maailmankansalainen
Nimimerkki Naivismia ja moni muu keskustelija ovat olleet sitä mieltä, että kielipakon vastustajat ovat ainakin osittain jostain ”sivukylästä”. Siksi ilahdutan heitä ja laajennan heidän maailmakuvaansa.
Olen asunut sekä Aasiassa että USA:ssa ja asun nytkin Suomen ulkopuolella, joten sivukylä-argumentti ei ole sopiva.
Vanhaan hyvään aikaan Suomessa suoritin sekä latinan että englannin pro exercitiot voidakseni opiskella yliopistossa. Sekä latina että englanti ovatkin sitten avanneet ovet opiskelulle myös muissa yliopistoissa Suomen ulkopuolella. Olen mielestäni toiminut hyvinkin hyvänä Suomen lähettiläänä maailmalla; tosin pienestä maasta, mutta kielitaitoisena maailmankansalaisena muiden kansallisuuksien joukossa.
Sanonkin "vanhaan hyvään aikaan", sillä jossain vaiheessa ilmeisesti Suomen poliitikot ovat käpristäneet ja pienentäneet suomalaisten maailmaa. Ilmeisesti aidon globalisuuden vaatima kielipätevyys on korvattu maan vähemmistön polittisten vaatimusten mukaan niin, että koko kansa joutuu heikentämään mahdollisuuksiaan kilpailla maailmalla. Ilmeisesti englanti latina on korvattu vähemmistön ruotsilla (jos olen ymmärtänyt oikein).Tulkitsen kehityksen hyvinkin taantumukselliseksi, koko kansan kannalta.
On selvää, että vähemmistöjä tulee vaalia. On selvää, että niille on annettava vähemmistön suoja.
Onko myös selvää, että vähemmistö kunnioittaa kansan enemmistön mielipiteitä? Jos enemmistö haluaa kielivapautta eli oikeutta itse valita kieliopinnot, on vaikea millään tavalla löytää vähemmistölle oikeutusta
Nimimerkki Naivismia ja moni muu keskustelija ovat olleet sitä mieltä, että kielipakon vastustajat ovat ainakin osittain jostain ”sivukylästä”. Siksi ilahdutan heitä ja laajennan heidän maailmakuvaansa.
Olen asunut sekä Aasiassa että USA:ssa ja asun nytkin Suomen ulkopuolella, joten sivukylä-argumentti ei ole sopiva.
Vanhaan hyvään aikaan Suomessa suoritin sekä latinan että englannin pro exercitiot voidakseni opiskella yliopistossa. Sekä latina että englanti ovatkin sitten avanneet ovet opiskelulle myös muissa yliopistoissa Suomen ulkopuolella. Olen mielestäni toiminut hyvinkin hyvänä Suomen lähettiläänä maailmalla; tosin pienestä maasta, mutta kielitaitoisena maailmankansalaisena muiden kansallisuuksien joukossa.
Sanonkin "vanhaan hyvään aikaan", sillä jossain vaiheessa ilmeisesti Suomen poliitikot ovat käpristäneet ja pienentäneet suomalaisten maailmaa. Ilmeisesti aidon globalisuuden vaatima kielipätevyys on korvattu maan vähemmistön polittisten vaatimusten mukaan niin, että koko kansa joutuu heikentämään mahdollisuuksiaan kilpailla maailmalla. Ilmeisesti englanti latina on korvattu vähemmistön ruotsilla (jos olen ymmärtänyt oikein).Tulkitsen kehityksen hyvinkin taantumukselliseksi, koko kansan kannalta.
On selvää, että vähemmistöjä tulee vaalia. On selvää, että niille on annettava vähemmistön suoja.
Onko myös selvää, että vähemmistö kunnioittaa kansan enemmistön mielipiteitä? Jos enemmistö haluaa kielivapautta eli oikeutta itse valita kieliopinnot, on vaikea millään tavalla löytää vähemmistölle oikeutusta
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä kai ruotsin pakollisuus jonkin verran aikaa vaatimalla haittaa englanninkin oppimista, mutta ei ratkaisevasti ja toisaalta se tukeekin (muiden) vieraiden kielten oppimista. Latinaa toki ei opiskeltaisi laajemmin missään tapauksessa, tuskin siellä amerikoissakaan.
Kyllä vapaus on kielissäkin hyväksi, kun vain voi olla varma, ettei tarvitse ruotsin kieltä myöhemmissä opinnoissaan ja elämässään.
Jos vähänkin huonommalla ruotsilla (90 prosentilla pakkoruotsia opiskelleilta ruotsin kieli ei solju sujuvasti) yrittää keskustella aitoruotsalaisen kanssa, he vaihtavat ennen pitkää englanniksi. Helpompaa se on minullekin. Miksi helkutissa piti ruotsin kieltä monta vuotta tankata, kun se on niin rumaakin? Espanjan kieli tai vaikka latina olisi ollut paljon viisaampaa opetella. Ja moni muu.
Onneksi ruotsipakko on poistunut yo-kirjoituksista. Paitsi että tilalle pitäisi löytää jotain järkevämpää, muutos on tahmeaa kun ei koulumaailmassa raaskita niinsanotusti päästää ruotsista irti. Koulumaailma on täynnänsä fakkiintunutta porukkaa.
Ei nyt kuitenkaan leimata kenenkään äidinkieltä rumaksi, varsinkaan kun asiasta ei voida päästä yksimielisyyteen. Eikä kieliä opiskella kauneuden vuoksi, vaan pakon tai hyödyn. Muuten olet varmaan oikeassa.
Opiskelua varmaan tukisi suuresti enempi kanssakäyminen ruotsinkielisten kanssa. Siinä samalla huomaisi, ettei kyseinen kieli ole mikään erityisen ikävien ja ilkeiden ihmisten kieli. Ruotsin kielellä pääsee muutenkin lähempiin tekemisiin skandinaavisen kulttuurin kanssa, joka kuitenkin kuuluu maailman terveimpiin ja kehittyneimpiin.
Jne. Kieltä täytyy osata melko hyvin, että kulturaalinen kanssakäyminen eli täysi ymmärtäminen ja kommunikointi onnistuisi (esim teatteri). Ei siis onnistu, jos/kun on vain pakolla saanut kurssit läpi. Eikö kielen opiskelussa pakko ole karmea sana, niinkuin opiskelussa yleensäkin -sitä sanaahan käytit. Hyödyn hyväksyn, mutta ruotsin kielestä ei ole opiskeluun käytettyä aikaa vastaavaa hyötyä. Ruma on minun oma henkilökohtainen mielipiteeni, jonka voinen pitää?
En minä ruotsalaisia vihaa, päin vastoin. Olen joitakuita rakastanutkin, jopa. Mutta englanniksi, hahhaa.Ja rakastellut,mutta siinähän ei kieltä tarvitakaan kuin suuteluosastolla.
Ajatelkaas, kun hoitajiksi ja sosionomiksi opiskelevienkin pitää ruotsia lukea englannin lisäksi. Kiusaamiselta se tuntuu, koska tosi harva koskaan sitä joutuisi työssään käyttämään.
Ruotsinkieliset vanhukset pysyvät omalla kielialueellaan ja siellä kieltä osataan luonnostaan.
Aloittajan kommentti oli tosi hyvä.