Moron.
Tarkoituksena on laittaa lämmitys uusiksi rintamamiestaloon (n. 70 m2/kerros). Asuttavaksi tulee kellari, keskikerros ja yläkerta, eli jotain 200m2. Lisäksi pitäisi saada jonkinlainen peruslämpö pihassa olevan navetan tiiliseen päätyyn rakennettavaan työtilaan (n. 6m x 7m), joka on nyt kylmä.
Nyt talossa on leivinuuni ja kakluuni 2 kamiinaa yläkerrassa sekä lisänä pari sähköpatteria. Vaihtoehtoina olen ajatellut lähinnä maalämpöä ja puu/turvestokeria, omasta ja suvun metsätilkuista kun saisi puuta edullisesti. Yksi vaihtoehto olisi ehkä myös polttaa paljon puuta ja laittaa lisäksi suoraa sähköä. Työtilan lämmitys navetassa vain on kai suoralla sähköllä aika tyyristä.
Jos jollakin on kokemuksia samantyyppisestä tilanteesta, niin heitä vinkkiä millaisen lämmitysratkaisun teit ja miten pelaa. Voit tietysti myös ehdottaa muutenkin mikä olisi järkevintä. Kiitos vastauksesta!
Tarkoituksena on laittaa lämmitys uusiksi rintamamiestaloon (n. 70 m2/kerros). Asuttavaksi tulee kellari, keskikerros ja yläkerta, eli jotain 200m2. Lisäksi pitäisi saada jonkinlainen peruslämpö pihassa olevan navetan tiiliseen päätyyn rakennettavaan työtilaan (n. 6m x 7m), joka on nyt kylmä.
Nyt talossa on leivinuuni ja kakluuni 2 kamiinaa yläkerrassa sekä lisänä pari sähköpatteria. Vaihtoehtoina olen ajatellut lähinnä maalämpöä ja puu/turvestokeria, omasta ja suvun metsätilkuista kun saisi puuta edullisesti. Yksi vaihtoehto olisi ehkä myös polttaa paljon puuta ja laittaa lisäksi suoraa sähköä. Työtilan lämmitys navetassa vain on kai suoralla sähköllä aika tyyristä.
Jos jollakin on kokemuksia samantyyppisestä tilanteesta, niin heitä vinkkiä millaisen lämmitysratkaisun teit ja miten pelaa. Voit tietysti myös ehdottaa muutenkin mikä olisi järkevintä. Kiitos vastauksesta!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Puuta kannattaa varmaan polttaa, jos sitä omakustanuushintaan on saatavilla. Itse en kyllä sukulaisten yhteisiin puihin luottaisi, niistähän tulee riita jossain vaiheessa.
Sähkö (säteilylämmitimet) voi olla paras ratkaisu siihen työtilaan, ainakin jos siellä ei tarvita korkeaa lämpötilaa ja jos se voi olla kylmänäkin. Tila on kuitenkin suuri ja jos se halutaan pitää lämpimänä, niin energiaa kuluu paljon.
itse olen paininut maalämmön ja stokerin välillä ja olen kallistumassa(vahvasti) stokeriin. Vaikka niistä puista tulisi riitaa niin turve on melko halpaa. Neliöitä on senverran paljon ja ilmeisesti navetta osan eristeet ei kovin valtavat, joten ottaisin stokerin jos on aikaa täytellä sitä. Ite laitan noin 5-7 m3 säiliön.
Unohda se maalämpö, investointikulut ovat liian suuret ja sähköähän sekin käyttää kuitenkin. Jos sinulla noita uuneja noinkin runsaasti ja puuta saatavilla ja aiot niitä käyttääkin niin ei taitaisi tuo sähkölämmityskään välttämättä olla kovinkaan huono ajatus. Ei se muuten tuollainen puolilämmin (10-15 astetta) tila hyvin eristettynä ainakaan kovin valtava energiasyöppö ole. Jos tuo sähkölämmitys vielä aikalailla olemassa oleva ja toimiva niin säästön takia ei kannattane alkaa investoimaan yli 10000 euron suuruusluokan vehkeisiin.
Valitsisin ehdottomasti stokkerin ja sähkölämmityksen välillä.
Niin silloin voisi maalämpökin kannattaa.
Mutta mitä enemmän poltat puuta niin sitä vähemmän maalämpö "kannattaa".
Harkitsisin osittain varaavaa sähkölämmitystä.
(sähkövastukset sinne varaaviin tulisijoihin yms...)
Jos suoraan sähköön päädyt, niin hommaa peruslämmönlähteeksi ILP-laitteita. Suora sähkö on silti mitoitettava maksimilämmöntarpeelle, kun ilmalämpöpumput toimivat vain keskimääräisellä kelillä hyvin.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että ILP maksaa itsensä takaisin 2-3 vuodessa. Ja pienikin yksikkö tuottaa vuositasolla ulkoilmasta repimällä energiaa 10.000 kWh luokkaa.
...en ikuna laittaisi sähkölämmitystä. Lisätilan lämmityksen ratkaisee minusta se voiko sen päästä tarvittaessa (kun ei tarvitse) kylmäksi vai ei. Lisäksi etäisyys toiseen rakennukseen.
Jos olet valmis stokerilämmitykseen niin ilman muuta. Lämpö on edullista ja suht helppoa käyttää. Täyttöväli riippuu varaston suuruudesta eikä oinvestointi huimaa päätä. Mutta vesikierto sinun on tietenkin rakennettava joka tapauksessa paitsi suorassa sähkössä.
Kyseessä on kuitenkin sen verran suuri pytinki, että maalämpö olisi erittäin kannattava vaihtoehto. Aloituskustannukset ovat tietenkin suuret, mutta maksaa itsensä 5-10 vuodessa takaisin...
Vai maksaa maalämpö takaisin itsensä 5-10 vuodessa, älä naurata. Tuplata tai jopa triplata tuon lukemasi kyllä saa.
tilaa hakevarastolle,niin stokeria ostamaan.
Jopa ostohakekin on edullisempaa,kuin maalämpöpumpun vuosittain käyttämä sähkö.
Tein laskelman oman talon kohdalla(lämmitettävää 230 neliötä)niin,että lämmitys maalämpöpumpulla maksaa 780e/vuosi kun taasen ostohake 450e/vuosi.Ja maalämpöpumpun asennus on kohtuullisen kallista,riippuen siitä voiko asentaa putkistoa järveen,jolloin ei tarvitse paljoa maansiirtoa,vai pitääkö ihan porata kaivo.Jos itse pystyy keräämään rangat ja on mahdollisuus kuivata se ylivuotiseksi,niin kustannukset vuositasolla vähintään puolittuvat.
Jos lääniä riittää tai maan kuoressa syvyyttä pistää miettimään vanhaan rakennukseen asennettavan maalämpöpumpun kannattavuutta.
Jos on aurinkoinen etelärinne tarjolla eikä maaperä ole kovin savinen tai järvi lähellä, silloin voi harkita.
Useita maalämpöpumppu ratkaisuun tyytyväiset ovat järvenrannalla asuvat.
Useat muut ovat vaihtaneet tai ottaneet muun lämmönlähteen lisäksi - sähkövastukset sboileriin.
Hakekattilat toimivat automaatiolla ainoa rajoittava tekijä on hakesiilon koko.
Toinen on tuhkat on poistettava vähintään kerranviikossa, pelletillä puhdidtus tarve on pitempi.