S-ryhmän hallitusjäsenet

http://www.s-kanava.fi/ymparisto/esittaytyy_artikkeli?nodeid=Esit_Hallinto_0518__s_ska_basicarticle2_04051.xml&aid=Esit_Hallinto...


samaa mieltä olen että uusi kouvola menee metsään tämän suuren ja mahtavan ympäristön ohjauksessa.

vapaa kilpailu mennyttä kun ympäristön kaupat ja ravintolat saaneet kuristusotteen joillakin alueilla. Mietippä vaikka valkealan ruokakaupat? S-market kirkonkylä,ABC-market ja kolmantena kolmesta jokelan S-market. jokelan markettia pyöritetään vain ettei siihen tule kilpailijaa syömään bisnestä. Sama juttu kouvolan keskustassa ravintoloissa. Amarillo,Rosso,fransmanni,kävelykadun päässä wokit,coffee house,fiesta,marilyn jne. jne. ja old tom ostettiin pois ettei vaan tule kilpailijaa ja olikin hyvä ennen mutta nyt ketjuohjauksessa pyöritetään vaikkei voittoa toisikaan.

Jotka k-ryhmän nimissä ostivat sen maa alueen ja kusettivat Kouvolalaisia. Täytyy silti myöntää näin Keskolaisena, että S-Ryhmä ei ole samalla tavalla Kouvolaa huijannut.

Tuohon itse asiaan en osaa ottaa kantaa. Yleisemmin ajateltuna kunnallistason pakallisten vallanpitäjien ja paikallisen talouselämän väliset kytkökset antavat kyllä aihetta asetelmien kriittiseen puntarointiin. Kuvaan liittyy paikallistason lisäksi samojen tahojen yhteenpelaamisen mahdollisuus myös keskustoimintojen tasolla. Jos jossain kaupungissa paikallisesti aletaan vaikkapa kaikessa hiljaisuudessa kehitellä suurta rakennushanketta, niin se voi onnistua kunnallispolitiikan ja talouselämän yhteistoimin. Rakentamisesta päättäjien on kunnallistasolla annettava siunaus hankkeelle, jonka yhteydessä pyörivät isot rahasummat. Tilanteeseen liittyy herkästi myös ylemmän tason "yhteisymmärrystä" eli puolueitten keskusjohdon ja taloudellisten toimijoitten pääkonttereiden keskinäinen kanssakäyminen, sopiminen. Joskus siinä saumassa saattaa kenties olla mahdollista, että voiteluaineena toimii vaikkapa vaalirahoitus.

Ruotsin takavuosien tilanteesta tuli joitain aikoja, ehkä kymmenisen vuotta, sitten televisioraportti, joka kuvasi sikäläistä kaupunkien keskustojen muuttumista. Vanhoja kestäviä, komeita ja arkkitehtonisesti hyviä kivitaloja purettiin, jotta kaupunkien keskustoihin hyville liikepaikoille saatiin tehtyä tilaa kanttilaatikkotavarataloille. Niin tapahtui varsin monissa Ruotsin kaupungeissa. Homman hoitivat toisaalta suuret tavaratalokauppaketjut ja toisaalta niitten kanssa yksissä tuumin yhteistoiminnassa kaupunkien poliittiset päättäjät. Nyttemmin monet noista tavarataloista ovat joutuneet lopettamaan toimintansa kannattamattomina ja niihin kanttilaatikkorakennuksiin on ilmaantunut lähinnä galleriatyyppistä pienrihkamakauppaa. Vanhoja ja tavallaan "turhaan" purettuja rakennuksia ei saada enää takaisin eikä niin muodoin entistä hyvännäköistä kaupunkikuvaakaan. Siis osataan sitä Ruotsissakin.

Henkisen kapasiteetin vajavaisuus lienee eräs olennainen puute eli vaikuttava tekijä näissä yhteyksissä. Meillä Suomessa kaupunkisuunnittelullista osaamista ja kaupunkuvaan liittyvää näkemystä ei aina esiinny mainittavassa määrin kaupunkien päättävissä elimissä, kaupunkien valtuustoissa ja kaupunginhallituksissa. Kovin usein luottamushenkilöporras pelkästään siunaa kumileimasimen lailla virkamiesten ja muitten taustavaikuttajien tekemät suunnitelmat ja piirustukset. Usein myös aivan tarkoituksella päätöksenteolla on muka erittäin kova kiire ja sen kireän aikataulun tarkoituksena on totta kai tipauttaa "p-akokkkareet rattailta". Semmoinen menetelmä ei kuitenkaan tuota aina hyvää tulosta, jos tavoitteena pidettäisiin hyvää, onnistunutta kaupunki- ja yhdyskuntarakentamista.

"Edustajisto käyttää osuuskaupassa omistajille eli jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Edustajisto mm. valitsee osuuskaupan hallintoneuvoston jäsenet henkilöstön edustajia lukuun ottamatta.

Osuuskauppa Ympäristön edustajistoon kuuluu 55 jäsentä. Edustajisto valitaan vaalilla osuuskaupan jäsenistä eli asiakasomistajista neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se kokoontuu sääntöjen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Edustajiston kokouksissa puhetta johtaa kunkin kokouksen valitsema puheenjohtaja.

Ympäristön edustajisto kokoontui vuonna 2007 kaksi kertaa. Edustajiston varsinainen kevätkokous pidettiin huhtikuussa, jolloin hyväksyttiin hallituksen toimintakertomus, vahvistettiin edellisen vuoden tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hallintoneuvostolle ja hallitukselle sekä päätettiin vuoden 2006 ylijäämän käyttämisestä. Edustajiston varsinainen syyskokous pidettiin marraskuussa. Syyskokouksessa mm. valittiin jäsenet hallintoneuvoston erovuoroisten jäsenten tilalle sekä tilintarkastajat vuodelle 2008.

Edustajiston jäsenet:

Jäsenalue 1
Alho Kari, Hartikainen Toivo, Hasari Eine, Hermonen Rauni, Huuskonen Urpo, Iitti Irma, Janhunen Ritva, Johansson Marja-Leena, Kanerva Sisko, Kaskiaho Keijo, Koivikko Stefan, Kontula Ilpo, Lavikkala Sirkka, Littman Juhani, Matintalo Eero, Nissilä Eeva-Kaarina, Norppa Matti, Paloranta Pertti, Pesonen Juha, Punkkinen Kari, Puolakka Tuula, Purho Heikki, Soininen Kari, Tenetz Merja, Ukkonen Virpi, Vainio Vesa, Virtanen Antero

Jäsenalue 2
Ahtiainen Sinikka, Haimi-Siekkeli Tuulikki, Harju Erja, Koskela Birgit, Lampila Asko, Saari Markku, Seppälä Sari, Smeds Pentti

Jäsenalue 3
Hasu Juhani, Kuusela Raimo, Leppänen Pertti, Lonka Mirja, Matula Riitta, Mäkelä Jouko, Rouvari Sinikka, Tuomala Marketta, Vuorela Minna, Ylätalo Maija

Jäsenalue 4
Ekström Pekka, Forstadius Tuula, Hynni-Pirinen Hannele, Laakso Pasi, Pekkanen Terttu, Sakkara Heikki, Seppälä Merja, Sorsa Matti, Tiira Satu, Vertanen Henry"