AMK vs YLIOPISTO

Itse opiskelen ammattikorkeakoulussa, enkä kyllä edes hymyssä suin viitsi väittää tätä miksikään korkeakouluksi. Huvittaa naivien luokkakaverien ajatukset, että nyt tässä opiskellaan joiksikin isoiksi herroiksi. Mutta on tässä hyviäkin puolia. Kohtalaisen vähällä työllä saa kuitenkin tutkinnon jolla voi tehdä monenlaista työtä vaikkakaan kovin ylös organisaatiossa pelkällä amk-tutkinnolla tuskin tulee ylenemään.

Oma suunnitelma on ensin käydä tämä koulu läpi ja lähetä sitten katsomaan millaista se yliopisto-opiskelu oikein on. Jos ei kiinnosta, niin onpahan jo ammatti alla.

Onko eroa ammattikoululla ja ammattikorkeakoululla?

Saman verran kuin naudanjauhelihalla ja paistijauhelihalla.

Yliopistojen perustutkinnot ovat nykyään myös lyhyempiä kolmivuotisia tutkintoja tutkinnonuudistuksen tultua voimaan, joten tutkintorakenteet ovat hyvin samankaltaisia (lisensiaatteja ja tohtoreita lukuunottamatta, joita ei amk:eista valmistu ja tuskin tarvitseekaan, koska tohtoreita tulee riittävästi muutenkin). Tosin luulen, että yliopistoissa opiskelevat suorittavat jatkossakin pääosin ylemmän kk-tutkinnon, päinvastoin kuin amk:eissa.
Nämä keskustelut yliopistojen ja amk:ien tasoeroista ovat yleensä surkeita sisällöltään ja olen samaa mieltä kuin eräässä aiemmassa viestissä, että osaa näistä kirjoittajista en taatusti palkkaisi, olkoon millainen maisteri tahansa. Amk-tutkinnon suorittaneita on sijoittunut hyville paikoille erityisesti yritysmaailmassa, joten kyllä se on itsestä kiinni, miten täällä pärjää.

Niin, opetan itse amk:ssa, työskentelen yritysmaailmassa ja olen palkannut monia amk-tutkinnon sekä yliopistotutkinnon suorittaneita. Monella amk:sta valmistuneella on terveempi suhtautuminen työelämään ja töihin osataan tarttua paremmin, ehkä yliopistoissa edelleen (itse olen sieltä valmistunut) ollaan enempi teoreettisia eikä käytännön tehtäviin juurikaan valmenneta.

Sinne yliopistoon on niin perkuleen vaikea päästä. Ei sitten millään. Meneeköhän noi rikkaitten penskat rahalla vai millä? Ei ne sen kummenpii olleet lukiossa.

köyhän tytär kirjoitti:

Sinne yliopistoon on niin perkuleen vaikea päästä. Ei sitten millään. Meneeköhän noi rikkaitten penskat rahalla vai millä? Ei ne sen kummenpii olleet lukiossa.

Kyllä vaan, rahalla. Nykyään on valmennuskursseja, jotka ovat kalliita. Kuulemma joillekin aloille nuorten on lähes mahdotonta päästä ilman niitä, lisäksi on aikuisia hakijoita joilla on tietoa jo kokemuksen kautta. Moni hakee yliopistoon vain siksi, että olisi pätevä omaan työhönsä. Tosin samoja hakijoita on muihinkin kouluihin.

Nimi Merkki kirjoitti:

Kyllä vaan, rahalla. Nykyään on valmennuskursseja, jotka ovat kalliita. Kuulemma joillekin aloille nuorten on lähes mahdotonta päästä ilman niitä, lisäksi on aikuisia hakijoita joilla on tietoa jo kokemuksen kautta. Moni hakee yliopistoon vain siksi, että olisi pätevä omaan työhönsä. Tosin samoja hakijoita on muihinkin kouluihin.

Lue lisää

Valmennuskurssit ihan mielettömä kalliita. Kokeilkaa esim.Helsingin yliopistoon mennä ilman noita kalliita kursseja. Ei onnistu. No jos pääsisitte,niin millä sitä maksaa yksiöstä 700 eur/kk. Pakko olisi käydä töissä ja taas raharikkaan penska saisi kandinpaperit huomattavasti ennen sinua.

tasan ei käy.. kirjoitti:

Valmennuskurssit ihan mielettömä kalliita. Kokeilkaa esim.Helsingin yliopistoon mennä ilman noita kalliita kursseja. Ei onnistu. No jos pääsisitte,niin millä sitä maksaa yksiöstä 700 eur/kk. Pakko olisi käydä töissä ja taas raharikkaan penska saisi kandinpaperit huomattavasti ennen sinua.

Lue lisää

Ihan saman verran se muuten maksaa pääkaupunkiseudulla amk-opiskelijankin asuminen kuin yliopistossa opiskelevan asuminen. Harva opiskelija kuitenkaan asuu Helsingin keskustassa, ja syrjemmällä lähiöissä asunnot ovat suunnilleen saman hintaisia kuin muissakin kasvukeskuksissa. Kaikilla ei ole rahaa omaan yksiöön, ja varsinkin ensimmäisen vuoden opiskelijat asuvat useimmiten soluasunnoissa tai kimppakämpissä. Valmennuskursseilla on merkitystä joillekin aloille, mutta ei kaikille. Esimerkiksi matikkaa pääsee yliopistolle lukemaan ihan sillä että on menestynyt lukiossa ja ylkkäreissä, ei tarvita valmennuskursseja. Näinhän voisi ajatella, että Helsingin yliopistoon pääsee helpommin opiskelemaan matikkaa kuin Metropoliaan opiskelemaan insinööriksi. Sinne amkin puolelle kun on kuitenkin ne pääsykokeet.

Opiskelu yliopistolla on yksinäistä puurtamista. Kaikki pitää junailla ja aikatauluttaa ihan ypöyksin. Moni nuori ei vaan yksinkertaisesti jaksa,kun kukaan ei ole potkimassa pehvalle. Olen neljä vuotta seurannut siskoni yliopisto-opiskelua. Opintopisteen(sen yhdenkin) eteen tehdään mielettömästi työtä.

Voisin vähän jatkaa tuosta oppilaitosten ja maakuntien eroista. Oma kokemukseni on, että sekä amkeissa että yliopistoissa on tässä maassa huimia eroja. Kärjistäen voisi sanoa, että kasvukeskuksien amkien taso hakkaa mennen tullen syrjäseutujen yliopistot.

Tuo ei kuitenkaan taida enää pitää paikkaansa, että otettaisi kaikki hakijat sisään, koska viime keväänä niin moni korkeakouluun hakenut jäi kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Aloituspaikkoja on syrjäisimmissä paikoissa leikattu, ja leikataan varmaan vielä lisää. Luulisi olevan myös oppilaitoksen etu, ettei pidetä yllä sellaisia koulutusohjelmia, joihin ei riitä kelvollisia hakijoita. Väki siirtyy kasvukeskuksiin, ja isoissa amkeissa riittää hakijoita, joten on paljon parempi lisätä aloituspaikkoja sinne missä on muutenkin ihmisiä.

Vaikka maaseutu haluttaisikin pitää asuttuna, niin keinotekoisella aluepolitiikalla saa tässä asiassa aikaan vain huonoa koulutusta. Ei kukaan muuta maalle pysyvästi tai mielellään vain opiskelun takia. Maaseudulle pitäisi jättää vain sen verran opiskelupaikkoja, mitä siinä lähialueella aivan oikeasti tarvitaan.

eroja on kirjoitti:

Voisin vähän jatkaa tuosta oppilaitosten ja maakuntien eroista. Oma kokemukseni on, että sekä amkeissa että yliopistoissa on tässä maassa huimia eroja. Kärjistäen voisi sanoa, että kasvukeskuksien amkien taso hakkaa mennen tullen syrjäseutujen yliopistot.

Tuo ei kuitenkaan taida enää pitää paikkaansa, että otettaisi kaikki hakijat sisään, koska viime keväänä niin moni korkeakouluun hakenut jäi kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Aloituspaikkoja on syrjäisimmissä paikoissa leikattu, ja leikataan varmaan vielä lisää. Luulisi olevan myös oppilaitoksen etu, ettei pidetä yllä sellaisia koulutusohjelmia, joihin ei riitä kelvollisia hakijoita. Väki siirtyy kasvukeskuksiin, ja isoissa amkeissa riittää hakijoita, joten on paljon parempi lisätä aloituspaikkoja sinne missä on muutenkin ihmisiä.

Vaikka maaseutu haluttaisikin pitää asuttuna, niin keinotekoisella aluepolitiikalla saa tässä asiassa aikaan vain huonoa koulutusta. Ei kukaan muuta maalle pysyvästi tai mielellään vain opiskelun takia. Maaseudulle pitäisi jättää vain sen verran opiskelupaikkoja, mitä siinä lähialueella aivan oikeasti tarvitaan.

Lue lisää

Voin vain kertoa omista kokemuksistani, mutta mielestäni yliopisto on aivan eri liigassa kuin AMK. En päässyt ensiyrittämällä yliopistoon ja olin vuoden AMKissa ja siellä se vuosi kului tosi leppoisasti, koska kaikki oli aikataulutettu puolestani ja opettajat muistuttelivat esseiden palautuksista jne. aivan kuin ala-asteella.

Pahinta koulutuksen tasossa oli se, että en kertaakaan lukenut mitään kirjoja mihinkään tenttiin vaan pääsin ne kirkkaasti läpi keskiarvolla 3. Vastailin tentteihin lähinnä arvaamalla ja kehittelemällä päästäni jotain bullshittiä.

Yliopistossa taas, jos edes unelmoi pääsevänsä tenteistä läpi täytyy kirjat oikeasti lukea. Siis oikeasti täytyy opiskella. Myös opintopisteiden kerääntymisestä täytyy pitää itse huolta, kun taas AMKssa kaikki oli jo valmiiksi mietitty pulestani.

Yritän vain sanoa oman kokemukseni perusteella, että AMK tutkintoa ja kandidaatin tutkintoa ei voi mitenkään verrata toisiinsa.

JooMä kirjoitti:

Voin vain kertoa omista kokemuksistani, mutta mielestäni yliopisto on aivan eri liigassa kuin AMK. En päässyt ensiyrittämällä yliopistoon ja olin vuoden AMKissa ja siellä se vuosi kului tosi leppoisasti, koska kaikki oli aikataulutettu puolestani ja opettajat muistuttelivat esseiden palautuksista jne. aivan kuin ala-asteella.

Pahinta koulutuksen tasossa oli se, että en kertaakaan lukenut mitään kirjoja mihinkään tenttiin vaan pääsin ne kirkkaasti läpi keskiarvolla 3. Vastailin tentteihin lähinnä arvaamalla ja kehittelemällä päästäni jotain bullshittiä.

Yliopistossa taas, jos edes unelmoi pääsevänsä tenteistä läpi täytyy kirjat oikeasti lukea. Siis oikeasti täytyy opiskella. Myös opintopisteiden kerääntymisestä täytyy pitää itse huolta, kun taas AMKssa kaikki oli jo valmiiksi mietitty pulestani.

Yritän vain sanoa oman kokemukseni perusteella, että AMK tutkintoa ja kandidaatin tutkintoa ei voi mitenkään verrata toisiinsa.

Lue lisää

Yliopistossa mahdollista saada kurssista arvosanaa 5 tekemättä juuri mitään! Meillä pyörii juuri tällä hetkellä sellainen kurssi jonka voi suorittaa joko aktiivisesti osallistumalla luennoille ja harjoituksiin tai sitten osallistumalla lopputenttiin. Luentokerrasta tulee aina läsnäolosta piste ja harjoituksista tulee kans pisteitä, jos niitä tekee ahkerasti ja jos niitä osaa tehdä.

Tässä on kuitenkin sellainen jippo, että viime kerralla harjoituksissa luennoitsija kierteli ympäri luentosaleja hieman katselemassa, miten harjoituksia tehdään. Mutta koska luentosali oli lähes täynnä, niin eihän sitä kuitenkaan voinut katsoa, kun vain muutaman opiskelijan harjoitukset (lähinnä luentosalin laitapenkeillä istuvien ja kun penkkirivit ovat sen verran tiiviitä, niin luennoitsija ei (viitsi) lähteä katsomaan keskipenkkiläisiä ollenkaan). Suurimmalta osalta jäivät harjoitukset kokonaan katsomatta. Harjoituksissa kiersi myös läsnäololista, johon jokainen laittoi nimensä. Koska luennoitsija näki näiden muutamien ahkeran suorituksen, niin hän sanoi, että eiköhän tämä ole maksimipisteiden paikka. Itse ymmärsin, että koska ei hän ole voinut millään kaikkien suorituksia katsoa, eikä luennoitsija voi millään tuntea myöskään montaa sataa ennestään tuntematonta henkilöä nimeltä, niin ymmärsin, että hän antaisi nämä maksimipisteet jokaiselle harjoituksiin osallistuvalle.

Tässähän herää semmoinen epäilys että joku voi olla sen verran peluri, että käyttää sitä hyväkseen, ettei luennoitsija tunne opiskelijoita, menee aina keskipenkkeihin istumaan, mistä luennoitsija ei ikinä tule harjoituksia katsomaan ja sitten kirjoittaa vain nimensä läsnäololistaan ja ottaa muiden siivellä harjoituksista täydet pisteet, vaikka olisi itse vaikka laiskotellut koko harjoituksen ajan. Ja koska kurssin suoritusmahdollisuudethan ovat nimenomaan että luennot ja harjoitukset yhdessä TAI tentti, niin taktisena vetonahan kannattasi jättää tenttiin silloin menemättä, koska luennoitsijahan voi alkaa epäilemään, jos harjoituksissa suoriutuu viitosen arvoisesti mutta tentissä ei osaisikaan mitään.

Yliopistossa on todellakin mahdollista saada jostain kurssista viitonen "sluibailemalla" jos näin armeijatermillä asia ilmaistaan!

"todella vaativaa" kirjoitti:

Yliopistossa mahdollista saada kurssista arvosanaa 5 tekemättä juuri mitään! Meillä pyörii juuri tällä hetkellä sellainen kurssi jonka voi suorittaa joko aktiivisesti osallistumalla luennoille ja harjoituksiin tai sitten osallistumalla lopputenttiin. Luentokerrasta tulee aina läsnäolosta piste ja harjoituksista tulee kans pisteitä, jos niitä tekee ahkerasti ja jos niitä osaa tehdä.

Tässä on kuitenkin sellainen jippo, että viime kerralla harjoituksissa luennoitsija kierteli ympäri luentosaleja hieman katselemassa, miten harjoituksia tehdään. Mutta koska luentosali oli lähes täynnä, niin eihän sitä kuitenkaan voinut katsoa, kun vain muutaman opiskelijan harjoitukset (lähinnä luentosalin laitapenkeillä istuvien ja kun penkkirivit ovat sen verran tiiviitä, niin luennoitsija ei (viitsi) lähteä katsomaan keskipenkkiläisiä ollenkaan). Suurimmalta osalta jäivät harjoitukset kokonaan katsomatta. Harjoituksissa kiersi myös läsnäololista, johon jokainen laittoi nimensä. Koska luennoitsija näki näiden muutamien ahkeran suorituksen, niin hän sanoi, että eiköhän tämä ole maksimipisteiden paikka. Itse ymmärsin, että koska ei hän ole voinut millään kaikkien suorituksia katsoa, eikä luennoitsija voi millään tuntea myöskään montaa sataa ennestään tuntematonta henkilöä nimeltä, niin ymmärsin, että hän antaisi nämä maksimipisteet jokaiselle harjoituksiin osallistuvalle.

Tässähän herää semmoinen epäilys että joku voi olla sen verran peluri, että käyttää sitä hyväkseen, ettei luennoitsija tunne opiskelijoita, menee aina keskipenkkeihin istumaan, mistä luennoitsija ei ikinä tule harjoituksia katsomaan ja sitten kirjoittaa vain nimensä läsnäololistaan ja ottaa muiden siivellä harjoituksista täydet pisteet, vaikka olisi itse vaikka laiskotellut koko harjoituksen ajan. Ja koska kurssin suoritusmahdollisuudethan ovat nimenomaan että luennot ja harjoitukset yhdessä TAI tentti, niin taktisena vetonahan kannattasi jättää tenttiin silloin menemättä, koska luennoitsijahan voi alkaa epäilemään, jos harjoituksissa suoriutuu viitosen arvoisesti mutta tentissä ei osaisikaan mitään.

Yliopistossa on todellakin mahdollista saada jostain kurssista viitonen "sluibailemalla" jos näin armeijatermillä asia ilmaistaan!

Lue lisää

Kyllä meilläkin sai yliopistossa joiltakin yksittäisiltä kursseilta joskus kaikki täydet viitoset. Varsinkin ulkomailta vaihtoon tulleet opettajat antoivat usein arvosanoja paljon helpommin kuin suomalaiset luennoitsijat. Ehkä tämä kielii Suomen korkeasta rimasta verrattuna muuhun maailmaan - mutta miksi pitää turhaan rimaa liian korkealla? Eihän muuallakaan tarvitse nipottaa saadakseen Bachelor-tutkinnon.

Sitten kun yliopistolle tuli arviointimenettely, missä opiskeliajt alkoivat antaa palautetta saamastaan opetuksesta, niin monien suomalaistenkin opettajien rima laski. Suosituimpiahan olivat tietysti ne opettajat, jotka antoivat helposti hyvät numerot, ja varsinkin tutntiopettajille hyvät palautteet olivat elintärkeitä töitten jatkumisen kannalta. Jos tuntiopettaja sai huonot palautteet, niin työsopimusta ei enää tehty.

Monta näkökulmaa kirjoitti:

Kyllä meilläkin sai yliopistossa joiltakin yksittäisiltä kursseilta joskus kaikki täydet viitoset. Varsinkin ulkomailta vaihtoon tulleet opettajat antoivat usein arvosanoja paljon helpommin kuin suomalaiset luennoitsijat. Ehkä tämä kielii Suomen korkeasta rimasta verrattuna muuhun maailmaan - mutta miksi pitää turhaan rimaa liian korkealla? Eihän muuallakaan tarvitse nipottaa saadakseen Bachelor-tutkinnon.

Sitten kun yliopistolle tuli arviointimenettely, missä opiskeliajt alkoivat antaa palautetta saamastaan opetuksesta, niin monien suomalaistenkin opettajien rima laski. Suosituimpiahan olivat tietysti ne opettajat, jotka antoivat helposti hyvät numerot, ja varsinkin tutntiopettajille hyvät palautteet olivat elintärkeitä töitten jatkumisen kannalta. Jos tuntiopettaja sai huonot palautteet, niin työsopimusta ei enää tehty.

Lue lisää

Väite;"Eihän muuallakaan tarvitse nipottaa saadakseen Bachelor-tutkinnon."
Ja kuulisin/lukisin mieluusti PERUSTELUT...

BsC kirjoitti:

Väite;"Eihän muuallakaan tarvitse nipottaa saadakseen Bachelor-tutkinnon."
Ja kuulisin/lukisin mieluusti PERUSTELUT...

Tällaiset perustelut: Olen opiskellut ulkomailla, ja mielestäni siellä sai numeroita helpommin kuin Suomessa. Samaa mieltä on ollut moni muukin vaihdossa käynyt. Myös ulkomaalaisopettajat antavat usein numeroita helpommin.

Moni on sitä mieltä, että Suomessa on varsinkin yliopistoissa rima todella turhan korkealla. Voisiko tämä johtua meidän kansallisesta alemmuudentunteesta, ettei uskota olevamme tarpeeksi hyviä ilman nipottamistakin?

Monta näkökulmaa kirjoitti:

Tällaiset perustelut: Olen opiskellut ulkomailla, ja mielestäni siellä sai numeroita helpommin kuin Suomessa. Samaa mieltä on ollut moni muukin vaihdossa käynyt. Myös ulkomaalaisopettajat antavat usein numeroita helpommin.

Moni on sitä mieltä, että Suomessa on varsinkin yliopistoissa rima todella turhan korkealla. Voisiko tämä johtua meidän kansallisesta alemmuudentunteesta, ettei uskota olevamme tarpeeksi hyviä ilman nipottamistakin?

Lue lisää

kun menet työelämään sitten joskus, voit sitten todeta onko työpaikoilla keskimäärin liian hyviä ja fiksuja ihmisiä.

minun mielestäni ei.

"Olen koulutukseltani mekaanikko, amk-insinööri, filosofian maisteri, filosofian tohtori ja tekn. yo (nimenomaan tässä järjestyksessä). Aloitan diplomityöni piakkoin. Minulla on siis vertailupohjaa ja näkemystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Havaintojeni mukaan ammattikorkeakouluissa, sen opettajissa ja opiskelijoissa on tasollisia eroja enemmän kuin teknillisesssä korkeakoulussa. Parhaat opettajat (nimenomaan pedagogisessa mielessä) olen tavannut ammattikorkeakoulussa. Osa opettajista oli meritoitunut myös tiedemaailmassa ja/tai teollisuudessa.
Joka toisella opettajalla ko. ammattikorkeakoulussa oli tieteellinen jatkotutkinto. Puheet, että ammattikorkeakoulun opettajat eivät osaisi asiaansa, ovat minusta kummallisia. Ammattikoulupohjalta AMK oli tosi vaativaa, ja ainakin minulle se oli todellinen korkeakoulu. AMKissa parhaat opiskelutoverini olivat loistavia, hyvää huumoria ja yhdessäoppimisen iloa riitti. Opiskelin koulutusohjelmassa, johon oli vaikein päästä ko. oppilaitoksen sisällä, siksikin varmasti opiskelutoverini olivat hyvää ainesta.

Itse koin ammattikorkeakoulun koulutusohjelman haastavana, monipuolisena, mielenkiintoisena ja hyvänä.
Terveisinä ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoille, että hyvä menestys siellä ennustaa pärjäämistä teekkariopinnoissa, jos sellaisiin myöhemmin halajaa. Jos minulta kysyttäisiin, niin suosittelisin nuorelle opiskelua parhaisiin kuuluvassa AMK:ssa, josta on vuosia työllistynyt hyvin ja jossa koulutus on hyvätasoista. Neljän vuoden kovan työn jälkeen paperit on kourassa ja sen jälkeen voi opiskella muutamassa vuodessa DI:ksi (jopa hiukan eri alallakin) jos jatkohaluja ja kykyjä on".

kouluttasot tiedossa kirjoitti:

"Olen koulutukseltani mekaanikko, amk-insinööri, filosofian maisteri, filosofian tohtori ja tekn. yo (nimenomaan tässä järjestyksessä). Aloitan diplomityöni piakkoin. Minulla on siis vertailupohjaa ja näkemystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Havaintojeni mukaan ammattikorkeakouluissa, sen opettajissa ja opiskelijoissa on tasollisia eroja enemmän kuin teknillisesssä korkeakoulussa. Parhaat opettajat (nimenomaan pedagogisessa mielessä) olen tavannut ammattikorkeakoulussa. Osa opettajista oli meritoitunut myös tiedemaailmassa ja/tai teollisuudessa.
Joka toisella opettajalla ko. ammattikorkeakoulussa oli tieteellinen jatkotutkinto. Puheet, että ammattikorkeakoulun opettajat eivät osaisi asiaansa, ovat minusta kummallisia. Ammattikoulupohjalta AMK oli tosi vaativaa, ja ainakin minulle se oli todellinen korkeakoulu. AMKissa parhaat opiskelutoverini olivat loistavia, hyvää huumoria ja yhdessäoppimisen iloa riitti. Opiskelin koulutusohjelmassa, johon oli vaikein päästä ko. oppilaitoksen sisällä, siksikin varmasti opiskelutoverini olivat hyvää ainesta.

Itse koin ammattikorkeakoulun koulutusohjelman haastavana, monipuolisena, mielenkiintoisena ja hyvänä.
Terveisinä ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoille, että hyvä menestys siellä ennustaa pärjäämistä teekkariopinnoissa, jos sellaisiin myöhemmin halajaa. Jos minulta kysyttäisiin, niin suosittelisin nuorelle opiskelua parhaisiin kuuluvassa AMK:ssa, josta on vuosia työllistynyt hyvin ja jossa koulutus on hyvätasoista. Neljän vuoden kovan työn jälkeen paperit on kourassa ja sen jälkeen voi opiskella muutamassa vuodessa DI:ksi (jopa hiukan eri alallakin) jos jatkohaluja ja kykyjä on".

Lue lisää

Minä tunnen ihmisen, joka on käynyt amk:ta isohkossa koulussa ja vaihtanut sitten pieneen. Tasoero on kuulemma valtava. Riippuu siitä, missä koulussa käy. Diplomi-insinööriksi vio jostain pienestä puljusta päästä helpommalla kuin amk-insinööriksi isosta. Mutta pienen koulun amk insinööriksi pääseminen on lasten leikkiä joskus - itse en aikonaan pärjännyt opistotason insinöörikoulutuksessa, mutta nyt olen valmistumassa amk-insinööriksi nelosen keskiarvolla pienestä koulusta. Ex-poikaystäväni, jolla ei ollut alkeellistakaan kielipäätä, on di pienestä paikasta. Hän oli ok. ammattiaineissa, mutta puutteita oli joissain muissa aineissa.

Yliopistossa olet sinä joka asiat junailet ja suoritat ainevalinnat. Jos sinusta ei ole itsenäiseen työskentelyyn,unohda koko juttu. Minusta ei ollut ja jätin hommat kesken reilun vuoden opiskelun jälkeen.Opintopisteitä en kertakaikkiaan pystynyt riittävästi keräämään.