Ruotsi on Suomen alkuperäinen kirjakieli ja sivistyskieli, jonka historia Suomessa ulottuu kauas menneisyyteen, kun taas suomen kirjakieli sai nykyisen muotonsa historiallisesta näkökulmasta vasta äskettäin, niinkin myöhään kuin 1800-luvun lopulla. Koska Suomen ensimmäisen kielen eli ruotsin oppiminen on kautta historian ollut syystä tai toisesta suomenkielisille vaikeaa, jopa mahdotonta (kun taas ruotsinkieliset sitä vastoin oppivat suomen leikiten, niin kuin minkä tahansa muunkin kielen), katsoivat eräät Suomen ruotsinkieliset vuonna 1863 parhaaksi pyytää Venäjän keisarillista majesteettia armollisesti korottamaan suomenkielen maassamme ruotsin rinnalle, vaikka suomenkielistä kirjallisuutta tai sivistyselämää ei siinä vaiheessa vielä käytännössä edes ollut, koska suomenkieliset eivät ikinä olleet sellaista vaivautuneet luomaan. Vasta kun suuri osa ruotsinkielisistä 1800-luvun lopulla vaihtoi ideologisista syistä kielensä suomeksi, alkoi suomenkielistäkin kulttuuria vihdoin syntyä.
Mietin usein, mahdettiinko vuoden 1863 kieliasetuksessa tehdä suuri virhe. Ainakaan ei suomen kirjakieli, joka on pantu sääntöineen ja sanastoineen kokoon kiireellä ja yhtä keinotekoisesti kuin jokin esperanto, yllä alkuperäisen, orgaanisesti kehittyneen kirjakielemme tasolle tieteen, taiteen ja kulttuurin ilmaisuvälineenä. Kielenvaihto 1800-luvun lopulla tapahtui kenties aivan väärään suuntaan, ja Suomi menetti paljon henkistä pääomaa ja kehitysmahdollisuuksia sen takia.
Mietin usein, mahdettiinko vuoden 1863 kieliasetuksessa tehdä suuri virhe. Ainakaan ei suomen kirjakieli, joka on pantu sääntöineen ja sanastoineen kokoon kiireellä ja yhtä keinotekoisesti kuin jokin esperanto, yllä alkuperäisen, orgaanisesti kehittyneen kirjakielemme tasolle tieteen, taiteen ja kulttuurin ilmaisuvälineenä. Kielenvaihto 1800-luvun lopulla tapahtui kenties aivan väärään suuntaan, ja Suomi menetti paljon henkistä pääomaa ja kehitysmahdollisuuksia sen takia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä se nyt on niin, että selkeästi ensimmäinen sivistykieli Suomessa, Ruotsissa ja muuallakin Euroopassa oli LATINA.
Suomeen sivistys tuli samaan aikaan Ruotsin kanssa Euroopasta. Näin on Matti Klinge tutkimuksissaan osoittanut.
Kannattaisi tutustua muuhunkin kirjallisuuteen kuin vanhaan svekopropagandaan.
tummanpuoleinen, kun noin tyhmiä kirjoittaa.
Miettinetkö tosissaan vai kieli poskessa. Oli niin tai näin, niin hyvähän se on ihmisen miettiessä.
Hiukan sääli tulee niitä, joilla ei ole takanaan sukupolvien suomenkielistä ketjua ja suvun säilyttämiä tarinoita niistä vahvoista esivanhemmista, jotka loivat pirtit ja pellot salomaille ja keskustelivat Luojansa kanssa samotessaan sankkaa metsää. Siellä se on kasvanut sydämen sivistys ja turha tärkeily jäänyt sikseen.
Ihan hyvähän se on, jos ruotsinkieliset ovat omista juuristaan ylpeitä. Niin pitää ollakin. Jokaisella on omat juurensa ja tarinansa ja kielensä.
Suomen kielen varhaisimmat muodot ovat ainakin kolmen tuhannen vuoden takaa - mielenkiintoisia vaiheita on nämä itämerensuomalaiset kielet kokeneet ja pitkään on niillä laulettu näillä rannoilla.
Suomen kielen juuret juontuvat ajanlaskumme taakse. Ruotsin kieli muotoutui vasta 1200-luvulla.
ruotsin kieli
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm - ruotsiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kieli
Wikipediassa suomen kieli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli
Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua. Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[2]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä eriytyminen oli vähittäistä ja tapahtui paljolti siten, että Etelä-Suomessa asuneet saamelaiset sulautuivat suomalaisten esivanhempiin.
Jatkan itse:
Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot onnistuivat estämään suomen kielisten julkaisujen painamisen, joiden painaminen vihdoin vapautui Venäjän avulla. Ruotsin kieliset onnistuivat asemassan estämään suomen kielen kehityksen.
Raamattu käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi uusi testamentti. Sitä ennen kirjallista ruotsin kieltä ei ollut sen enempää kuin suomeakaan. Oli vain saksan ja tanskan sekoitus jota puhuttiin ruotsin alueella.
Ruotsin kieli on oikeasti vain pohjois-saksalainen murre muiden pohjoismaisten kielien rinnalla.
Ruotsin kielisen Raamatun kansansivistävä vaikutus ei ollut oleellisesti ollut korkeampi kuin suomen kielisen Uuden testamentin vaikutus suomen kielelle. Ruotsi ei ole ollut mikään sivistyksen kehto josta kaikki hyvä olisi tullut suomalaiseen identiteettiin.
Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "
Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella. Täällä silti hekumoidaan kuinka paljon hitaammin suomen kansa onnistui sivistämään itsenä.
Ruotsinkielisten härskiys jatkuu. Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola
" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "
Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.
Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.
Ruotsissa ei lukutaito ole ollut tuolloin yhtään korkeammalla tasolla kuin Suomessa ja vielä vähememmän nykyään.
Täällä kohtaa jatkuvasti kuin ruotsinkieliset tahot tahallaan vähättelevät suomalaista identiteettiä. Suomessa oli estetty suomenkielellä menestyminen ja koko sivistyneistö oli pakkoruotsitettu, kuten vielä nykyäänkin tehdään. Vieläkään ei voi valmistua koulusta ilman ruotsin kieltä. Siihen kuulu väite että sivistykseen kuuluu pakkoruotsi. Väite vähättelee suomalaista sivistystä ja identiteettiä.
Monet sivistyneet suomenkieliset joutuivat tuolloin toimimaan ruotsinkielellä ja ruotsalaistuivat. Ruotsinkieliset eivät ole edistäneet suomenkielisten lukutaitoa sitä vastoin ruotsinkielinen sivistyneistö oli aktiivisesti yrittänyt estää suomenkielisen sivistyneistön syntymisen mm. kieltämällä suomenkielisen kirjallisuuden 1860 asti. M.m maailman ensimmäinen suomenkielen professuuri oli Tarton yliopistossa ei Suomessa.
On otta, että suomen kieltä päästiin muutama vuosikymmen sitten vähättelemään ja pitämään sitä kovin nuorena ja yhtä aikaa ruotsin kielen kanssa maahan tulleena. Nyt tutkimus näyttää ihan toisenlaista kuvaa. Kieltentutkimus puhuu tosiaan vähintään kolmen tuhannen vuoden historiasta täällä Itämeren ympärillä. Tietysti kieli on sinä aikana pirstoutunut ja muuttunut, kieli on elävä kudelma, johon joka sukupolvi jättää jälkensä.
Epäilen alkuperäisen kirjoittajan trollailevan - mutta kieltämättä pahimmat ruotsinmieliset ovat yrittäneet nähdä koko suomen kielen nousun 1800-luvulla historiallisesti suurena vahinkona. Kuva on kahtalainen - toisaalta osa ruotsinkielisistä samaistuu Snellmaniin ja kokee, että he edustavat tätä suomalaisuutta puolustanutta ruotsinkielisyyttä unohtaen, että suurin osa ruotsinkielisistä ei Snellmanin aikana tehnyt muuta kuin pisti hanttiin suomen kielen vahvistumiselle - toisaalta osa ruotsinkielisistä unelmoi vanhasta ruotsinkielisestä sivistyksestä maan alkuperäisenä sivistyksenä.
Luulen kuitenkin että valtaosa sekä suomalaisista että ruotsinkielisistä katselee historiaa mielummin avoimin silmin eikä tee historiasta aatteellista missiota.
Kiitos hyvästä parodiasta!
Osaat todella hyvin ivata suomenruotsalaisen äärinationalistin kallon sisällä myllertävää skitsofrenista sekasortoa.
Surullisen koomillista.
Totta - parodiana uskottava. Parasta siinä on se, että noin ajattelevia löytyy ja palasia tuosta logiikasta eksyy aina silloin tällöin julkisiin kannanottoihin asti.
.
joten kaikkien ruotsalaisten kuuluu opetella ruotsia wanhenpaa siwistyskieltä nimeltä suomi
.
Mitä sitten, oliko ruotsi ennen vai jälkeen, oliko se sivistyskieli historiassa vai ei.
Nyt eletään tätä päivää ja ruotsi saa Suomessa sen aseman, mikä sille kuuluu, eli jäädä historiaan.
Lienee niin, että edelleen on hengissä ajatus, että oikeastaan historian olisi kuulunut mennä toisin ja suomenruotsalaisten määrän kuuluisi olla nyt vähintään puolet kansasta, ellei joukko fennomaaneja olisi mennyt veljeilemään venäläisten kanssa ja tehnyt paljon hallaa Suomen kulttuurille.
Tosin ehkä tämäkin on parodiaa:
http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/historia/fennoman.htm