ainoana oikeana paikkana harjoittaa uskonelämää?
mistä kohtaa raamattua löytyy rauhanyhdistys?
....................
67737
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Kyse on uskosta. Met uskomme, että näin on. Ei siitä mitään faktaa ole. Jos siitä olisi faktaa, niin ei tarvittaisi enää uskoa, olisi vain faktatietoa ja sen jälkeen voitaisin joko hyväksyä tai hyljätä se.
aika tyhmiä. :((
eli myönnät että uskosi on fiktiota?
säilyttää tai hyljätä ja kieltää.
tyhmää porukkaa.
nettisivuillakin todetaan: NÄIN me uskomme. ? ?
NÄIN??
yksi tai kaksi kokoontuu minun nimessäni, siellä on ...................................."
Hyvin selvästi sanottu, en vaan muista raamatun kohtaa, on vaan jäänyt tuonne päähän!
Eli kaikkialla on oikein HARJOITTAA USKOAAN, Kun se tapahtuu HÄNEN nimessään!
Sieltä se tosiaan löytyy ihan samasta paikasta,
missä kerrotaan, että adventistitkin ovat ainoita oikeita apostolisen ajan perijöitä.
Ja siellä ne ovat roomalaiskatoliset ja kreikkalaiskatolisetkin samassa
paikassa.....
:) :)
... ajatus, että "synnit saa USKOA ANTEEKSI (!) Jeesuksen nimessä ja veressä"!
Kyseessä on järkyttävä harhaoppi... Synnit saa toki sakramentaalisessa synnintunnustuksessa ANTEEKSI, mutta se, että ne saisi "USKOA ANTEEKSI!" on aivan kotikutoista ideologiaa, kuten toki on myös se, että erilaiset maallikkokolportöörit julistelevat tällaista ilman apostolista suksessiota. Oikeampi - ei varmaan oikea - muoto olisi "synnit saa USKOA ANTEEKSI ANNETUIKSI...". Miksi tätä pitää jankuttaa seuroissa tunnista toiseen? Ilmeisesti kuitenkin - ja aivan oikein - epäilette asian pätevyyttä?
Jatkokysymys: missä kohtaa Raamatussa on sanonta "Jeesuksen nimessä ja veressä"?
meille usko tulee kuulemisesta.
ette paljon Raamatusta piittaa. Teidän hengellistä rieskaa on SRK:n valheopit. Rehellinen olet.
No, minkä kuulemisesta se usko tulee?
Yleensä ihminen tulee uskoon Raamatun sanoman kuulemisesta.
:) :) :)
Tässä kaksi kohtaa, joissa on mainittu erikseen:
ef.1:2
1.Joh 2:12
Minusta toinenkin riittäisi, mutta lienee jokin vahvistus ja säännöksi muodostunut tapa.
Ef 1:2
"Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! "
Tässäkö sanotaan, notta synnit saa uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä?
Missä niin sanotaan?
Korjaus jakeeseen:
Ef 1:7
7. jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
Pahoittelen, että epähuomiossa laitoin väärän jakeen. Hyvä, että olit tarkkana.
1 Joh 2:12 taisi kuitenkin olla oikein:
12. Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden.
Sitä en osaa sanoa, mikä ero on Jeesuksen nimellä ja verellä, tai vahvistavatko ne käsitteinä toisiaan. Minusta jompikumpi riittää syntien anteeksisaamiseen mainiosti, koska ne näyttävät riittäneen Raamatun apostoleillekin. Merkittävää on myös se, että Johannes kirjoittaa omille "opetuslapsilleen", ja todistaa näin anteeksiantamusta. Paljon väitelty aihe täälläkin on ollut, voiko ihminen uskoa synnit anteeksi "tallenteen" avulla. Raamatun mukaan voi, mikäli ylipäätään luotamme tallenteeseen nimeltä Raamattu.
Mitä eroa on "anteeksi uskomisella" ja "anteeksi annetuiksi uskomisella"? Minusta ne ovat sama asia. Entä mitä harhaoppista niissä on? Siitähän uskossa juuri on kyse, että uskomme, että syntimme ovat anteeksiannetut. Jos emme usko, sovitustyö jää kohdallamme hyödyttömäksi.
Kol 1.14: "Jonka kautta meillä on lunastus hänen verensä kautta, nimittäin syntein anteeksi antamus."
1. Joh. 1.17. "Jesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meitä kaikesta synnistä."
luuk. 24:47: "Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista."
Ap. t. 10:43: "Hänestä kaikki prophetat todistavat, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, pitää hänen nimensä kautta synnit anteeksi saaman."
Lisää löytyy vaikka millä mitalla. Lue Raamattua! VL:nä ajattelen ettei syntien anteeksiantamuksen julistamisessa tarvitse käyttää välttämättä juuri sanamuotoa Jeesuksen nimessä ja veressä. Muistelen Lutherin saarnanneen anteeksiantamusta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Keskeistä ei ole sanamuoto, vaan se, että synnit uskotaan anteeksi Kristuksen ansion tähden. Joh. 20:27: "Älä ole epäuskoinen, vaan uskovainen." Joh. 3:36: "Joka uskoo Pojan päälle, hänellä on ijankaikkinen elämä." Kukaan ei väitä, että oikea usko löytyy juuri rauhanyhdistyksen piiristä. Raamatun mukaan Jumalan valtakunta ei ole ajallinen yhdistys tai järjestö, vaan sen muodostavat uskovaiset ihmiset. Tässä maassa on rauhanyhdistyksiä muillakin kuin vanhoillislestadiolaisilla! Kirkkohistorian ja Raamatun tuntemuksesi ei ilmeisesti ole kovinkaan hyvä? Eipä tosin taida olla monella muullakaan tällä palstalla.
Kun sain parannuksen armon 3 vuotta sitten, mietin ihan samoja kysymyksiä. Keskustelujen ja Raamatun lukemisen kautta olen saanut kysymyksiini vastauksia; en ikinä tältä palstalta! Toivottavasti sinä nyt saat.
Kirjoitit: " Keskeistä ei ole sanamuoto, vaan se, että synnit uskotaan anteeksi Kristuksen ansion tähden. Tässä maassa on rauhanyhdistyksiä muillakin kuin vanhoillislestadiolaisilla!"
Aivan oikein! On Betaniaa, Saalemia, Siionia, Vapaakirkkoa, Adventtikirkkoa ,jne. ja kaikissa niissä juuri uskotaan niinkuin itse sanoit synnit anteeksi Kristuksen tähden. Näin me siis olemme uskon veljiä ja sisaria kaikki Jeesuksessa Kristuksessa. Halleluja!
Ehkä liityit tähän liikkeeseen vasta silloin 3 vuotta sitten. Muussa tapauksessa varmaankin tietäisit, että käytännössä kaikki vanhoillislestadiolaiset on lapsina opetettu pitämään jokaista vl-liikkeen ulkopuolista ihmistä vakaumuksesta riippumatta epäuskoisena.
Valitettavasti emme ole kaikki uskon veljiä ja sisaria Jeesuksessa Kristuksessa. Raamatun mukaan Jumalan valtakunnassa - se on seurakunnassa - on "yksi usko" (Ef. 4:5) ja "on oleva yksi lauma ja yksi paimen" (Joh. 10:16). Samalla paikkakunnalla ei voi olla kahta keskenään riitelevää Jumalan lasten joukkoa. Silloin toiset ovat väärässä hengessä: paholaisen lapsia. "Monet sanovat minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.' Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: 'En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'" (Matt. 7:22-23.) Niin kuin Luther aikoinaan - täysin Raamatun mukaisesti totesi: "Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta, yhden ainoan pään, Kristuksen alaisena. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä, sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, ilman ryhmittymisiä ja jakaantumisia" (Iso katekismus, kolmannen uskonkappaleen selitys).
Tutki Raamattua ja rukoile! Tänään sinulle ja monille muillekin tämän palstan kävijöille sopii muistolauseeksi Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumin 22. luvun 29. jakeesta: "Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa." Ainoastaan Pyhä Henki voi avata ymmärryksen näkemään, missä on Jumalan valtakunta. Joh. 6:44: "Ei taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä."
"Joiden ymmärrys pimitetty on ja ovat vieraantuneet siitä elämästä, joka Jumalasta on, tyhmyyden kautta, joka heissä on, ja heidän sydämensä kovuuden kautta" (Ef. 4:18).
3 vuodessa sisäistänyt ne perkeleen opit, joita SRK ja vl-puhujat opettavat.
Olet oppivainen mies. Ja saatana on ovela.
että Raamatun mukaan synnit täytyy uskoa anteeksi suullisen saarnan välityksellä. Myös tähän löytyy tukea Ev.lut-kirkon tunnustuskirjoista, joiden arvovallalle eivät kaikki tosin anna minkäänlaista painoarvoa, enkä itsekään perustele tätä sillä sen enempää. Joka tapauksessa tämä on Raamatun ohje ja neuvo ja jo tämä rajaa monet saalemit, kirkot ja yhdistykset pois oikean, raamatullisen opetuksen piiristä. "Hedelmistään puu tunnetaan", sanoi Jeesus. Tarkkaile siis opetusta ja muita hedelmiä. Ja lopuksi Raamattua tästä aiheesta: "Niinkuin ne, jotka jälleen syntyneet ovat, ei katoovaisesta, vaan katoomattomasta siemenestä, elävästä Jumalan sanasta, joka ijankaikkisesti pysyy. Sillä kaikki liha on niinkuin ruoho ja kaikki ihmisen kunnia niinkuin ruohon kukkanen. Ruoho on kuivunut, ja sen kukkanen lakastunut; Mutta Herran sana pysyy ijankaikkisesti, ja se on se sana, joka teidän seassanne saarnattu on." (1. Piet. 1:23-25.) Uskovainen siis syntyy uudesti eli siirtyy "pimeyden valtakunnasta Jumalan rakkaan Pojan valtakuntaan" (Kol. 1:13) sanan saarnan kuulemisen kautta! Room. 10:17: "Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta." Ap. t. 4:4: "Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen."
>>>Samalla paikkakunnalla ei voi olla kahta keskenään riitelevää Jumalan lasten joukkoa.>>>
Mikäli kirjoitat eksklusiivisesti, sinun on paha väittää toisen tulkintaa vääräksi. Minun nähdäkseni sinä käänsit takkiasi, ja pehmensit kannanottoasi. Omana mielipiteenäni voin sanoa, että silloin kun ihmisellä on syttynyt elävä usko sydämeen, hänen ei ole tarvis lajitella ihmisiä, kuten sinä lähes pakonomaisesti teet. Elävällä uskolla oleva ihminen tietää kyllä, mikä on hänen pahin vastustajansa.
Mainitsit tuntevasi hyvin Raamattua, ja niinpä kysyn sinulta, mitä ajattelet tämän Ramatunkohdan tarkoittavan:
Luuk 15.
8. Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?
9. Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.
kans - saarnataanko isompi vai pienempi yhistys helevettiin tai kolomen kunnan liitoksesa kaks yhistystä? kahta tai usiampaa yhistystä ku ei voi samasa kunnasa olla srk-lahkolla
"Raamatun mukaan synnit täytyy uskoa anteeksi suullisen saarnan välityksellä."
vl-SONTAA.
Oksettaa!
Kyllä Vl-liike on menossa parempaan suuntaan,
monella paikkaakunnalla on jo ihan aitoa uskonveljeyttä
ja aitoa hymyä, kun vl ja toisen piirin uskova kohtaavat.
Meillä on perheenä monta hyvää vl-ystävää.
(Tilannetta ovat ehkä helpottaneet 10 lastamme...)
Mutta en nyt sanoisi, että sataan prosenttiin olisi vielä päästy.
Eikä siitä ole kuin paritkymment vuodet,
kun joskus pohjoisessa asuessamme vl kokouksessa käydessäni
poislähtiessäni tervetulotoivotuskin vedettiin takaisin,
koska en suostunut sanomaan,
että oman seurakuntani vastuuta kantavat veljet ovat
helvettiin menossa.
Mutta kuten sanoin, parempaan päin ollaan menossa
ja hyvä niin.
:) :) :)
Kysyit, mitä ajattelen tarkoittavan Luuk. 15:8-9. Jeesushan puhuu tuossa edellä: ""Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.'"
Ja Luuk. 15:8-9 jälkeen Jeesus kertoo tuhlaajapoikavertauksen, jossa hän kuvaa iloa, joka syntyy, kun tuhlaajapoika palaa takaisin.
Mielestäni nuo kohdat kertovat varsin yksiselitteisesti siitä, että Jumala haluaa etsiä jokaista kadonnutta, se on synnin valtaan ja epäuskoon, joutunutta ihmistä. Tästä asiastahan puhutaan lähes poikkeuksetta jokaisessa vanhoillislestadiolaisten seurapuheessa ja kirjoituksissa, eli niissä kutsutaan takaisin eksyneitä lampaita. Jumalan valtakunnan saarnaan kuuluu aina keskeisenä armosta osattomien kutsuminen takaisin Jumalan valtakuntaan. Niin kuin Jeesus sanoo Matt. 9:13, Mark. 2:17 ja Luuk. 5:23: "En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä."
Keskustelun taso tällä palstalla on osoittautunut jälleen kerran ala-arvoiseksi. Mitään täällä ette osaa perustella Raamatulla (katso esimerkiksi Melperin kommentti). Kannattaako tuollaisia edes julkaista? Ei varmastikaan. No, se siitä. Rukoillaan, että hänkin vielä oppii keskustelemaan. Sinä sentään esitit kysymyksen raamatunkohdasta. Pisteet siitä sinulle!
Yhdistyksiähän voi kyllä olla vaikka kolmesataa samalla paikkakunnalla. Kysymys on siitä, ovatko seurakunnat samassa opissa. Raamatun mukaan on vain yksi oikea oppi. 2. Joh. 1:9: "Jokainen, joka harhaelee ja ei pysy Kristuksen opissa, ei hänellä ole Jumalaa: joka pysyy Kristuksen opissa, hänellä on sekä Isä että Poika."
Ei Pyhä Henki opeta eri tavalla - ei samalla tai eri paikkakunnalla. 2. Kor. 4:13 "Mutta että meillä on yksi uskon henki." Jumalan seurakunta on yksi ruumis, eivätkä sen jäsenet taistele toisiaan vastaan, niin kuin ei ajallisessa ihmisen ruumiissakaan yksi jäsen sano toiselle: "Minä en tarvitse sinua." (1. Kor. 2)
Jumalan seurakunnassa on aina nähty tärkeäksi vaalia yksimielisyyttä ja rakkautta. Fil. 2:2 "Niin täyttäkäät minun iloni, että teillä olis yksi mieli, yhtäläinen rakkaus, ja te olisitte yksimieliset ja yhtäpitäväiset." Joh. 13:35: "Siitä pitää kaikkein tunteman teidät minun opetuslapsikseni, jos te keskenänne rakkauden pidätte".
Palstan tason kyllä minäkin tiedän tarkkaan täällä jo jonkin aikaa viihtyneenä. Itse kuitenkin näen, että ei tämä ole sen kummempaa, kuin live-keskustelu, koska pidän kaikkia kirjoittajia "oikeina ihmisinä." Jokin tarve heillä kaikilla on kirjoittaa, kirjoittavat he nimillä, nimettöminä, rekisteröityinä, tai multinikkeinä. Vaikka en minäkään törkeysksistä pidä, enkä niitä ala puolustella. Mutta se olkoon seriffin asia.
Minustakin kohdat kertovat siitä, miten Jumala etsii kadonneita lampaita tai hopearahoja. Hopearahavertaus sisältää kohdan, joka on mielestäni seurakuntaopillisesti keskeinen. Ensiksi, vaimo (lue seurakunta) tunnustaa kodottaneensa rahan. Tätä eivät seurakunnat mielellään tee, vaan vierittävät syyn kadonneen rahan niskaan. Itsekin olen kuullut saarnoja, joissa ainoastaan "iloitaan, kun syntinen teki parannuksen", ja unohdetaan seurakunnan merkittävä rooli huolimattomana rahan käsittelijänä. Toiseksi, Vaimo kutsuu luokseen ystävättäret ja naapurinnaiset, iloitakseen heidän kanssaan. Mitä ovat nämä ystävättäret ja naapurinnaiset? Olen kysellyt sitä palstalla useaan otteeseen, ja saanut erilaisia vastauksia. Minua kiinnostaa, mitä mahtaa Anselmi vastata? Pakko toki ei ole vastata ollenkaan.
saatanan lapsi, koska uskot vl-valheoppeihin.
Tee parannus!
Perustele Raamatulla, vanhan kirkon perinteellä, kirkkoisien kirjoituksilla, kolmella vanhan kirkon uskontunnustuksella tai ev.lut-kirkon tunnustuskirjoilla, kiitos. Muita perusteluja en ota huomioon.
olisi,turhaan jeesus kuoli ristillä ja paavalin työ män hukkaan ja johannes kastaja olisi ollut katsastaja.
Aitoa vl-vastausta tuskin saat. Kysymys on seurakuntaopillisesti liian kinkkinen.
Ystävällisin terveisin!
Aina kannattaa silti olla toiveikas:)
Olen lueskellut sinun vastauksiasi, vanha vl. Tein niistä päätelmän, että olet todellakin vanha, koskapa uskallat olla sitä mieltä kuin oikeasti olet. Ilman omakohtaista kokemusta Elämän tiestä se tuskin onnistuisi. Saat sinäkin vastata kysymykseeni, jos haluat.
mutta elämäni on kiitos Jeesukselle Kristukselle ollut rikas ja antoisa ja siitä kaikki kunnia Vapahtajalleni Jeesukselle Kristukselle ja ennenkaikkea näin vl:änä, vaikkakin vl:änä todeta, että kyllä me vl:ätkin, ainakin jotkut meistä (niinkuin iveta) uskaltavat sanoa, että Jeesus on meidän Herramme, vaikka tällainen tunnustaminen ei ole meidän piirissä mitenkään tärkeää, koska armahdettuna, syntienanteeksiantamuksen saaneena olemme Jumalan valtakunnan lapsia ja taivaan valtakunnan perillisiä. Sen SRK meille vakuuttaa.
Tarkoitin vanhalla lähinnä viisasta, elämää nähnyttä ja omillaan olevaa ihmistä, sen haluan vielä tarkentaa. Toivottavasti osasit ottaa sen oikein. Vanhanaikaisesti kunnioitan ja arvostan itseäni vanhempia ihmisiä.
Mutta minua jäi askarruttamaan tuo mitä kirjoitit. Onko mielestäsi tilanne todella niin, että itse uskolla ei ole mitään merkitystä, kun vain pysyy laumassa? Se on minusta pelottava ajatus.
Tottakai uskolla ja nimenomaan uskolla on ratkaiseva merkitys. Sanoohan Raamattu:
"9:23 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo."
10:43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Mutta halusin myös ilmoittaa, kun on kysytty, että voiko vl myös tunnustaa ja sanoa,
että Jeesus on Herra, niin halusin kertoa, että ainakin minä voin ja ilomielin.
LUE PAAVALIN KIRJE ROOM.14 KOKONAAN !JOS SIELTÄ RAAMATUSTA KOUKITAAN JOITAKIN KOHTIA ,NIIN KYLLÄHÄN TULEE VAIKKA MITÄ KÄSITYKSIÄ ! JESUKSEN AIKANKIN OLI NIITÄ JOTKA KULKIVAT SAARNATEN JA PARANTAIN JEESUKSEN NIMEEN NIIN OPETUSLPSET KYSYI KIELLÄMMEKÖ HETÄ ,NIIN JEESUS SANOI JOKA EI OLE METÄ VASTAN ON MEIDÄN PUOLELLAMME !
Olen yrittänyt katsoa kokonaisuutta tuossa kadonneen rahan -vertauksen kohdallakin. Kun olen katsellut ympärillä olevia jakeita ja koko lukua, olen yksinkertaisesti ymmärtänyt tuon vertauksen samalla tavalla kuin sen Jeesuskin tulkitsee. Hänhän sanoo vertauksen jälkeen, että "yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen." Käsitän siis, että ystävillä ja naapurin naisilla tarkoitetaan enkeleitä. Samalla tavalla Jeesus tulkitsee myös samassa luvussa olevan vertauksen paimenesta ja kadonneesta lampaasta. Myös kadonnut raha -vertauksen jälkeen olevassa tuhlaajapoika vertauksessa iloitaan Isän omien, hänen palvelijoidensa kanssa. Ei siellä näy vieraita palvelijoita.
En tulkitsisi vaimoa seurakunnaksi vaan Jumalaksi. Ensinnäkin Jeesus esittää kadonnut raha -vertauksen yhdessä Paimen -vertauksen kanssa. Siitä meillä ei varmastikaan ole erimielisyyttä, että Paimenella tarkoitetaan Herraa Jeesusta, Jumalaa. Toiseksi seurakuntahan ei itsessään kykene edes huomaamaan kadottaneensa rahan. Läpi Raamatunhan kulkee ajatus, että ainoastaan Jumala on se, joka laittaa ihmisen huomaamaan syntisen tilansa. Vain hän myös herättää uskon ja laittaa uskovaiset ihmiset kuuluttamaan epäuskoisille parannusta ja kutsumaan heitä seurakuntaan.
Luther selittää kolmannessa uskonkappaleessa, että Pyhä Henki kokoaa seurakunnan ja pitää sen koossa.
Kadonnut raha -vertauksesta en löydä mitään, mikä jotenkin horjuttaisi seurakuntakäsitystäni.
Tulkintasi on mielenkiintoinen. En ole kuullut vastaavaa, mutta ei se mitään. Minusta on mielenkiintoista kuulla erilaisia ajatuksia.
Yhden asian haluaisin sanoa. Jeesus ei tulkitse mitään. Hän on Jumalan Poika, ja hänen tehtävänään ei ollut tulkita, vaan toteuttaa. Se mitä Jeesus sanoi, oli juuri niin kuin Hän sanoi, se ei ollut tulkintaa. Jeesuksen puheita sen sijaan tulkitaan, kuten mekin tässä teemme.
Jos ajattelemme vaimon vertauskuvana Jumalaa, on ristiriitaista todeta, että Jumala tunnustaisi hukanneensa jotakin. En oikein jaksa uskoa sinun näkemykseesi vaimosta. Tämä samainen asia on seurakuntaopin kipukohta, koska seurakunnalle, tai oikeammin sen johtajille, on vaikeaa myöntää, että jotakin tehtäisiin huolimattomasti. (Tämä on tosin kaikkien seurakuntien ongelma, ei vain srk:n.) Jeesus kuitenkin vertauksessaan selkeästi mainitsee, että vaimo on kadottanut rahan. Raha on arvokas, sen me nykyihmisetkin ymmärrämme. Vaimon on syytä lakaista huonetta visusti, jotta se löytyisi.
Väitteesi, ettei seurakunta kykene huomaamaan kadottaneensa rahaa, on tuulesta temmattu. Eikö sitä kukaan huomaa, jos sisar tai veli lakkaa käymästä seuroissa? Taitaa olla melko kylmää kyytiä sellaisessa seurakunnassa. jokainen pitäköön huolen itsestään, niinkö? Ei taida olla Raamatun mukainen opetus.
En pyri ottamaan ihmiseltä vastuuta pois, toki jokaisella on henkilökohtainen vastuu uskonelämästään, ja seurakunta ei edes voi viedä ketään taivaaseen. Mutta haluan tuoda esiin myös seurakunnan vastuun , joka usein jopa tahallisesti unohdetaan. Miksi seurakunnalla on silloin "vastuunsa," kun jotakin raukkaa pitää ojentaa viimeisen päälle? Tai kun pitää selvittää, onko jokin turhaakin turhempi asia synti tai ei. Silloin seurakunnassa ollaan hereillä, ja löytyy viisaita ihmisiä antamaan omia kommentteja. Mutta kun puhutaan siitä, onko joku seurakuntalainen rakkaudettomuuden, kylmyyden, välinpitämättömyyden tai jonkin muun asian vuoksi väsynyt käymään seuroissa, ei löydy ihmisiä ottamaan siitä vastuuta.
Olen sekä Lutherin että sinun kanssasi samaa mieltä siitä, että Pyhä Henki kokoaa seurakunnan. Näin on. Pyhä Henki neuvoo, opettaa ja lohduttaa. Ilman Pyhää Henkeä seurakunnassa vallitsee lakihenki, joka kuivattaa rakkauden ihmisten välillä.
"En pyri ottamaan ihmiseltä vastuuta pois, toki jokaisella on henkilökohtainen vastuu uskonelämästään, ja seurakunta ei edes voi viedä ketään taivaaseen. Mutta haluan tuoda esiin myös seurakunnan vastuun , joka usein jopa tahallisesti unohdetaan. Miksi seurakunnalla on silloin "vastuunsa," kun jotakin raukkaa pitää ojentaa viimeisen päälle? Tai kun pitää selvittää, onko jokin turhaakin turhempi asia synti tai ei. Silloin seurakunnassa ollaan hereillä, ja löytyy viisaita ihmisiä antamaan omia kommentteja. Mutta kun puhutaan siitä, onko joku seurakuntalainen rakkaudettomuuden, kylmyyden, välinpitämättömyyden tai jonkin muun asian vuoksi väsynyt käymään seuroissa, ei löydy ihmisiä ottamaan siitä vastuuta."
Hienosti kirjoitit seurakunnan vastuusta ja sen kirjoituksen arvoa nostaa vielä se, kun puhutaan vl-seurakunnasta, koska siellä nimenomaan seurataan yksilön matkantekoa, niin tuo Anselmin päätelmä, että seurakunta (vaimo) ei huomaa kadonnutta rahaa, tuntuu pikemminkin selvän asian vähättelyksi ja selittelyksi. Ja kyllähän ystävät(omat) ja naapurinaiset(vieraat) eivät olleet enkeleitä, koska aina yhdestä uudesta
uskoontulleesta taivaassa riemuitaan niiden maallisten ystävien (omien ) ja naapurinaisten (toisten uskovien) lisäksi ja tämä yhteinen ilo on esimerkkinä uskontunnustuksemme pyhäin yhteydestä.
Havaitsin itsekin saman vähättelyn, mutta sehän on virallinen selitys useimmissa "oikeassa olevissa" seurakunnissa, että seurakunta ei erehdy. Pyhäin yhteys noin yleisesti ottaen on ilmeisesti liian pelottava ajatus. Mukava oli kuitenkin kuulla sinun tervehenkinen ajatuksesi yhteisestä ilosta, jonka uskontunnustuksessa todellakin aina lausumme.
Sinulla oli hyvä selitys ystävättärille ja naapurinnaisille, mutta itse ajattelen sekä ystävättärien ja naapurinnaisten molempien olevan niitä'toisia uskovia siitä syystä, että ystävättäret ja naapurinnaiset asuvat jossakin muualla! Hehän eivät asu samassa paikassa vaimon kanssa, eikö niin? Heidät vaimo kuitenkin kutsuu huoneeseensa eli kotiinsa iloitsemaan, ja miksi vaimo kutsuisi uskosta osattomia iloitsemaan sellaisesta asiasta, josta eivät mitään ymmärrä.
Tämän kohdan selventämiseksi seurakuntien tulisi ymmärtää oma epätäydellisyytensä. Perustelen tätä asiaa sillä, että seurakunnat koostuvat erehtyvistä ihmisistä, olivatpa he kuinka valveutuneuta, koulutettuja, ymmärtäväisiä tai rakkaudellisia hyvänsä. tällöin viholliselle jää aina oma paikkansa sekoittaa seurakuntaelämää. Kiitos vastauksestasi, ja Jumalan siunausta sinulle Meeri 5.
Niin kuin sanoit: me tulkitsemme. Nyt taisit tulkita minua niin kuin en tarkoittanut. En missään nimessä tarkoittanut enkä niin sanonut, että Jumala voisi hukata jotakin, niin ettei hän enää tiedä, missä se on. Tässä tapauksessa kadottaminen tarkoittaa sitä, että ihminen joutuu eroon Jumalan yhteydestä.
Mitä ajattelet esim. tuhlaajapoikavertauksesta? Eikö isä, jolta oli poika "kadonnut", tarkoita juuri Jumalaa?
Kyllä Raamatun mukaan Jumalalta on olleet monet kadoksissa: "Kadonneet tahdon minä etsiä ja eksyneet tallelle tuottaa, haavoitetut sitoa, heikkoja vahvistaa; lihavia ja väkeviä tahdon minä hävittää, ja kaitsen heitä toimellisesti." (Hes. 34:16) "Sillä Ihmisen Poika tuli autuaaksi tekemään sitä, mikä kadonnut oli." (Matt. 18:11) "Niin piti sinunkin riemuitseman ja iloitseman; sillä tämä sinun veljes oli kuollut ja virkosi jälleen, hän oli kadonnut ja on taas löydetty." (Luuk. 15:32)
On täysin Raamatun mukainen ajatus, ettei yksikään sisar ja veli voi ilman Jumalaa huomata sisarensa tai veljensä lähteneen harhateille tai kadonneen seurakunnan yhteydestä. Sen enempää kuin kukaan voi itsessään ja itse synnyttää itsessään uskoa. En ole missään kohdin sanonut, ettei veljistä tai sisarista pidettäisi huolta: päin vastoin sehän kuuluu Jumalan seurakunnan olemukseen. Ei ihminen itsessään kykene mihinkään hyvään. Katso esim. Room. 3:12: "Kaikki ovat poikenneet pois ja ynnä kelvottomaksi tulleet: ei ole yhtään, joka hyvää tekee, ei yhtäkään." Jaak. 1:17: "Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä ." Tarkoitin siis sitä, että liikkeen alullepanija on aina Jumala, joka tekee sen Pyhän Henkensä kautta, olipa kyse epäuskoisen vetämisestä parannukseen tai eksyneen tai harhailevan lampaan tuomisesta takaisin laumaan. Joh. 6:44: "Ei taida kenkään minun tyköni tulla, ellei Isä, joka minun lähetti, vedä häntä."
Höh! Olipa typerää logiikkaa! :( Asuvatko kaikki uskovaiset saman katon alla??? Hoh hoijakkaa
Sektorin selitys ontuu niin pahasti että tää mun pöytä heiluu. Ei taia tyypillä olla oikeen tota Raamatun tuntemusta. Yksittäisiä jakeita vääntelee ja sitten siitä päättelee mitä kummimpia juttuja. Huoh...
niin pöytäkin pysyy paremmin paikoillaan.
jatkoa tuohon, kun jäi se tulkitsemisasia käsittelemättä. Kyllä Jeesuskin tulkitsi, siis "selvitti, teki ymmärrettäväksi" vertauksiaan. Raamatun mukaan tulkita voi tarkoittaa "ottaa selville; ymmärtää, käsittää; valita jk monista selitysmahdollisuuksista" TAI "selvittää, tehdä ymmärrettäväksi". Eikö Jeesus juuri tehnyt ymmärrettäväksi? Mielestäni kyllä.
Esim. "Opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon rikkaviljasta." Hän vastasi heille: "Mies, joka kylvi hyvää siementä, on Ihmisen Poika. Pelto on maailma. Hyvä siemen tarkoittaa niitä, jotka kuuluvat taivasten valtakuntaan" jne. (Matt. 13:26-37)
Ollaanpas tarkkoina sanojen kanssa! :) Tämä itsellenikin, minulla kun on taipumus ilmaista itseäni epäselväksi. Mutta onneksi aina on mahdollisuus korjata. :)
Siunausta sinunkin elämääsi Sectori!
Katsopa miten kävi! :) Kirjoitin "Raamatun mukaan" vaikka piti kirjoittamani että "Nykysuomen sanakirjan mukaan".
Tuhlaajapoikavertauksessa Isä jakoi tavarat, ja tiesi, missä poika oli. Mutta sovitaanko niin, että mennään tuhlaajapoikavertaukseen, kun tämä hopearahavertaus on selvä?
Minusta sinä kiertelet kysymystäni seurakunnan erehtyväisyydestä/erehtymättömyydestä. Miten muka Jumala voi kadottaa yhteyden ihmiseen? Nyt et ollenkaan mieti, mitä kirjoitat.
Jumala on kaiken luoja, siitä ei tässä ole kysymys, vaan seurakunnan roolista, Jos sinusta kerran seurakunnalla ei olekaan merkittävää roolia, mihin sitä sinun mielestäsi tarvitaan?
>>>On täysin Raamatun mukainen ajatus, ettei yksikään sisar ja veli voi ilman Jumalaa huomata sisarensa tai veljensä lähteneen harhateille tai kadonneen seurakunnan yhteydestä
En näe tuossa kohdassa mitään tulkintaa. Jeesus kertoi vertauksen avulla, miten asia oli. Kyllä kai me voimme uskoa, että Hän Jumalan Poikana tiesi, miten asia oli, vai mitä?
Siis tulkinta on selitys. Jeesus kyllä tietää kaiken mutta ihmiset eivät. Eihän koko Raamattua muuten tarvittaisikaan. Sehön on selitystä koko kirja! (ota huomioon, mitä tarkoittaa selitys). Siksi Jeesus selitti. Jeesus selitti että "yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen". Jeesus esitti vertauksen, jota hän sitten selitti. Kiistätkö, täysin Raamatun vastaisesti, myös sen, ettei Jeesus yleensäkään selittänyt mitään? Katso esim. Mark. 4:34: "Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä." Kyllä Jeesus selitti!
En ymmärrä mitä tarkoitat. Voisitko perustella Raammatulla; >>>On täysin Raamatun mukainen ajatus, ettei yksikään sisar ja veli voi ilman Jumalaa huomata sisarensa tai veljensä lähteneen harhateille tai kadonneen seurakunnan yhteydestä>>>>>>Minusta tämä sinun ajatuksesi on Raamatunvastainen.
Luukkaan 24:27 Ja hän SELITTI heille Mooseksesta ja kaikista profeetoista alkaen, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu
Olen käsittänyt Raamatusta ja kirkkomme tunnustuskirjoista, että Jumala toimii Pyhän Henkensä kautta ja tässä hän käyttää seurakuntaa, jonka Pyhä Henki kokoaa. Seurakunta taas koostuu syntisistä, mutta syntinsä anteeksi saaneista, armahdetuista ihmisistä, jotka ovat erehtyväisiä siihen saakka, kun tämä maallinen matka päättyy. "Uskon - - että Pyhä Henki - - maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa." (Vähä katekismus, 3. uskonkappaleen selitys)
Seurakunnan erehtymättömyydestä en osaa sanoa mitään, mutta luulen ja ajattelen, että yksittäiset seurakunnan jäsenet kyllä erehtyvät. Sitä asiaa minun ei tarvitse lähteä tutkimaan sen kauemmas kuin itseeni: uskon että olen seurakunnan jäsen -> olen erehtyväinen = siis yksittäinen seurakunnan jäsen voi erehtyä ja erehtyy. Sanoihan Paavalikin itsestään: "Sillä hyvää, jota minä tahdon, en minä tee, vaan pahaa, jota en minä tahdo, teen minä." (Room. 7:19)
Minä EN kirjoittanut, että Jumala voi kadottaa yhteyden ihmiseen. Kirjoitin, että "ihminen joutuu eroon Jumalan yhteydestä". Eikö meille kaikille ole päivänselvää, että ihminen voi joutua eroon Jumalasta? Yksi kristinuskon perustotuuksia on, että synti erottaa Jumalasta. http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Synti: "Synti erottaa ihmisen elämän lähteestä, Jumalasta." Room. 11:15: "Jos juutalaisten hylkääminen on avannut maailmalle pääsyn sovintoon, niin mitä tapahtuukaan, kun Jumala ottaa heidät yhteyteensä?" Tartitseeko Jumalan ottaa ihmistä yhteyteensä, jos hän jo siinä on? Ei tietenkään. Gal. 5:4: "Olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle."
Et kirjoittanut, mutta ajatuksesi siitä, että vaimolla tarkoitettaisiin vertauskuvalla Jumalaa, sisältää sen väittämän. Jeesuksen vertauksessa vaimo itse kertoo kadottaneensa rahan. Raha ei tieten tahtoen juossut häneltä hukkaan.
Päivänselvää on, että ihminen voi joutua eroon Jumalasta.
Kysysit, miksi ajatuksesi on mielestäni Raamatunvastainen. Siksi, että jos me rakastamme lähimmäisiämme, ei kukaan pääse huomaamatta noin vain "tulemaan näkymättömäksi", kuten joskus asiaa verrataan. Minusta se on rakkaudeton, itsekäs ja vähän naiivi ajatus. Ja jos joku asia on rakkaudeton, on se myös Ramatunvastainen. "minkä jätätte tekemättä yhdelle pienimmistä..." jne.
Mutta luin uudelleen tuon sinun kirjoituksesi, ja olit kirjoittanut siihen sanat "ilman Jumalaa". No, ne sanat lisäämällä on aina oikeassa, silloin ei tarvitse vängätä mistään:). En vain oikein ymmärtänyt, mikä sinun pointtisi oli kirjoittaessasi tuon. Voithan kirjoittaa minkä tahansa lauseen, ja lisätä siihen, että on täysin Raamatumukaista, että ilman Jumalaa tämä lause ei toteudu.
Vielä tuo yksi sinua selvästi vaivaava asia. Jos sinun sanastossasi tulkinta ja selitys ovat sama asia, voin kaikin mokomin hyväksyä "selityksesi" siitä, että Jeesus "tulkitsee."
mielikuvaan perustuva juttu, liekö edes itse Lars-Leevi Laestadius uskonut moiseen, tai sitten hän ei ole paljonkaan ymmärtänyt juuri mistään asioista, mikä tietenkin saattaa selittää hänen toimintaansakin.
"Aikain merkkejä seuraille, maan kylmän, pimeän päällä..."
Tästä tunnistaa ainoa oikean uskonnon.
Pakkulan kirjeet OM:lle, JaniS:lle ja muille omavanhurskaille, 14. kirje, 16. jae:
"Menkäät seuroihin rauhanyhdistykselle, sillä piru teidät perii, jos paikkanne penkissä havaitaan tyhjäksi."
kirjoitit: ">>>Samalla paikkakunnalla ei voi olla kahta keskenään riitelevää Jumalan lasten joukkoa.>>>
Tiedän Suomessa paikkakunnan, jossa on monta Jumalan lasten joukkoa, jotka sopuisasti pitävät yhteisiä kokouksia vuorotellen toistensa kokoushuoneissa. Heillä vallitsee keskinäinen rakkaus ja huom! samalla myös lähimmäisenrakkaus, ei kääntyneenä sisäänpäin ja pelkästään omiaan kohtaan, vaan ulospäin, aitona
lähimmäisenrakkautena heijastaen sitä taivaallista rakkautta, mitä Kristus edusti.
Ja ainoat keskenään riitelevät ryhmät sillä paikkakunnalla on kaksi lestaadiolaisliikettä, joilla kummallakin on omat kokoushuoneensa. Jos Jeesuksen omat tunnetaan keskinäisestä rakkaudesta, niin silloin ylläolevat ovat Jeesuksen omia ja allaolevat eivät. Onko väärin ajatella näin?
perkeleen lapset (= vanhoillislestadiolaiset) sovi yhteen Jumalan lasten kanssa.
Käsittääkseni mainitsemasi lestadiolaisseurakunnat eivät ole samaa seurakuntaa. Siis joko toinen koostuu oikeista elävän Jumalan lapsista ja toinen ei tai sitten molemmat ovat jotain muuta. Kenties heillä oman seurakuntansa sisällä on keskinäinen rakkaus. On myös syytä muistaa, ettei pelkkä keskinäinen rakkaus riitä todistamaan että kyseessä on Jumalan seurakunta. Muutenhan me voisimme sillä perusteella väittää Jumalan seurakunnaksi jopa urheiluseuroja, vapaamuurareita yms. :)
että vanhoillislestadiolaiset ovat ainoita oikeita uskovaisia? Jos uskot, niin olet ittestä perkeleestä!
Minä uskon, etteivät kaikki vanhoillislestadiolaisiksi tunnustautuvat ole uskomassa ja toisaalta, että eläviä Jumalan lapsia on niidenkin joukossa, jotka eivät ole koskaan sanaa vanhoillislestadiolainen kuulleetkaan. Esimerkiksi Afrikassa, jonne SRK on tehnyt lähetystyötä, on paljon kanssani samalla tavalla uskovia, jotka eivät ole koskaan kuulleet sanaa vanhoillislestadiolainen tai vanhoillislestadiolaisuus. Minä en ole kaikkitietävä ja näkevä: minä en tiedä missä kaikkialla ja millä nimillä uskovaisia on. Puhumattakaan siitä, että tietäisin, kuka pääsee taivaaseen, kuka taas ei. Nämä tietää yksin Jumala.
Mielellään tunnustan uskoni Lutherin Raamatun mukaisin sanoin:
Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta, yhden ainoan pään, Kristuksen alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä, sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, ilman ryhmittymisiä ja jakaantumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen on minut Pyhä Henki saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa. (Iso katekismus, 3. uskonkappaleen selitys)
Uskon -- että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. (Vähä katekismus, 3. uskonkappaleen selitys)
nyt puhuu Anselmi asiaa ja tuohon minäkin uskon ja tuohon joukkoon minäkin kuulun, vaikkakaan en ole vl:
Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta, yhden ainoan pään, Kristuksen alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä, sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, ilman ryhmittymisiä ja jakaantumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen on minut Pyhä Henki saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa. (Iso katekismus, 3. uskonkappaleen selitys)
Mistä kohtaa Raamattua löytyy kirjaimet LLL.
LLL syntyi Lapin jänkhällä. Raamatun tekoaikaan ei edes tietty, missä lappin on.
Jos Raamatun kohtaa ei löydy, on vl-oppi valetta.
= hengellistä paskaa
että ainoa oikea usko on syntyjään Ruotsin lapista, eikä välimeren alueelta niin kuin kaikki muut kristityt uskovat?