Pomo pudotti pommin ja sanoi että nyt sitten pitäisi muuttaa merenrantaan tai duunit on loppu. Mitäs siihen kommentoida ja nyt askarruttaa tuo rakkaan harrastuksen laita. Yli 30v olen päijänteellä veneillyt, mutta merellä en ole koskaan korkeasaaren lauttaa pienemmällä vehkeellä ollut. Kysymykseni kuuluukin, miten meriveneily eroaa järviveneilystä? Jos teen lähtöpäätöksen en varmaankaan jätä venettä järvelle vaan tuon sen mukanani. Kuinka merellä suhtaudutaan kanssaveneilijöihin ja ollaanko yhtäpataa noon moottoripellet kuin lakanasankaritkin. Missä kulkee raja että puhutaan veneestä eikä soutupaatista. Busterit ja rönkythän ovat mielestäni kuitenkin soutuveneitä.
Siirtymä 300km
Hössex
17751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olin aikanaan aika yllättynyt kun kävin yhdellä lomalla saimaalla veneilemässä. Aika erilaista kuin merellä. Kysymys ei ole veneen koosta, suht pienellä avovenellä voi merellä mennä pitkiäkin matkoja, järkeä käyttäen. Kysymys on asenteesta, kunnioitus merta kohden. Hukkumisia taitaa sisävesillä tulla enemmän?
Kunnioita merta, ennakoi, ole varovaisempi, unohda sisävesi asenne. Näin sinulla ei ole mitään hätää, vaikka menisit busterillakin.
Merellä on usein pitempi matka suojasatamaan mikäli sää huononee, mutta pidemmät aallon välit, sekä loivempi aallonmouto, tekevät useinmiten merestä turvallisemman kuin järvi.
Itse veneilyn järvellä aloittaneena ja merelle siirtyneenä täytyy vaan suositella!
Ensinnäkin, merta pitkin mennään aika moniin erilaisiin paikkoihin (jos on halua ja aikaa). Toisekseen, tuulet tulee peräti samasta suunnasta pitkän aikaa joten voi keskittyä maisemiin jotka tosin vaihtuu vähintään yhtä verkkaisesti kun ennenkin.. :)
Jos tulet tänne Helsingin alueelle, tulet yllättymään miten veneilijät voivat olla vittumaisia ja epäystävällisiä toisiaan kohtaan. Johtuu varmaan siitä, että porukkaa on turhan paljon joka paikassa ja tiukkapipoisimpia alkaa ahdistamaan.
Vähän on Päijännekokemusta, mutta on siellä aina satamaan illalla tultaessa mahtunut, mutta merellä venepaikka vierassatamasta pitää varata jo puolilta päivin. Jotakin on vialla.
En ole järvellä veneillyt mutta täällä palstalla olevia erimielisyyksiä ja ongelmia ei käytännössä edes huomaa oikeassa elämässä. Pikku purkilla pärjää itse veneillyt Fe74 ja tällä kierrelty helsinki ahvenenmaa väliä useampi kesä eikä suurempia ongelmia ole ollut. Säätiedoitukset pitää tietysti kuunnella tarkkaan ja unohtaa aikataulut kokonaan.
Jos tarviit kesällä, kannattaa ryhtyä toimenpiteisiin. Venepaikkoja on Hesan seuduilla aivan liian vähän.
Miksi venettä pitää säilyttää keskustassa. Miksi ei veisi sitä pienen matkan päähän jolloin ei ole kovia maksuja eikä vittumaisia vieruskavereita?Parikymmentä kilometriä rantaa pitkin ulos stadista ja maajussin rantaan, niin jo on mukavaa.
Voihan sen paatin jättää Jyväskylään
syytä katsoa peiliin? Olen pitänyt 30 vuotta venettä pääkaupunkiseudun venepaikoilla enkä vielä tavannut v-maisia venenaapureita.
siksi että esim inkoossa on vähintää tuplasti kalliimmat venepaikat kuin helsingissä ja tuulenraiskaamassa rannassa, jossa veneestäsi ei ole jäljellä pienen puhurin jälkeen kuin keulanaru laiturissa. venepaikkoja saa helsingistä ihan hyvin jos liikahtaa vähän itää. helsinkiä kun on muukin kuin keskusta.
Ei täällä sen kummempaa ihmeellistä. Säätiedotukset kuuntelet tarkemmin ja kertaat väistämissäännöt. Saa olla tosi tarkkana tässä Helsingin edustalla ja pääväylillä ruuhka-aikoina kesäkuina. Jotkut ne tapaavat vinoilla "järviveneilijöille", mutta se on sellaista muniinsapuhaltelua lähinnä. Pientä pelkoa merta kohtaan niin kyllä se siitä.
http://www.youtube.com/watch?v=KtdUA3pfEo0&feature=related
Tulin tuossa juuri katsomasta uutta toimipaikkaani ja aivan kivalta seutu näytti, Ri ole Helsingissä, muttei järin kaukanakaan. Ei minua nuo aallot tai niiden suuruus askarruta, mutta tätä paöstaa seuranneena tuntuu ettei muut kuin Helsinkiläiset osaa tai saa veneillä suomenlahdella. No pian täytyy päätös tehdä ja jos sen teen otan veneeni mukaan. Tuolla ylempänä joku kehui pienelläkin merellä pärjäävän ja nettiä vilkuilemalla olen pannut merkille, että jullellakin siellä voi toimia. Itselläni on 33 jalkainen one off ja uskoisin silläkin toimeen tulevan. Terve pelko merta tai yleensä vesielementtiä kohtaan on aina tervettä ajattelua.
Hyvää ötyä!
Meri alkaa heti rannassa ja sitten on kilometritolkulla saaristoa ennen kuin varsinainen meri alkaa. Saaristossa pärjää pikkuveneelläkin ihan hyvin, mutta toki 10 metrisellä varmaan tulee melko nopeasti lähdetyksi varsinaiselle merelle, sillä saaristossa on niin paljon pienillä veneillä liikkuvia, että saattaa ruveta ahdistamaan kun on Päijänteeseen tottunut.
Eihän 33' edes järin pieni ole. Reilu vuosikymmen sitten ihan keskikastia, tai jopa vähän isommastakin päästä.
23' - 42':een ollaan purjehdittu (nyt 30') ja hyvin toimii. Pieni on näppärämpi. Ei tarvitse olla 12:00 satamassa venepaikkaa odottelemassa :) Tulet muuten hämmästymään, kuinka matalia ja kivikkoisia Helsingin vedet voivat olla, vaikka ulappaa näyttäisi riittävän. Mutta jos homman osaa, niin mikäs siellä seilatessa. Upea on saaristomme.
Tervetuloa. Nastaa, että pääset kokemaan merenkin.
nim: HNA/HKI
Viime syksynä oli meillä niin, että järvi oli kaukana rannasta. Vesi ol ja on erittäin matalalla. Saas nähdä miten ensikesänä. Kuinka paljon veden korkeus vaihtelee merialueella?
Jostain olen kuullut väittämän, että päijänteen keskisyvyys olisi suurempi kuin pohjanlahden. Saattaa pitää jopa kutinsa?
Kun nyt tulit lopulta kertoneeksi veneesi koon, tyypin sekä tietoa uuden asuinpaikkasi sijainnista, on hiukan helpompi antaa vinkkejä. Tässä muutamia.
Yksi suuri ero järvipurjehdukseen verrattuna koskee kylmyyttä. Lämpötilaero laiturissa ja kulussa olevan veneen välillä on meriolosuhteissa merkittävästi suurempi kuin sisämaassa, ja lisäksi päivämatkat ovat helposti pidempiä. Pukeutumiseen investoimalla tilannetta voi korjata merkittävästi. Tämä kannattaa ehdottomasti ottaa esille myös silloin, kun ottaa mukaan meriolosuhteita tuntemattomia vieraita. Jos sinulla ei ole lämppäriä, kannattaa ehdottomasti hankkia, sillä se parantaa meriveneilyn mukavuutta todella paljon.
Toinen ero koskee korroosiota. Jos veneesi on alkujaan varusteltu järvikäyttöön, niin siinä on saatettu käyttää ns ruostumatonta terästä, jota merkitään esim AISI 304, A2 tai RST. Meriolosuhteissa sellaiseen tulee helposti pintaruostetta, joten oikea laatu on ns haponkestävä teräs: AISI 316, A4 tai HST. Myös keskenään erilaiset metallit pitää erotella toisistaan huolellisemmin kuin sisämaassa. Esimerkiksi alumiinin ja HST:n liitoksissa on syytä käyttää alumiininisten niittien asemesta monel-metallista tehtyjä. Niin, ja anodien pitää olla tietysti kunnossa, sillä ne kuluvat Suomenkin vähäsuolaisissa vesissä.
Korroosio koskee myös sähkölaitteita. Varaudu siihen, että järvioloihin tarkoitetut ja tähän asti hyvin toimineet liitokset saattavat hapettua.
Joka tapauksessa on hienoa, että veneesi pääsee oikeaan elementtiin eli merelle! Jos veneen, purjeiden ja reivaussysteemien mitoitus ovat asialliset, tuon kokoisella veneellä on koko Itämeri käsillä, kunhan liikkuu oikealla asenteella ja seuraa säätietoja.