
Joten he kummastelevat, että miten talon voi muka lämmittää pelkillä pienillä vastuksilla.
Jo ihmiset itsessään tuottavat lämpöenergiaa,kuten kodin yleiset sähkölaitteetkin.
Passiivitalon ei ole tarkoitus lämmetä auringolla, vaan pikemminkin se suunnitellaan siten, että helteillä tarvittaisiin mahdollisimman vähän energiaa kuluttavaa jäähdytystä.
Eli lyhyesti ilmalämpöpumppu.
Suosittelisin Mitsubishi electrikin tuotteita. Esim Mitsun FD-mallia MSZ 25-35 VA(B)H todennut todella hyviksi laitteiksi.
Olen kyseisiä laitteita asentanut kohta kymmenen vuotta, Ja lämmitysratkaisusta huolimatta säästää enemmän kuin mikään muu. (se on vaan tosiasia minkä olen itsekkin joutunut toteen) Sijoiutuspaikka on vaan kaikista oleellisin, ilmankierron kannalta.
Esim tää FD-25:nen ottaa maksimissaan 600wattia (=pienen pieni seinäpatteri) ja antaa 3.2 KW pihalle. Ja jos sä nyt väkisin haluut sinne hehkulamppuja, Niin kone kierrättää myös hehkulampuista aiheutuvan lämpöenergian käyttäen sen hyväkseen. Poistoilmalämpöpumput/vesi-ilpot eivät ole vielä loppuunsa hiottuja..
Tosin hokasin ton sun idean että lämmitettäis vaan ihmisillä ja valoilla.. Mutta laitat varaukset ledeille ja lämpöpumpun :) Tää nyt oli vaan yksi näkemys.
-Jake-
" Ja jos sä nyt väkisin haluut sinne hehkulamppuja"
Hehkulamput otin esimerkin vuoksi. Loisteputket & lämpölamppujen yhdistelmä olisi parempi vaihtoehto (tuottavat silti lämpöä, kestävät pitkään).
Talvella joka talo tarvitsee näitä kahta: lämpöä ja valoa
Loisteputket hoitais molemmat samalla (myös kaikkein kovimmilla pakkasilla!).
Vaatii hyvää suunnittelua ja valojen elektronista keskitettyä ohjausta (termostaatit,dimmerit,ohjauskeskus jne). Ongelmana on vaan, että valmiita tuotteita ei ole markkinoilla.
Tuossa vois olla markkinarakoa, varsinkin passiivitaloja varten, joiden kiinnostus on lisääntynyt viimeaikoina.
Näillä tuo kuitenkin pitäisi olla toteutettavissa:
http://www.knx.org/
"Mutta laitat varaukset ledeille ja lämpöpumpun"
ILP ei vaan toimi vielä 40 asteen pakkasessa ja jostain se lämpö on silloinkin saatava (ledit ei tällöin auta)
ihmettelijä...
minkä tosiasian?
Eli kyllä valaistuksen pitää olla tuottamatta lämpöä tulevaisuuden uudiskohteissa. Muuten pimeänä syysaikana on ylilämpöongelma vielä jos halutaan käyttää viihde-elektroniikkaa...
taloautomaatio on varmasti isossa roolissa kaikissa uudiskohteissa tätä menoa ;)
Ainakin mä haluan nukkua öisin pimeässä. Olisiko idea mahdollistaa jatkokehittää siten, että järjestelmään lisätään tarvittava määrä silitysrautoja, ja sitten vaihtokytkimellä voi valita haluaako lämmityksen ja valaistuksen (hehkulamput) tai pelkän lämmityksen (silitysraudat). Näin järjestelmä olisi vielä paljon monikäyttöisempi.
tai sitten kannattaa huolehtia, että talossa on oikeakin lämmitysjärjestelmä.
ei mene kauaa kun halogeenilämmi... -valaistus kielletään lähivuosina. sitäpaitsi halogeenilämmitys ylilämmittää pimeinä syysiltoina 2012 määräysten mukaan eristetyt talot.
Mä nyt palaan tähän ilppiin vielä sen verran, Että mielellään varaava takka kaverina. Koska se on pirullista jos menee sähköt noilla "40 asteen" pakkasilla.. Meinaan silloin sulla ei toimi valaistus eikä lämmitys missään muodossa.. Jos ei asukkaita lasketa ;)
Ledit on siinäkin mielessä hyvä valaistus vaihtoehto, Että toimii myös sähkökatkon aikana valaistuksena akuston varassa..
Mutta paljon hyviä ideoita.. Tää oli nyt yksi edullisimmista mitä äkkiseltään mieleen tulee.
Mitun FD-mallit on täydessä iskussa vielä 25asteen pakkasessa. Juuri mittasin 28asteen pakkasessa tuloilman lämpötilan joka oli vielä liki 4 kymmentä. Mä toivon hartaasti että noi 4kympin pakkaset eivät tule jäädäkseen.. : )
Lisään tähän vielä että aloittajan ketju on sinänsä mielenkiintoinen kokonaisuudessaan. Ja näkee että olet tutkinut asiaa. Tosin hölmöjä aukkoja löytyy, Mutta kekseliäisyys kunniaan :)
Kiva nähdä mihin ratkaisuun tässä vielä päädytään.
Muista että toi 600wattia oli ehdottamani ilmalämpöpumpun MAX kulutus. Joten toi sun valaistus yhdistettynä hyvään pumppuun on hyvä. Lämpöpumppu menis jo melkein "pyhällä hengellä" :)
tosiaan... hyvä jos vähitellen ymmärretään ongelma, mikä on edessä kun talojen vaipan energiatehokkuus paranee.
energiansäästölamput ovat pieniä loisteputkilamppuja...
oikea lämmitysjärjestelmä? mielestäsi suora sähkölämmitys esim. sähköpattereilla ei ole lämmitysjärjestelmä?
ja ydinlaskeuman jälkeiselle sähköttomälle ajalle voi asentaa vaikka väliaikaisen kaminan tai sitten käyttää vaikka `valopetrolilämmitintä sen ajan. milloin viimeksi on ollut yli viikon sähkökatkos?
Tuossa nyt hieman ihmettelen keskustelun tasoa kun puhutaan hehkulampuista ja ILPeistä samaan aikaan. Eikö "Passiivitalon" ideana ole hyvä lämpöeristys ja alhainen sähkönkulutus. Toisin sanoaen ilmanvaihto perustuu ensisijaisesti vastavirtausperiaatteella toimivaan lämmön talteenottoon ja sitä kautta taloudellisemmin takaisin saatavaan lämpöön. Toinen perustekijä on kotitalouskoneiden aikaansaama lämpö ym vastaavat tekijät, sekä ihmisten aikaansaama lämpö. Led valaistus perustunee nimenomaan pieneen kulutukseen ja sitten varalla joku akkujärjestelmä. Lisälämpöä saadaan vaikka pienellä sähkövastuksella ja laittamalla vaikka hieman puuta pesään tunnelman luojaksi. Saunaan joku äskettäin suunnitteli veden lämmitystä piipun ympärille laitettavalla kupariputkella, joka yksi hieno idea tämäkin.
Ei noissa "Passiivitaloissa" mitään lattialämmityksiä tiettävästi tarvita kun tälläkin rahalla saadaan suuri kasa lämpöeristettä takapihalle jos sitä tarvitaan. Kun lattian pintamateriaalina on lämmin ja puhdas puu yms. niin kyllä hyvääkin tulee. Pesutilaan sitten jotakin hieman kovempaa materiaalia.
Mene ja osta itsellesi PUU CEE lämpöistuin ja mene huussiin kokeilemaan istua niin ei siinäkään mitään lämpövastuksia tarvita. Nyt sitten taas joku kyselemmään miten pintamateriaalit kiinnitetään suoraan lämpöeristeeseen niin onhan kaikki pitamateriaalit keksitty ja liimat siihen perään ja kyllä onnistuu varmasti. Ikkunan pieliä joku ihmetteli kun on puoli metriä seinänpaksuus, mutta on niitä muitakin kulmia olemassa kuin "suorakulma" eli siitä vain kauppaan katselemaan. Tuo eskimoiden "Iklu" taisi olla aikoinaan hyvä esimerkki pohjoisen asukkaiden "Passiivitalosta ja taidettiin rakentaa ilman suorakulmaa, miksi ei nyt sitten osattaisi jotakin muka järkevämpääkin.
Itse en eläkeläisenä tee enää mitään "passiivitaloa" tee mutta jotakin ymmärrän rakentamisesta minäkin, eli maalaisjärkeä siinä vain pitää käyttää, eikä mitään vanhoja hehkulamppuja, eli "joko sytytti" keskustelijoilla.
Taisi olla virheitä melkein joka lauseessa, joten turha noita alkaa korjaamaan.
Eiköhän tällaisten eläkeläisten olisi syytä nauttia noista eläkkeistä ja jättää sitten muut asia nuoremmille.
Hyviä eläkepäiviä toivotellen.
mietippä sitä, että vtt:n laskelmissa esimerkki passiivitalo kuluttaa lämpöenergiaa lämmityslaitteilla n.3000kWh ja lämmitysenergiaa tulee hukkulämpönä käyttösähköstä n.12000kWh.
No vaihda valaistus ledeihin niin säästät käyttösähköä 3500-4000kWh, jolloin ko. passiivitalo tarvitseekin lämmitystä yli kaksinkertaisesti "alkuperäiseen", no vaihda vielä kaikki kodinkoneet ja viihde-elektroniikka vähä kulutuksisiin malleihin niin tarvitset lämmitysenergiaa ko. passiivitalossa 2000-3000kWh lisää, jnejne...
mitä tuosta päättelen?
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/02/passiivitalo_pitaa_lammon_1439606.html
noilta saa ilmeisesti lamppulämmityksellä avaimet käteen paketin...
Mitä pienempi on käyttösähkön kulutus, sitä parempi tilanne loppujen lopuksi on. Jos käyttösähkö ei enää kylmillä keleillä riitä lämmittämiseen, voidaan avuksi ottaa vaikka takka tai 1-2 kW:n vastus sopivassa paikassa. Mitä paremmin talon eristää, sitä lyhyemmäksi käy aika, jolloin lisälämmitystä tarvitsee.
Käyttösähkön aiheuttama hukkalämpö tulee hyödyksi vain silloin, kun tarvitaan lämmitystä. Hyvin eristetyssä talossa lämmitystä tarvitaan vain muutaman kuukautena. Ihmiset tuottavat lämpöä joka tapauksessa, sitä ei voi poistaa. Samoin saunominen tuottaa lämpöä. Ruuanlaitosta tulee väkisinkin ylimääräistä lämpöä, olipa liesi tai uuni miten energiatehokas tahansa. Käytännössä on siis niin, että mitä vähemmän hukkalämpöä tulee, sitä parempi. Jos hukkalämpöä tulee niin vähän, että tarvitaan lisälämmitystä, voidaan lisälämmitys ohjata oikeaan paikkaan. Hyvä paikka on esim. tuloilmaventtiilit, joihin voi asentaa vastukset antamaan huonekohtaista lisälämmitystä tarvittaessa.
Kyllä huomaat kirjoitusvirheet, mutta muutoin taisi olla "sytytys myöhäsellä" kun ei ole muuta kerrottavaa. Pitää vain katsella mitä hölmöjä nuo "työssä käyvä klopit" kirjoittelee tuon rakentamisen merkeissä. Ja kyllä tässä eläkeläisellekkin vielä hommia rittää, jos ei muuta niin remontoidaan nuorison asuntaja ja omiakin siinä sivussa. Järkeäkin on onneksi vielä vähän tallella, eli tiedetään kyllä miten kunnon lämpöeristetty talo pitää tehdä.
Pitää muistaa että käyttölaitteista tuleva hukkalämpö pitää saattaa asunnosta ulos kesäaikaan, sitä ei voi tehdä pitämällä ikkunoita auki, vaan energiaa syövillä ilmastointijäähdytyslaitteilla.
monissa passiivitaloprojekteissa on näytetty mahdollinen lämmöntuotto on hoidetun käyttöveden lämmitystavalla ja se kyllä vaikuttaa järkevimmältä tavalta. käyttövesihän pitää kumminkin lämmittää.
Käyttösähkön aiheuttamaan ylilämpöön pystytään kyllä vaikuttamaan ihan konkreettisesti, ehkä se vaatii enemmän suunnittelua mutta se kannattaa varmasti.
Ilmanvaihtokoje on käytännössä pakollinen uudessa talossa. Kun sen suunnittelee hyvin, ei hukkalämmönkään poistaminen kohtuuttomasti vie energiaa. Passiivitalon suunnittelun yksi tärkeä yksityiskohta on myös se, miten kesällä talo pidetään sopivan viileänä. Tämä otetaan huomioon ikkunoiden ja varjostusten sijoittelulla, ja myös ilmanvaihdossa.