Tultiin viime syksynä Reiskan kanssa työkeikalta Savon ulukopuolelta. Pysähyttiin välillä taukoo pitämään perinteisesti vakiotaukopaikalle eli Esson baariin.
Tarkotuksena oli ,että meikäläinen hörppee kahvit baarissa ja Reiska käyp nostamassa koipee Esson pihalla olevan reviiripuunsa juurella.
Kurvattiin siihen baarin pihhaan ja kuinka ollakkaan, liian lähellä Reiskan reviiripuuta oli pysäköitynyt lauma motoristeja, selvästi ulkopaikkakuntalaisia, kun eivät tienneet sitä, että siihen ei sua kukkaan ees pysähtyä pysäköimisestä nyt puhumattakaan.
No. mie nousin autosta ja käppäilin siihen sekalaisen seurakunnan luo. Kyseessä näytti olevan jengi näitä Helevetin Perkeleitä vai mitä bandidosia ne nyt on. Nahkaliivit kiilteli ja ajokypäristä tuli mieleen käytetyt potat.
Piättelin suurimman valeSvarzendeggerin olevan porukan toimitusjohtajan poninhännän pittuuden vuoksi ja esitin hänelle asian ,
eli pyysin poikia siirtämään mopedit vähän liukkaasti pois poikkeen puun läheltä, jotta Reiska pääsöö nostamaan koipeensa. On takana sen verran pitkä matka.
Nahkaliivimöhkäleet tsiikailivat kohti Tercelliä ja kysyvät onko nyt kyseessä kenties karvaton gerbiili vai takakontiin pakattu savolainen alkuäiti, kun mitään ei näytä olevan auton kyydissä.
Kerroin harlekiiniporukalle aikaa mopojen siirtoon olevan tasan yhen sätkän verran ja sen jälkeen en vastoo seurauksista.
Kävelin sitten tessukan tykö, kurotin sätkän sisältä ja panin samalla soimaan Helka Hynnistä vaimeesti.
Siinä sitä seisottiin vastakkain koirankuseman päässä, ja toljotettiin toisiamme niinku Clint Eastwood ja Lee Van Cleef spakettiwesternissä ennen kaksintaistelun alkua. Taustalla soi hiljaa Helkan sekasopraano, linnut vaikeni pihamaalla ja lähimetikössä, liikenteen äänikii hävis jonnekkin bittiavaruuteen.
Melekin kuuli kun sätkän tuhkat tömähtelivät asfaltille.
Sitten vaiensin tessukan stereot lyömällä nyrkillä auton kattoon ja aukasin takaoven. Totesin vielä porukalle, että minähän varotin....
Tarkotuksena oli ,että meikäläinen hörppee kahvit baarissa ja Reiska käyp nostamassa koipee Esson pihalla olevan reviiripuunsa juurella.
Kurvattiin siihen baarin pihhaan ja kuinka ollakkaan, liian lähellä Reiskan reviiripuuta oli pysäköitynyt lauma motoristeja, selvästi ulkopaikkakuntalaisia, kun eivät tienneet sitä, että siihen ei sua kukkaan ees pysähtyä pysäköimisestä nyt puhumattakaan.
No. mie nousin autosta ja käppäilin siihen sekalaisen seurakunnan luo. Kyseessä näytti olevan jengi näitä Helevetin Perkeleitä vai mitä bandidosia ne nyt on. Nahkaliivit kiilteli ja ajokypäristä tuli mieleen käytetyt potat.
Piättelin suurimman valeSvarzendeggerin olevan porukan toimitusjohtajan poninhännän pittuuden vuoksi ja esitin hänelle asian ,
eli pyysin poikia siirtämään mopedit vähän liukkaasti pois poikkeen puun läheltä, jotta Reiska pääsöö nostamaan koipeensa. On takana sen verran pitkä matka.
Nahkaliivimöhkäleet tsiikailivat kohti Tercelliä ja kysyvät onko nyt kyseessä kenties karvaton gerbiili vai takakontiin pakattu savolainen alkuäiti, kun mitään ei näytä olevan auton kyydissä.
Kerroin harlekiiniporukalle aikaa mopojen siirtoon olevan tasan yhen sätkän verran ja sen jälkeen en vastoo seurauksista.
Kävelin sitten tessukan tykö, kurotin sätkän sisältä ja panin samalla soimaan Helka Hynnistä vaimeesti.
Siinä sitä seisottiin vastakkain koirankuseman päässä, ja toljotettiin toisiamme niinku Clint Eastwood ja Lee Van Cleef spakettiwesternissä ennen kaksintaistelun alkua. Taustalla soi hiljaa Helkan sekasopraano, linnut vaikeni pihamaalla ja lähimetikössä, liikenteen äänikii hävis jonnekkin bittiavaruuteen.
Melekin kuuli kun sätkän tuhkat tömähtelivät asfaltille.
Sitten vaiensin tessukan stereot lyömällä nyrkillä auton kattoon ja aukasin takaoven. Totesin vielä porukalle, että minähän varotin....
Vastaukset 1
Vanhimmat
lukea sepustuksia, niin että turhaan runoilet.