hyviä kirjoituksia oph:n keskustelusta kirjoitti:
OPH:n keskustelussa on mm. nämä:
”14.01.2010 Tapio Turunen:
Termi ”toinen kotimainen” on poistettava käytöstä. Se on keksitty, poliittinen termi, jolla ruotsi on saatu ikäänkuin ujutettua käenpoikana opetuskieliin väärällä nimikkeellä. Näin ruotsia ei sitten lasketa vieraaksi kieleksi, vaikka se oikeasti on vieras kieli suomenkielisille. Kielitiede ei tunne sellaista sanaa tai sellaista kieltä kuin ”toinen kotimainen”. On siis lopetettava valheellisen termin käyttäminen ja puhuttava oikeudenmukaisesti ruotsinkielestä ja se on ilman muuta saatava valinnaiskieleksi.”
Turunen ottaa esiin
tärkeän asian, koska nimittämällä pakkoruotsia ”toiseksi kotimiaseksi”, pakotetaan suomenkielisille kaksi äidinkieltä, vastoin heidän omaa kokemustaan. EU:n lait kieltävät jäsenvaltioidensa johtoa ryhtymästä toimenpiteisiin, joilla muutetaan kansalaisten identiteettiä. Ruotsin kieli on suomenkielisille vieras kieli, joten toisen äidinkielen pakottaminen heille on identiteetin murtamista ja uudelleenmuokkausta. Tämä asia pitää vielä EU:n oikeuskäsittelyyn.
Opetushallituksen rikos tässä muuttuu yhä suuremmaksi, jos se, kuten RKP on vaatinut, aikoo aikaistaa pakkoruotsin opetuksen yhä nuoremmille lapsille, jopa alle kouluiän. Kielikylpyjen avulla RKP vaatii suomenkielislle lapsille ala-asteella ja jopa tarhaiässä äidinkielen tuhoamista, lisäämällä siihen pakolla ruotsin kielen, ”toiseksi äidinkieleksi”. Ihmisellä on vain yksi äidinkieli, myös Suomen lain mukaan.Kaksikieliseksi ei voi rekisteröityä. Äidinkieleen liittyy identiteetti. Ruotsinkieliset, kuten Marika Tandefelt, ovat kirjoittaneet usein, että eivät koskaan sallisi omien lapsiensa joutumista suomenkieliseen kielikylpyyn varhaislapsuudessa eikä ala-asteella, koska kielikylpy sekoittaisi omaa äidinkieltä.Suomenkielisillehän tietenekin suosittelee sitä, mieluiten äidinkielen vaihtoa kokonaan. RKP -media jaksaa painottaa, että koko sana ”kielikylpy” koskee vain suomenkielisiä, eikä ole missään olosuhteissa tarjkoitettu ruotsinkielisille. Lapsista, jotka joutuvat aikaiseen kielikylpyyn, tulee kielipuolia, sen Tandefelt tietää. RJKP:n etu on, ettäsuomenkielisten äidinkieli olisi heikko. Tässäon rikos tekeillä.
Kaksikielisissä kodeissakin, vaikka vanhemmat puhuisivat järjestelmällisesti vain omaa kieltään(mikä ei tietenkään ole mahdollista) tiedetään, että esim. kuukausien nimet jäävät helposti oppimatta toisella kielellä tai epävarmoiksi.
Paavo Lipponen ja Lankinen on saatettava vastuuseen toimistaan Svenska.nu:ssä.
”14.01.2010 Anna Väisänen;
Suomen kielikoulutusta pitää arvioida Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän kanssa. Onko sellaista tehty? Mitkä olivat tulokset? Suomelle olisi hyödyksi saada ulkopuolinen asiantuntijanäkemys kielipolitiikastamme ja varsinkin ruotsinkielen pakko-opetuksesta , koska joku taho on sokeuttanut päättäjät pitämään nykytilaa vaihtoehdottomana. ”
Kerrassaan hyvä ehdotus. Onko tehty mitään ulkopuolista arviota koskaan, Lankinen? Vai onko kysytty vain RKP:ltä? Konsultti ulkomailta olisi nyt tarpeen, jotta RKP ei määräisi Lankisen kautta enemmistön kieliasioita.
Missään muualla ei ole Suomen kaltaista pakko-opetusta ja identiteetin murtamisyritystä.
Belgiassa, Sveitsissä, Italiassa ja Kanadassa ei löydy vastaavaa, vaan siellä turvataan jokaisen oikeus valita. Irlannissa iirin kieli on pakollista irlantilaisille kouluissa, koska asukkaat oli vuosisatojen aikana muutettu irlanninpuhujista englanninpuhujiksi. Siellä siis kieli-identiteetti on muutettu historian kuluessa ja nyt irlantilaiset itse haluavat palauttaa iirin kielen osaamisen. Tilanne on sama kuin jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin valtaan ja suomen kieli olisi poljettu lähes kuulumattomiin, ja nyt suomenkieliset haluaisivat elvyttää kielen. Mutta Suomessa ei ole tätä tilannetta, vaan täällä poliittinen ja rahavalta haluaa opetusviranomisten avulla pakottaa enemmistölle vähemmistön kielen ja identiteetin.
OPH:n keskustelussa on mm. nämä:
”14.01.2010 Tapio Turunen:
Termi ”toinen kotimainen” on poistettava käytöstä. Se on keksitty, poliittinen termi, jolla ruotsi on saatu ikäänkuin ujutettua käenpoikana opetuskieliin väärällä nimikkeellä. Näin ruotsia ei sitten lasketa vieraaksi kieleksi, vaikka se oikeasti on vieras kieli suomenkielisille. Kielitiede ei tunne sellaista sanaa tai sellaista kieltä kuin ”toinen kotimainen”. On siis lopetettava valheellisen termin käyttäminen ja puhuttava oikeudenmukaisesti ruotsinkielestä ja se on ilman muuta saatava valinnaiskieleksi.”
Turunen ottaa esiin
tärkeän asian, koska nimittämällä pakkoruotsia ”toiseksi kotimiaseksi”, pakotetaan suomenkielisille kaksi äidinkieltä, vastoin heidän omaa kokemustaan. EU:n lait kieltävät jäsenvaltioidensa johtoa ryhtymästä toimenpiteisiin, joilla muutetaan kansalaisten identiteettiä. Ruotsin kieli on suomenkielisille vieras kieli, joten toisen äidinkielen pakottaminen heille on identiteetin murtamista ja uudelleenmuokkausta. Tämä asia pitää vielä EU:n oikeuskäsittelyyn.
Opetushallituksen rikos tässä muuttuu yhä suuremmaksi, jos se, kuten RKP on vaatinut, aikoo aikaistaa pakkoruotsin opetuksen yhä nuoremmille lapsille, jopa alle kouluiän. Kielikylpyjen avulla RKP vaatii suomenkielislle lapsille ala-asteella ja jopa tarhaiässä äidinkielen tuhoamista, lisäämällä siihen pakolla ruotsin kielen, ”toiseksi äidinkieleksi”. Ihmisellä on vain yksi äidinkieli, myös Suomen lain mukaan.Kaksikieliseksi ei voi rekisteröityä. Äidinkieleen liittyy identiteetti. Ruotsinkieliset, kuten Marika Tandefelt, ovat kirjoittaneet usein, että eivät koskaan sallisi omien lapsiensa joutumista suomenkieliseen kielikylpyyn varhaislapsuudessa eikä ala-asteella, koska kielikylpy sekoittaisi omaa äidinkieltä.Suomenkielisillehän tietenekin suosittelee sitä, mieluiten äidinkielen vaihtoa kokonaan. RKP -media jaksaa painottaa, että koko sana ”kielikylpy” koskee vain suomenkielisiä, eikä ole missään olosuhteissa tarjkoitettu ruotsinkielisille. Lapsista, jotka joutuvat aikaiseen kielikylpyyn, tulee kielipuolia, sen Tandefelt tietää. RJKP:n etu on, ettäsuomenkielisten äidinkieli olisi heikko. Tässäon rikos tekeillä.
Kaksikielisissä kodeissakin, vaikka vanhemmat puhuisivat järjestelmällisesti vain omaa kieltään(mikä ei tietenkään ole mahdollista) tiedetään, että esim. kuukausien nimet jäävät helposti oppimatta toisella kielellä tai epävarmoiksi.
Paavo Lipponen ja Lankinen on saatettava vastuuseen toimistaan Svenska.nu:ssä.
”14.01.2010 Anna Väisänen;
Suomen kielikoulutusta pitää arvioida Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän kanssa. Onko sellaista tehty? Mitkä olivat tulokset? Suomelle olisi hyödyksi saada ulkopuolinen asiantuntijanäkemys kielipolitiikastamme ja varsinkin ruotsinkielen pakko-opetuksesta , koska joku taho on sokeuttanut päättäjät pitämään nykytilaa vaihtoehdottomana. ”
Kerrassaan hyvä ehdotus. Onko tehty mitään ulkopuolista arviota koskaan, Lankinen? Vai onko kysytty vain RKP:ltä? Konsultti ulkomailta olisi nyt tarpeen, jotta RKP ei määräisi Lankisen kautta enemmistön kieliasioita.
Missään muualla ei ole Suomen kaltaista pakko-opetusta ja identiteetin murtamisyritystä.
Belgiassa, Sveitsissä, Italiassa ja Kanadassa ei löydy vastaavaa, vaan siellä turvataan jokaisen oikeus valita. Irlannissa iirin kieli on pakollista irlantilaisille kouluissa, koska asukkaat oli vuosisatojen aikana muutettu irlanninpuhujista englanninpuhujiksi. Siellä siis kieli-identiteetti on muutettu historian kuluessa ja nyt irlantilaiset itse haluavat palauttaa iirin kielen osaamisen. Tilanne on sama kuin jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin valtaan ja suomen kieli olisi poljettu lähes kuulumattomiin, ja nyt suomenkieliset haluaisivat elvyttää kielen. Mutta Suomessa ei ole tätä tilannetta, vaan täällä poliittinen ja rahavalta haluaa opetusviranomisten avulla pakottaa enemmistölle vähemmistön kielen ja identiteetin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hienoa, että ihmiset uskaltavat kirjoittaa noin suorasukaisesti omilla nimillään.
Saas nähdä tapahtuuko mitään vai jyrääkö säätiöraha taas.
Julkisuuden takia tulee torjuntavoitto, eli rkp:n huutamaa (svenskanu) pakoruotsin tuntien lisäämistä tai aikaistamista ei tapahdu, ei oph eikä opetusministeri uskalla tehdä tätä
Ikävä kyllä ei myöskään pakkoruotsin rippeiden poistamista tapahdu *tämän hallituksen* aikana.
Asia tulee jäämään pöydälle ja 2011 valittavan hallituksen ratkaistavaksi !!
Re:Turunen ja Väisänen..hyviä kommentteja.
Pitäisi tehdä ero pakkoruotsin ja ruotsin kielen välillä.
Ruotsin kieltä pitäisi opiskella ensisijaisesti valinnaisena A-kielenä,
jolloin sen valitsisi ehkä 10-20 % suomalaisista.
Pakkoruotsi (kaikille absoluuttisen pakollinen ruotsi) ei kuulu kieliopintoihin lainkaan,
vaan se on osa poliittis-ideologista kasvatusta.
Poliittis-ideologinen kasvatus ei sinänsä kuulu demokratiaan,
mutta ruotsinkielisten vahva vaikutusvalta täytyy ottaa
huomioon poliittisena realiteettina, joten jonkinlainen poliittinen oppiaine,
poliittinen ruotsi ilmeisesti siis tarvitaan.
Mutta eikö tuota poliittista ruotsia voisi tosiaan integroida vaikka
maantiedon, yhteiskuntaopin ja historian tunteihin ?
Pakkoruotsin opetuksen tavoitteena ei ole ruotsin oppiminen,
vaan tietynlainen aivopesu, jolla kansan ajattelu yritetään muovata
suopeaksi todellisuudesta irrallaan olevan valtionideologian suhteen
("kaksikielinen Suomi"). Neuvostoliitossa oli marxismi-leninismi,
meillä kaksikielisyysoppi.
Pakkoruotsin (virallisesti B1-ruotsi) nimitys tulisi siis muuttaa "kaksikielisyysopiksi",
jotta edes jonkinlainen uskottavuus säilyisi politiikalla ja poliitikoilla.
Pakkoruotsia ei voi perustella kielikoulutuksen argumenteilla,
koska se ei ole kielikoulutusta; se on poliittista koulutusta.
Valinnainen ruotsi A-kielenä noin
20 %:n lukemana olisi kielikoulutusta.
Suomen poliitikot eivät uskalla antaa kielikoulutuspolitiikkaa EUn arvioitavaksi,
koska se on niin absurdia:
Poliittista ainetta opetetaan kieltenopetuksen nimellä ja resursseilla.
Opetustulokset ovat tunnetusti heikot, jos niitä arvioidaan kieltenopetuksen näkökulmasta.
A-ruotsin osaaminen on oikea mittari, jos ruotsin kielen osaamista halutaan arvioida osana kieltenosaamista.
Miten pakkoruotsin poliittiset tavoitteet on saavutettu ?
Onko usko maan kaksikielisyyteen vahvistunut ?
"Kielitiede ei tunne sellaista sanaa tai sellaista kieltä kuin ”toinen kotimainen”."
Suomenruotsalaiset voisivat aivan hyvin käyttää suomenruotsista puhuessaan määritelmää: Toisen kotimaani kieli.