Tervehdys.
Mitään yksittäistä syytä alkoholismin kehittymiseen ei ole. Eri henkilöillä korostuvat yksilöllisesti perinnöllisyys, ympäristövaikutukset ja alkoholin riippuvuutta synnyttävät ominaisuudet. Suvussa esiintyvä alkoholismi lisää riippuvuusriskiä. Toisaalta kuka tahansa voi tulla riippuvaiseksi juomalla runsaasti ja usein.
Yleensä pätevää kaavaa riippuvuuden syntymiseen ei ole. Ns. "tyyppi 2" :n edustajille riippuvuus kehittyy nopeasti, joskus jo ensimmäisestä alkoholin nauttimisesta. Tämä alkoholisoitumismuoto alkaa nuorena ja muuttuu nopeasti rajuksi. Juojilla on väkivaltaisia piirteitä, ja monesti he ovat alkoholisti-isien poikia. Useimmiten alkoholisoituminen tapahtuu hiljalleen (ns.tyyppi 1) niin,että sieto lisääntyy ja juodut määrät kasvavat .
Alkoholismiin liittyvät käyttäytymispiirteet vaihtelevat yksilöllisesti. Niitä voivat olla mm. aggressiivisuus, mielistely, valehteleminen, asioiden kaunistelu, selittely, juomisen salailu ja kieltäminen; persoonallisuuden muutokset (asioiden suurentelu, itsekeskeisyys, mustasukkaisuus, ärtyisyys, raivonpuuskat); työpaikkojen menetykset; pitämättömät lupaukset; juomistapojen muutos (väkevämpiin siirtyminen, päivisin juominen) ja itsensä laiminlyöminen. Usein alkoholistin parhaat ystävät ovat myös alkoholisteja. Ruumiillisia oireita voivat olla esim. hoitamaton ulkonäkö, epämiellyttävä haju, vatsakivut, oksentelu, vapina (etenkin aamuisin), kouristukset ja niiden yhteydessä saadut mustelmat tai ruhjeet sekä muistihäiriöt ja sekavuus. Edelleen tyypillisiä oireita voivat olla laihtuminen, verisuonten laajentumisesta johtuva kasvojen ihon punoitus, sydämen rytmihäiriöt tai vajaatoiminta, kohonnut verenpaine ja virtsanpidätyskyvyttömyys.
Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö altistaa lukuisille psyykkisille ja fyysisille häiriöille . Alkoholisairauksista voi mainita esim. useat eri syövät, maksavauriot, haimatulehdukset ja krooninen haimavaurio, aivo/hermosto vaurioita, vaikeita psykiatrisia sairauksia jne.
Alkoholismi on erittäin vakava, etenevä ja kuolemaan johtava sairaus. On kuitenkin hyvä muistaa että useilta tahoilta sosiaali-ja terveydenhuollosta voi etsiä apua ongelmaansa ja että nykyaikaisista hoidoista on useille hyötyä.
ter. R.R.
Mitään yksittäistä syytä alkoholismin kehittymiseen ei ole. Eri henkilöillä korostuvat yksilöllisesti perinnöllisyys, ympäristövaikutukset ja alkoholin riippuvuutta synnyttävät ominaisuudet. Suvussa esiintyvä alkoholismi lisää riippuvuusriskiä. Toisaalta kuka tahansa voi tulla riippuvaiseksi juomalla runsaasti ja usein.
Yleensä pätevää kaavaa riippuvuuden syntymiseen ei ole. Ns. "tyyppi 2" :n edustajille riippuvuus kehittyy nopeasti, joskus jo ensimmäisestä alkoholin nauttimisesta. Tämä alkoholisoitumismuoto alkaa nuorena ja muuttuu nopeasti rajuksi. Juojilla on väkivaltaisia piirteitä, ja monesti he ovat alkoholisti-isien poikia. Useimmiten alkoholisoituminen tapahtuu hiljalleen (ns.tyyppi 1) niin,että sieto lisääntyy ja juodut määrät kasvavat .
Alkoholismiin liittyvät käyttäytymispiirteet vaihtelevat yksilöllisesti. Niitä voivat olla mm. aggressiivisuus, mielistely, valehteleminen, asioiden kaunistelu, selittely, juomisen salailu ja kieltäminen; persoonallisuuden muutokset (asioiden suurentelu, itsekeskeisyys, mustasukkaisuus, ärtyisyys, raivonpuuskat); työpaikkojen menetykset; pitämättömät lupaukset; juomistapojen muutos (väkevämpiin siirtyminen, päivisin juominen) ja itsensä laiminlyöminen. Usein alkoholistin parhaat ystävät ovat myös alkoholisteja. Ruumiillisia oireita voivat olla esim. hoitamaton ulkonäkö, epämiellyttävä haju, vatsakivut, oksentelu, vapina (etenkin aamuisin), kouristukset ja niiden yhteydessä saadut mustelmat tai ruhjeet sekä muistihäiriöt ja sekavuus. Edelleen tyypillisiä oireita voivat olla laihtuminen, verisuonten laajentumisesta johtuva kasvojen ihon punoitus, sydämen rytmihäiriöt tai vajaatoiminta, kohonnut verenpaine ja virtsanpidätyskyvyttömyys.
Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö altistaa lukuisille psyykkisille ja fyysisille häiriöille . Alkoholisairauksista voi mainita esim. useat eri syövät, maksavauriot, haimatulehdukset ja krooninen haimavaurio, aivo/hermosto vaurioita, vaikeita psykiatrisia sairauksia jne.
Alkoholismi on erittäin vakava, etenevä ja kuolemaan johtava sairaus. On kuitenkin hyvä muistaa että useilta tahoilta sosiaali-ja terveydenhuollosta voi etsiä apua ongelmaansa ja että nykyaikaisista hoidoista on useille hyötyä.
ter. R.R.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen tyyppi 1:n alkoholisti. Juomaton vajaa pari vuotta.
Kuvauksesta itseeni ehti tarttua juomavuosina seuraavaa:
aggressiivisuus,
valehteleminen, juomisen kieltäminen;
itsekeskeisyys, ärtyisyys, raivonpuuskat)
työpaikkojen menetykset;
juomistapojen muutos (väkevämpiin siirtyminen, päivisin juominen) ja itsensä laiminlyöminen.
parhaat ystävät myös alkoholisteja.
hoitamaton ulkonäkö, epämiellyttävä haju, oksentelu, vapina (etenkin aamuisin),
laihtuminen,
sydämen rytmihäiriöt
Kaikki se on taakse jäänyttä.
Liian tuttuja on kirjoituksen kuvaukset ja lasin pohja.
Onko vaihtoehtoa muuta kun pyrkiä sulkemaan pullo lopullisesti?
Kuinka pääsit kuiville?
Haitko ammattiapua jostain?
Kauanko prosessi kohdallasi kesti?
A-klinikat ja katkot tuli koluttua, ja niistä sain oivan avun kuntoutuakseni nopeammin uudelleen ryyppykuntoon. Eli ei mitään pysyvää hyötyä. AA:han meno ei tullut vakavasti edes mieleen, koska
olen aina ollut yksinäisen tien kulkija.
Juominen oli muuttunut pakkopullaksi ja kidutukseksi, kiintiö alkoi täyttymään, ja hiipi viimein jakeluun, että juoppoa ei raitista mikään muu, kuin juoppo itse.
Korkki kylmästi kiinni hengessä "sitä saa, mitä tilaa, ja koiralle kova luu."
Kärvistelyä, kipuiluja, ja päästä viiraamista riittikin erään lääkärin ennusteen mukaisesti puoleksi vuodeksi ja ylikin. Sekin oli vain väliaikaista.
Entiseen en palaa.
Kiitos vastauksesta. Omantiensäkulkija olen itsekkin. Luonto ei anna periksi hakea ulkopuolista valkotakkiapua. 3viikkoa olen nyt hermoillut ilman viina. Pysyköön korkki kiinni vaikka pysyvästi,koska vaihtoehtona on noutaja. Tiedän vaan että pikkupirut kiusaavat vielä helvetisti.
Pärjäillään silti.
- jokainen kunnon känni tuhoaa miljoonia aivosoluja
- kolmen annoksen jälkeen aivotuhojen määrä alkaa eksponentiaalisesti kasvamaan
- henkilö itse ei huomaa aivovammansa, sillä runsaastikin aivoatrofiaa saanut henkilö kykenee suoriutumaan normaalisti kaikista muista paitsi spatiaalisia kykyjä edellyttävistä tehtävistä (vain kallokuva kertoo totuuden) Eri lähteiden mukaan 33%-50% alkoholisteista sairastuu aivoatrofiaan. Sairastuminen on täysin mahdollista, vaikka sisuskalut olisivat hyvässä kunnossa. Pikkuaivojen atrofia on yleisempää kuin isoaivojen atrofia, joskin molemmat tyypit voi saada yht'aikaa (vrt esim. Ahti Karjalainen, joka dementoitui ja joutui käyttämään kävelykeppiä).
Minun Lasolin juontini loppui rollaattorin/kävelykepin/kuoleman pelkoon (erään tuttavan ja A-klinikan lääkärin jutut) - silti joka päivä satoja kertoja tulee mieleeni Lasol-aikojen nostalginen muistelu. Lasolin mausta oppii jopa pitämään (sekoitat maitoon/Pepsi Maxiin ja otat kyytipojaksi kepardia). Join Lasolia muutaman kerran viikossa v.1998 ja 2000-2004. En kuitenkaan joka päivä, sillä Lasol "donkkaa" so. iho alkaa haisemaan kissan kuselta.
verbaliikkaasi.
Korkeintaan lisäävästi.
ihmettelen miten alkoholi riippuvuuteen ei ole keksitty lääkettä .tupakkaan on vaikka mitä vaihto ehtoja purukumista lähtien.miksi kysyn vaan .ihminen on käynyt kuussa,on keksitty tietokoneet ja vaikka mitä ,mutta viinan himoon ei ole lääkettä keksitty.olisi aika jo s
Hyvä kommentti s-u-u-r-e-s-t-i. Antabus valmisteita käytetty kyllä vuosia, mutta todellakin muutakin lääkitystä sairauteen nimeltä alkoholismi voisi nykyaikana kuvitella löytyvän runsaasti.
Naltreksoni (Revia) sekä Dipsan, joka on poistunut markkinoilta.
olen kokeillut. Ei auttanut, päinvastoin, alkoholimäärän käyttö lisääntyi. Koska hauskaa nousuhumalaa ei tullu, tuli otrttua lisää juomaa. Jos ei missään tunnu, niis juoda voi kunnolla!
Ykköstyypin alkoholisti olen.
Tunnistettavia piirteitä: juomisen salailu, kieltäminen ja lisääntyminen, ärtyneisyys, vatsavaivat, päivisin juominen, muistihäiriöt ja rytmihäiriöt. Että silleen. Kuinkahan paljon lie aivosoluja tuhoutunut? Niitä ei saa enää takaisin, mutta lisää en enää tuhoa!