Toriparlamentti tuumasi tässä aamupäivällä, että kokoomus on seuraava pääministeripuolue.
Kepulle oli Lehtomäen kieltäytyminen puhenjohtajakisasta kauskantoisen merkityksellinen päätös.
KETÄ JÄÄ TAVOITTELEMAAN ENÄÄ PUHEENJOHTAJAN PAIKKAA: menneen ajan änkyrät: siltarumpupolitiikko Pekkarinen ja Vladimirov-Väyrynen.
Kokoomuksella ovat pullat hyvin uunissa.
Että sellaista toriparlamentista lähettää terveisiä Jahvetti Mikkelin torilta.
Kepulle oli Lehtomäen kieltäytyminen puhenjohtajakisasta kauskantoisen merkityksellinen päätös.
KETÄ JÄÄ TAVOITTELEMAAN ENÄÄ PUHEENJOHTAJAN PAIKKAA: menneen ajan änkyrät: siltarumpupolitiikko Pekkarinen ja Vladimirov-Väyrynen.
Kokoomuksella ovat pullat hyvin uunissa.
Että sellaista toriparlamentista lähettää terveisiä Jahvetti Mikkelin torilta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
pääsee kunnolla ulkoistamaan. Sitä onkin jo urheasti harjoitettu aina 1980-luvulta, Holkerin hallituksen ajoista lähtien. On tilaaja/tuottaja-systeemiä niin valtiolla kuin kunnilla ja siitä sitten "yhden miehen" osakeyhtiöitä, joissa omistajana on puhtaasti julkinen sektori. Markkinasysteemit vaan melkein joka paikkaan hallinnossakin. Terveyden- ja sairaanhoito on mitä on. On ostopalvelua ja vuokratyöfirmojen palvelua, joiden omistajat kääräisevät kunnilta sievoiset summat taskuihinsa. Keikkaa tehdään ja sitoutuminen on kyseenalaista. Potilaat, joita nykyään kutsutaan asiakkaiksi, elävät jatkuvasti jonkinasteisessa epäluottamuksessa, kun niin lääkärit kuin hoitohenkilökuntakin vaihtuu vähä väliä. Valelääkäreitäkin nykään saa pelätä. Poliittiset voimat, jotka tällaisia systeemejä maahan ajavat viis välittävät syntyvistä riskeistä, joita aina vaan tulee lisää. Ja siihen ei valvonnan kiristäminen riitä. Siihen tarvitaan lisää työvoimaa. Kokonaisuutena ajatellen mitä tässä yhteiskunnan kannalta voitetaan? Löytyykö kokoomuksesta maltillista linjaa?
Mikäli kansakunta hiukan viisastuisi kokoomusta ei nähtäisi eduskunnassakaan.
Pohjalainen talonpoika Kyöti Kallio puhui Nivalan kirkossa toukokuun 5. päivänä 1918: "Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä"
Kallion sovintoajatus ohjasi nuoren tasavallan alkuaskelia. Sovinto voitti koston. Tasavalta voitti kuningaskunnan. Suomi lähti poliittisillä päätöksillä sovinnon, tasavallan ja näitä tukevien oikeudenmukaisten uudistusten tielle. Kansanvaltainen hallitusmuoto takasi kaikille kansankerroksille saada äänensä kuuluviin valtion asioista päätettäessä.
Maareformi oli yksi sellainen. Maanomistamisen tuli olla kaikkien oikeus, ei joidenkin etuoikeus, oli Kallion teesi. Torpparivapautuksen ansiosta maatalous ehti saada ennen talvisodan syttymistä monessa suhteessa kokonaan uudet kasvot.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomi tuotti leipäviljastaan alle puolet kulutuksesta, Talvisodan syttyessä vuonna 1939 omavaraisuua oli 90 prosenttia. Uutta viljelysmaata oli raivattu 20 vuodessa yli 600 000 hehtaaria. Tuo lisääntynyt peltoala pelasti elintarvikehuoltomme pitkien sotavuosien aikana, kun viljely muuttui pakon edessä laajaperäiseksi, naisten, vanhusten ja lasten huolehtiessa välttämättömistä töistä.
Oma lukunsa oli se kuinka tuo Nivalan kirkossa pidetty sovintopuhe, ja ennen muuta siitä kummunneet toimenpiteet vaikuttivat talvisodan taistelutahtoon ja puolustushenkeen. Vaikutti ratkaisevasti siihen, että joka kylästä
löytyi miehiä, jotka olivat maatiloilla ja tukkisavotoilla tottuneet liikkumaan talvisessa maastossa ja asumaan ryhmämajoituksessa. Joka kylästä löytyi myös mitä parhaimpia maastoajoneuvoja, nimeltä hevonen ja reki, kuten myös niiden käyttämiseen tottuneita miehiä.
Unohtaa ei missään nimessä sovi kaupunkien kasvatteja, monasti koulupoikia, jotka talvisodan syttyessä monasti kehnosti varustettuina täyttivät sata prosenttisesti paikkansa maaseudun kasvattien rinnalla
Ei ole jälkiviisautta todeta, että Suomen nousu maailman valtioiden kärkijoukkoon johtuu viisaasta ulkopolitiikasta ja laajaan sovintohenkiseen yhteisymmärrykseen perustuvasta talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikasta, jolla on tasoitettu yhteiskunnallisia ja alueellisia eroja.
Yheistyön ja yhteisymmärryksen rakentajat sekä kova työnteko ovat menestyksemme takana.
Eheys on Suomen suuri linja.
pihan perillä vanhasta lehdestä.
Kirjoittaja kiteytti tuossa hienosti: "Ei ole jälkiviisasta todeta, että Suomen nousu maailman valtioiden kärkijoukkoon johtuu viisaasta ulkopilitiikasta ja laajaan sovintohenkiseen yhteisymmärrykseen perustuvasta talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikasta, jolla on tasoitettu yhteiskunnallisia ja alueellisia eroja"
Mutta päästelihän se tämä IL:n kolumnistikin "elukasta, möhkäleestä, sikakaniskasta" tai ties mistä "niskamakkarasta..."
suuri osuus sillä, että Stalin heti talvisodan ensimmäisinä päivinä lentopommitti suuria ja melko punaisia työläiskaupunkeja - hyökkäsi siis suomalaisia siviiliejä vastaan. Kyllä siinä punikki ja punikin poika silloin ajatteli: ei helevetti - tämä ei voi olla oikein!