Tässä taas pohdittiin rantapubissa erinäisiä veneilyasioita. Vertailtiin purkkareiden moottoreita ja niiden ominaisuuksia. Ei päästy yksimielisyyteen, kuinka suurilla kierroksilla on edullisista ja "terveellisintä" ajaa. Keskustelussa oli niin monta asiantuntijaa kuin oli keskustelijaakin. Pikkudieselithän ovat lujia. Harva niitä ajamalla saa loppuun. Yleensä simahtaa jäähdytys ja se tekee sitten tuhojaan. Kolmipyttyinen Volvo (2003) ottaa noin 2700 kierrosta, ylikin. Pubiparlamentin varovaisin arvioi parhaaksi ajella sillä noin 2000 kierroksilla. Monet olivat sitä mieltä että kestää se kovemmillakin kierroksilla ajaa. Oma havaintoni on että 100 - 200 lisäkierrosta ei paljon nopeutta lisää, tärinää ja ääntä kylläkin. Muuan konemestari sanoi että kone voi kärsiä jos ajetaan jatkuvasti liian alhaisilla kierroksilla. Mitenhän tuo lienee?
Kuinka paljon kierroksia?
Sakke
51688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuskin alhaisilla kierroksilla ajelu tekee pahaa, jos vaan potkuri on oikein mitoitettu ja termostaatti kunnossa. Potkuri pitää olla sellainen että täydellä kaasulla kone myös ottaa täydet kierrokset, silloin pienillä kierroksilla ei "pyydetä liikaa".
Näillä edellytyksillä pitäisi dieselin kestää kaikilla kierrosluvuilla, myös täydellä kaasulla ajoa. Yli runkonopeuden ei kuitenkaan kannata pyrkiä, koska silloin vain perä painuu ja kulutus tuplaantuu vauhdin lisääntyessä 10-20 %. Koneteho mitoitetaan yleensä niin että runkonopeus saavutetaan osateholla. Jää varaa kääntää kahvaa jos joutuu puskemaan vasta-aaltoon. Äänieristys ja tärinänvaimennus tietysti vaikuttavat myöskin siihen kuinka hyvin masinisti kestää täysiä kierroksia.
yleensä olisi edullisinta ajaa pikkuisen max. vääntömomenttia suuremmilla kierroksilla ja potkuri pitäisi olla sellainen jotta kone ottaisi
valmistajan ilmoittamat max. kierrokset.
Vääntömomentti käyrän saat valmistajalta tai maahantuojalta, ja turhaan on muuta pohtia.
Marssinopeuden kierrosluvun pitäisi, kuten sanoit olla vähän yli maksimivääntömomentin kierrosluku, mutta lisäksi moottorin vääntömomentin pitäisi tällöin olla n.70 maksimista. Tällöin moottorin ominaiskulutus on pienimmillään, samoin kuin tietysti moottorin lämpökuormitus/otettu teho. Minulla on sellainen tuntuma, ettei maksimikierroslukua silloin saavutettaisi kuin kohtalaisessa myötätuulessa. Riippuu tietysti veneestä.
Potkurin nousun sopivuutta on mahdoton arvioida sen perusteella, että moottori ottaa täydet kierrokset, koska dieselissä on kierrosluvunrajoitin. Moottorihan ottaa täydet kierroksen ilman potkuriakin, eikä toisaalta yhtään enempää.
Nämä olivat teknisiä valintaperusteita. Kun mukaan otetaan raha, voi olla moottorin omistajan kannalta taloudellisempaa ostaa teholtaan pienempi moottori ja ajella korkeammalla kierrosluvulla ja unohtaa muut höpinät.
Äsh' kun en ny muista mistä mutta korvan taakse on jostain jääny luku 80% - ei vahvasta rommista vaan että koneen maximin ollessa vaikka 3200rpm pitäisi konetta rasittaa max 2560rpm - moottorin taloudellisuuden ja hyvinvoinnin ts. pitkäikäisyyden vuoksi.
Tuo luku voi olla nykyturbomoottoreille ihan väärin mutta perusvenedieselille oivallinen.
Lienee lähellä näitä muita arveluita?
Potkuri käsittääkseni tulisi valita niin että kone kykenee tuohon??
Yleensähän purjeveneen apumoottori valitaan aivan muilla perusteilla kuin koneen kestolla tai taloudellisuudella.
Varsinkin uusimmissa veneissä koneet ovat melko suuria lähinnä vaikeita olosuhteita ja hallintaa silmälläpitäen. Tyypillisestihän ~30 jalkaisessa on ~20 hv ja ~35 jalkaisessa ~30 hv kone. Noilla koneella mennään selkeästi yli runkonopeuden ja tehdään isoja aaltoja ja kulutetaan turhaan löpöä.
Jos haluaa ajaa taloudellisesti, matkavauhti kannattaa tiputtaa selkeästi alle runkonopeuden. 30-jalkainen kulkee yli 6 s jo selvästi alle 10 hv teholla, samoin 35-jalkainen, jos ei ole vastatuulta ja potkuri on kunnollinen. Vääntömomentista on tällöin käytössä max. 50 %. Konekin kestää varmasti paremmin kuin 7-8 solmua puskemalla, jolloin myös kulutus on 2-3 kertainen.
Laivakoneet mitoitetaan vain matkavauhtia silmälläpitäen. Tällöin päädytään näihin 80 % vääntömomentteihin. Suuri ero on siinä, että laivat eivät kulje lähellekään runkonopeutta, vaan ~puolet siitä.