Tekikö Tony tuon

PÄIHTEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ JA ITSEMURHA

Lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 3.9. LL, psykiatrian erikoislääkäri Sami Pirkolan väitöskirja "Alcohol and other substance misuse in suicide".

Väitös kuuluu psykiatrian alaan.

Vastaväittäjänä toimi dosentti Rauno Mäkelä Tampereen Yliopistosta ja kustoksena professori Matti Virkkunen.

Teos julkaistaan kansanterveyslaitoksen sarjassa KTL, A-sarja (A14/1999), ISSN 0359-3584.

Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15–56 % tapauksista, ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa. Tässä itsemurhat Suomessa 1987 -projektiin kuuluvassa tutkimuksessa tutkittiin päihderiippuvuuden ja diagnosoimattoman alkoholin ongelmakäytön, sekä humalatilan merkitystä toteutuneissa itsemurhissa. Maanlaajuisessa, koko vuoden itsemurhat kattavassa tutkimuksessa oli menetelmänä ns. psykologinen ruumiinavaus, jossa omais- ja työntelijähaastattelujen ja asiakirjojen avulla jälkikäteen kartoitetaan itsemurhaan liittyviä tekijöitä. Päihderiippuvaisten, useimmiten lähinnä alkoholiriippuvaiseksi arvioitujen itsemurhan tehneiden todettiin lähes aina kärsineen myös muista samanaikaisista psykiatrisista häiriöistä. Noin kahdella kolmasosalla esiintyneiden masennustilojen lisäksi näistä erityisesti naisille tyypillisiä olivat mm. lääkkeiden väärinkäyttö ja epävakaa persoonallisuus.

Päihderiippuvaisten hoitokontaktit ennen itsemurhaa olivat olleet epäsäännöllisiä ja sijoittuneet useisiin eri hoitopisteisiin, eikä niissä varsinkaan miesten tapauksissa oltu käsitelty päihteisiin liittyviä ongelmia. Nuorilla (13–22 v.) itsemurhan tehneillä ongelmallinen alkoholin käyttö liittyi ongelmiin perhetaustassa sekä runsaaseen ja moninaiseen psykososiaaliseen oireiluun. Tästä huolimatta alkoholia ongelmallisesti käyttäneillä nuorilla vaikutti olleen jopa muita itsemurhan tehneitä nuoria vähemmän psykiatrisia hoitokontakteja ennen itsemurhaa. Heidän itsemurhansa ajoittui muita useammin viikonloppuihin ja tapahtui yleensä alkoholin vaikutuksen alaisena. Koko aineistossa alkoholia ongelmallisesti käyttäneet olivat tyypillisesti miehiä, joilla oli ollut hiljattain vastoinkäymisiä henkilösuhteissaan tai työelämässä, ja heidänkin itsemurhansa painottui viikonloppuihin, mikäli he olivat olleet itsemurhahetkellä mukana työelämässä.

Alkoholin ja päihteiden rooli itsemurhaprosessissa on moninainen ja vaihtelee mm. iän ja sukupuolen mukaan. Pitkäaikaiset vaikutukset liittyvät päihderiippuvuuteen ja samanaikaiseen muuhun psykiatriseen oireiluun. Ajankohtaisemmat vaikutukset alkoholiongelmaisilla pitävät sisällään mm. osittain alkoholin käyttöön liittyviä menetyksiä henkilökohtaisessa elämässä sekä päihtymystilan suoran vaikutuksen lopullisessa itsemurhatapahtumassa. Itsemurhien ehkäisyn näkökulmasta päihdeongelmaisten hoitokontakteissa olisi tärkeää pyrkiä jatkuvuuteen. Lisäksi niin päivystyksellisissä kuin muissa kontakteissa olisi tärkeää tunnistaa sekä päihdeongelma että muu psykiatrinen oireilu – erityisesti itsetuhoinen käytös.