Odotatteko rakkautta? Rahaa? Uutta työpaikkaa? Lottovoittoa? Kuinka moni haluaa löytää elämänkumppanin?
Kuinka moni haluaa elää yksin? Itse uskon vielä löytäväni elämäni rakkauden, enkä ole menettänyt toivoani lottovoitonkaan suhteen. Vaikka elää maassa nimeltä suomi ei saa antaa olosuhteiden, eikä asenteiden masentaa. Helppoa se ei tietenkään ole. 24 vuoden päästä olen 65-vuotias, vielä on aikaa toteuttaa unelmia ja vielä on halua uskoa niihin. Onko muita samanmielisiä optimisteja?
Kuinka moni haluaa elää yksin? Itse uskon vielä löytäväni elämäni rakkauden, enkä ole menettänyt toivoani lottovoitonkaan suhteen. Vaikka elää maassa nimeltä suomi ei saa antaa olosuhteiden, eikä asenteiden masentaa. Helppoa se ei tietenkään ole. 24 vuoden päästä olen 65-vuotias, vielä on aikaa toteuttaa unelmia ja vielä on halua uskoa niihin. Onko muita samanmielisiä optimisteja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen jollakin tapaa luopumassa kaikista itseni määrittelyistä. Yleensä julkituon äärimmäistä pessimismiä, jonka väitän kylmäksi realismiksi. Mutta toisaalta en suinkaan kiellä olevani romantikko, mystikko, amoraali... mitä kaikkea. (lauseet ja ajatukset alkavat hajota, sitä se valvominen tuottaa)
toivoin rakkautta, elämänkumppanin, ja toki lottovoittoakin. Enää en jaksa uskoa rakkauteen, että nainen todella voisi rakastaa, että itse pystyisin enää rakastamaan... Enkä enää keksi mitä virkaa olisi lottomiljoonilla, kun palkkakin jää tilille lojumaan. En halua enää mitään. En halua elää yksin, mutta elän kuitenkin - päivästä päivään, jotenkin. 24 vuoden päästä olisin 55-vuotias.
Olen 26v
seni.
Oli hyvä tulevaisuus, olin insinööri koulutuksessa, oli oma firma, oli vitun hieno ja rahakas tulevaisuusuuden kylmäasentajakoulutuksen ja tulevaisuuden työpaikkojen ansiosta. Ja thaimaalainen avovaimo toiet kadehtii ja toiet ei..
Ja paskanvitut. Jos nyt voisi itseni surmata alle 60 sekunnin (ette akka huomaa) lopettaisin it
Niin kauan on toivoa kuin elämääkin, sanoi joku joskus
Odottaa voi vaikka lottovoittoa koko elämänsä saamatta sitä.
Minä lopetin lottoamasta, niinpä säästyy nekin rahat.
Ikää on kertynyt jo sen verran ettei rakkautta odota.
Se tuntuu enemmän nuorien "jutulta" Voi olla ettei enää
osaisisi rakastaakkaan. En kuitenkaan menisi vannomaan ettei enää koskaan
lempi leimahtaisi tai alkaisi kytemään edes hivenen.
Yksipuolista se olisi kumminkin niinkuin aina, eikä se ole toivottavaa.
Ennemmin sitten yrittää pysyä tyynenä ja rauhallisena
ja hyväksyä oman yksinolonsa ja -elonsa ilman naista
tähän on helppo vastata; kuolemaani.
aion tehdä yhden miehen pankkiryöstön, mitään menetettävää ei ole.
kiinnijääminen saattaa tapahtua, mitä sitten elämä on kovaa, elämä jatkuu.
Vaimon, 2-3 lasta, koiran ja omakotitalon... :D
Rahasta en kauheesti välitä, enkä oikeestaan ees halua lottovoittoa. Mut jos voittasin nii käyttäisin rahat mahdollisimman järkevästi ja osan rahoista laittaisin varmaan hyväntekeväisyyteen.
Sit joku mukava työpaikka, jossa viihdyn ois kans ihan kiva.
Välillä uskon, että vielä joskus löydän elämäni rakkauden ja välillä taas uskon, että oon yksin koko loppuelämäni. :(