Kaarina Hazard kirjoitti Iltalehteen kolumnin Tony Halmeesta ja luomastaan julkisuuskuvasta. Median avulla - mutta myös Halmeen itsensä luomasta. Tuota kuvaa Halme itse halusi pönkittää, olla näkyvillä kaikin keinoin ja enimmäkseen pahassa - kun sitä hyvää ja elämässään onnistunutta Halmetta ei löytynyt. Kansanedustajana Halme ei osannut eikä onnistunut - emme juurikaan tiedä hänen tekemistään aloitteista tai ole lukeneet pitämistään puheista.
Kaarina Hazard on mediatutkija, näyttelijä, kolumnisti, kahden lapsen äiti, filosofian maisteri... ja erittäin hieno inhimillinen ihminen. Kaarinan ihmisyys ja herkkyys on näkynyt luomistaan hienoista hahmoista eri näytelmissä.
Luen suurella mielenkiinnolla Kaarinan kirjoituksia, jotka ovat oivaltavia ja niissä näkyy tutkijan kokonaisvaltainen ajattelutapa. Kirjoituksissaan on usein erilaisia painotuksia ja näkökohtia, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi: oivaltavaa ja ahaa-elämyksi tuottavaa kirjoitusta, Totta ja oikeaa on myös kolumninsa "Ludvig Borga" Iltalehdessä 13.1.2010.
Kirjoituksia ajatus herätti siitä, miten lehdistö käyttää julkkista hyväkseen lisätäkseen myyntiä. Ja miten julkkis ruokkii lehdistön juorutoimittajia pysyäkseen pinnalla... Halme oli lehdistön luoma julkkis, ja näköjään pahansa ja osaamattomuutensa kiinnosti lukijoita enemmän kuin hyvänsä. Mitä hyvää Halmeessa oli? Sitä media ei kertonut - oliko siis jotain hyvää, ymmärtävää, inhimillisyyttä - vai löytyikö vain narsistista uhoa?
"Ei Halme meitä silloin kiinnostanut, kun hän kärvisteli raitistumisen veret seisauttavassa tylsyydessä...
Kun Halme näytettiin punnitsemassa mandariineja lähikaupassa, ei kuvalla ollut tarkoitus esittää sitä, miten mainio mies hänestä onkaan lutviutunut, vaan alleviivata katastrofia...", kirjoittaa Hazard, mediatutkija, lehdistön roolista Halmeen elämässä.
Ehkäpä Tony Halme oppi elämässään ainakin yhden asian, jonka me jokainen opimme - viimeistään ennen kuolemaamme - hiljaa kävelemään.
Kaarina Hazard on mediatutkija, näyttelijä, kolumnisti, kahden lapsen äiti, filosofian maisteri... ja erittäin hieno inhimillinen ihminen. Kaarinan ihmisyys ja herkkyys on näkynyt luomistaan hienoista hahmoista eri näytelmissä.
Luen suurella mielenkiinnolla Kaarinan kirjoituksia, jotka ovat oivaltavia ja niissä näkyy tutkijan kokonaisvaltainen ajattelutapa. Kirjoituksissaan on usein erilaisia painotuksia ja näkökohtia, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi: oivaltavaa ja ahaa-elämyksi tuottavaa kirjoitusta, Totta ja oikeaa on myös kolumninsa "Ludvig Borga" Iltalehdessä 13.1.2010.
Kirjoituksia ajatus herätti siitä, miten lehdistö käyttää julkkista hyväkseen lisätäkseen myyntiä. Ja miten julkkis ruokkii lehdistön juorutoimittajia pysyäkseen pinnalla... Halme oli lehdistön luoma julkkis, ja näköjään pahansa ja osaamattomuutensa kiinnosti lukijoita enemmän kuin hyvänsä. Mitä hyvää Halmeessa oli? Sitä media ei kertonut - oliko siis jotain hyvää, ymmärtävää, inhimillisyyttä - vai löytyikö vain narsistista uhoa?
"Ei Halme meitä silloin kiinnostanut, kun hän kärvisteli raitistumisen veret seisauttavassa tylsyydessä...
Kun Halme näytettiin punnitsemassa mandariineja lähikaupassa, ei kuvalla ollut tarkoitus esittää sitä, miten mainio mies hänestä onkaan lutviutunut, vaan alleviivata katastrofia...", kirjoittaa Hazard, mediatutkija, lehdistön roolista Halmeen elämässä.
Ehkäpä Tony Halme oppi elämässään ainakin yhden asian, jonka me jokainen opimme - viimeistään ennen kuolemaamme - hiljaa kävelemään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.