Tietovisa Porista

Kuninkaanhaka tosiaan on ollut Juhanan hevoshakana, kuninkaankartanohan sijaitsi 1500-luvun puolivälin jälkeen nykyisen Keski-Porin kirkon paikkeilla.

Riihikedolla on todellakin ollut riihiä ja kaupunkilaisten pellot. Karjarannassa tietenkin vakituiset paimenet kaitsivat kaupunkilaisten karjaa. Rauma tarkoittaa myös salmea (vrt. Tanskan Juutinrauma), joten Vähärauman tienoilla on joskus ollut jonkinlainen salmi.

Mutta jätetäänpäs tuo Isosanta vielä selittämättä, jos vaikka joku muu sen meille kertoisi.

M46 kirjoitti:

Kuninkaanhaka tosiaan on ollut Juhanan hevoshakana, kuninkaankartanohan sijaitsi 1500-luvun puolivälin jälkeen nykyisen Keski-Porin kirkon paikkeilla.

Riihikedolla on todellakin ollut riihiä ja kaupunkilaisten pellot. Karjarannassa tietenkin vakituiset paimenet kaitsivat kaupunkilaisten karjaa. Rauma tarkoittaa myös salmea (vrt. Tanskan Juutinrauma), joten Vähärauman tienoilla on joskus ollut jonkinlainen salmi.

Mutta jätetäänpäs tuo Isosanta vielä selittämättä, jos vaikka joku muu sen meille kertoisi.

"kuninkaankartanohan sijaitsi 1500-luvun puolivälin jälkeen nykyisen Keski-Porin kirkon paikkeilla."

Muistaakseni sijaitsi tuossa nykyisen Kuninkaanpuiston paikalla. Eli tuossa kirkon ja oikeustalon välisellä puiston paikalla. Jonka mukaan olisi nimikin annettu? Tuollain muistan lukeneeni Porin historiasta aikoinaan.

Rokkari kirjoitti:

"kuninkaankartanohan sijaitsi 1500-luvun puolivälin jälkeen nykyisen Keski-Porin kirkon paikkeilla."

Muistaakseni sijaitsi tuossa nykyisen Kuninkaanpuiston paikalla. Eli tuossa kirkon ja oikeustalon välisellä puiston paikalla. Jonka mukaan olisi nimikin annettu? Tuollain muistan lukeneeni Porin historiasta aikoinaan.

Olet ilmeisen oikeassa. Kustaa Vaasa oli 1540-luvun lopulla tehnyt Ulvilan pappilasta kuninkaankartanon (pappila on yhä suunnilleen samalla paikalla joen rannassa). Juhana-herttua asusteli Turun linnassa mutta oleskeli kesäaikaan usein Ulvilassa ja viimein kun päätti siirtää kaupungin Ulvilasta Poriin, rakennettiin myös kuninkaankartano tänne.

1. Porin perustamisvuosi on 1558, olisikohan Juhana-herttuan määräys maaliskuulta?
2. Porin viimeinen palo oli 1852, syttymissyytä en muista.
4. Surullisenkuuluisa laivayhtiö oli Jetson.
5. Reposaarta pääkaupungiksi ehdotti 1700-luvulla Turun yliopiston professori Nesselius.
6. Sigrid Juselius.
7. Keski-Porin kirkko on uusgoottilainen.
8. Lainsuojattomat järjestetään viidennen kerran?
9. Lieneekö ollut Gösta Ratsula?
10. Vanha Porin silta oli Charlotta.

M46 kirjoitti:

1. Porin perustamisvuosi on 1558, olisikohan Juhana-herttuan määräys maaliskuulta?
2. Porin viimeinen palo oli 1852, syttymissyytä en muista.
4. Surullisenkuuluisa laivayhtiö oli Jetson.
5. Reposaarta pääkaupungiksi ehdotti 1700-luvulla Turun yliopiston professori Nesselius.
6. Sigrid Juselius.
7. Keski-Porin kirkko on uusgoottilainen.
8. Lainsuojattomat järjestetään viidennen kerran?
9. Lieneekö ollut Gösta Ratsula?
10. Vanha Porin silta oli Charlotta.

sai alkunsa muistikuvani mukaan nykyisen teatterin paikalla olleesta talon pihassa olleesta tallirakennuksesta. Jossa oli talonpiika tälläisen pärevalon varassa ollessaan laiminlyönyt hieman tulta. Raatihuone taisi olla ainoa rakennus joka säilyi, mutta tuo paloi. Korjatkaa jos muistan väärin.
Sähkövaloja ei tuohon aikaan ymmärrettävästi ollut.
Ai niin koska tuli Poriin sähköt?

Santahan tarkoittaa täällä päin jonkinlaista vedestä kohoavaa luotoa tai hiekkasärkkää. Porissa on mm. Lukkarinsanta. Eli Isosanta olisi yksinkertaisesti iso hiekkasärkkä.

M46 kirjoitti:

1. Porin perustamisvuosi on 1558, olisikohan Juhana-herttuan määräys maaliskuulta?
2. Porin viimeinen palo oli 1852, syttymissyytä en muista.
4. Surullisenkuuluisa laivayhtiö oli Jetson.
5. Reposaarta pääkaupungiksi ehdotti 1700-luvulla Turun yliopiston professori Nesselius.
6. Sigrid Juselius.
7. Keski-Porin kirkko on uusgoottilainen.
8. Lainsuojattomat järjestetään viidennen kerran?
9. Lieneekö ollut Gösta Ratsula?
10. Vanha Porin silta oli Charlotta.

Kohta 2. Mistä voi tietää, että v.1852 oli Porin viimeinen palo.
Viimeisin se kyllä on.

Vain Herralahdesta ja Väinölästä on jonkinlainen käsitys. Ei ole kovin pitkää aikaa siitä, kun Herralahti tosiaan on ollut vielä meren lahti, joka työntyi Aittaluodosta suunnilleen Paanakedonkadun suuntaisena kohti sisämaata. Viittaako herra-alku sekin Juhanaan ja kuninkaankartanoon vai onko sillä jotain tekemistä Ulvilan kirkon kanssa? Väinölässähän on näitä kalevalaisia kadunnimiä, myös Sampola viittaa Kalevalaan.

Impola, Käppärä, Musa? Ei aavistustakaan.

...että nimi Päärnäinen tulisi ruotsinkielisestä nimestä Bärnäs (=marjaniemi). Samasta nimestä on arveltu olevan peräisin myös Porin ruotsinkielinen nimi Björneborg.

Päärnäisillä tarkoitetaan tietääkseni kaupunginsairaalan seutua. Porin historiasta muistan kyllä mainitun, että kaupunki on aikoinaan perustettu "Päärnäisten harjulle" eli Bärnäs-Päärnäinen olisi ulottunut nykyisen Raatihuoneen paikkeille, jonne vuoden 1558 Poria ryhdyttiin rakentamaan. Silloinhan nykyistä Etelärantaa huuhtoi vielä meri.

Päärnäinen, yleinen paikannimenä suomessa.
mm. Nauvon Päärnäisissä sijaitsee Estonia-onnettomuuden muistona siirtolohkare johon kiinnitetty hanka ja edessä muistolaatta: Estonia 29.8.1994

Päärnäinen on tarkemmin porin kuudes osa (porissahan on alueet jaettu numeroittain).Päärnäinen on tiheästi asutettu puutaloalue, joka on kaavoitettu pieniin kortteleihin. Se sijaitsee käppärän,ydinkeskustan,karjarannan ja tiilimäen välissä. Itse asuin aiemmin kuudennessa osassa ja vielä Päärnäistenkadulla.
http://map012.viamichelin.com/mapsgene/dm/045xNSqWr9Q3fXMPCTkb4Xt4RsbTrKKE=D8Wyj9QSTQ=y8=5KH5NJASOG_XpvJXjzAaZWGYY0W73