Annika Wilmsin ratkiriemukas selostus

Folktinget piti eilen hengennostatuskokoustaan teemalla "Kansalliskieli vai vähemmistöasema" Useita puhujia. Useimmat päätyivät siihen, että kumpikin. Sekä kansalliskieliasema että erityisoikeudet, kiintiöt ja vallitseva paapominen ja valittaminen. Ja pakkoruotsi tottakai, eihän saavutetuista eduista voi luopua.


Tässä Vasabladetin Annika Wilmsin ratkiriemukas selostus siitä, mitä kauhukuvia RKP-rahassa marinoitu prof. Markku Suksi maalasi kuulijoille tuossa tapaamisessa. Wilmsin suoraviivaiset oikaisut lisäävät Suksen "toinen todellisuus olisi jotain toista, jos olisi käynyt toisin"-pähkäilyteorioitten koomisuutta.:

"Kaksi kieltä pelasti Suomen
Suomea ei kenties edes olisi, jos meillä olisi vain yksi kansalliskieli, sanoo prof. Markku Suksi. Tienvalinta vuonna 1919 oli tärkeä maamme tulevaisuudelle.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen useimmat maat, joissa oli monia kieliä, valitsivat kansallaisvaltion: yksi valtio, yksi kansa ja yksi kieli. Suomi valitsi kaksi kieltä. Se on saattanut säilyttää maamme läpi ensimmäisten myrskyisten vuosikymmenien.
- Kiitos sen, että on kaksi kansalliskieltä, vältyimme niiltä negatiivisista ajatuksista, joita kansallaisvaltioajatuksesta seuraa. Suomesta ei koskaan tullut auktoriääristä 1920-30-luvuilla, ja sodan aikana meillä oli 10 % enemmän sotilaista rintamalla. Jos ne olisivat puuttuneet, eivät sotilaat ehkä olisi riittäneet.
Kaksikielisyys rajoitti 1930-luvun kieliriitojen seurauksia.
- Olisimmeko voineet laskea mukaan ruotsinkielisten täyden tuen sodassa, jos Suomi olisi valinnut olla yksikielisesti suomenkielinen? Tuskin! Meidän olisi pitänyt jättää laskuista kansallisikoneja kuten Mannerheim, Ehrnrooth, Järv ja Finholm..."


Voi Suksi-rukka sun kanssa.
7280
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

"Mannerheim, Ehrnrooth, Järv ja Finholm..."

Vielä olisi mukava tietää, mitä muuta pahaa nämä kyseiset herrat saivat aikaan, kuin surkean johtamistaitonsa seurauksena Karjalan, Sallan ja Petsamon menetyksen?

Äänestä

Miks' maailma on tämmönen, miksei se oo tommonen?

Äänestä

Näitä "Sukseja" riittää tässä tilanteessa, jossa ruotsinkieliset tuntevat kielensä uhatuksi..? Miksi yhden asian säätiöitä ei panna verolle, ei vieraan..! Kielen tukeminen ole minusta yhtä kuin, kultuurin tai terveyden tutkiminen tai tukeminen. Näin säästytäis pakkopropangalta jota suru:t on harrastaneet koko olemassa olonsa ajan, peittelemällä totuutta, vääristelemällä sitä jne. Tulette näkemään vielä monta "ihmeelistä asiaa" tässä maassa suru:jen toimesta. Onneksi tämä kansa ajattelee nykyisin omilla aivoillaan useammin, mitä nää pakkopropagandanistit toivoisivat..!! Asioiden oikean tilan arvioinissa netti on ollu todella arvokas, ei ihme että RKP haluais kieltää siinäkin, kaiken nimettömän kommentoinin, joka on toisaalta avannut monen suomalaisen silmät, pakkoruotsin ja pakkovirkamiesruotsin haitallisuudesta, tälle maalle, sen kansalaisille ja nuorisolle...!!

Äänestä
  • Tuon daamin ajatuksen juoksu kuulostaa ihan ankdamin jutuille, samanlaista taapertelua kohta sadan vuoden takaisessa menneisyydessä.

    Kuvastaa hyvin rkp:n ongelmaa, aika menee ohitse ihan väkisin.

    Äänestä

Enpä ole aikoihin kuullut ontuvampaa ja väkinäisempää analyysia professoritason ihmiseltä!

Muistutta toista svekoprofaa Meinanderia.

Vain keinotekoisen kaksikielisyyden puolustaminen tuottaa tälläisiä aivopieruja.

Äänestä
  • Ainahan pienistä oloista päässyt ihminen saadaan sanomaan mitä halutaan. Kyllä sukselle raha kelpaa siinä kuin lipposelle ja sasillekin.

    Äänestä

Annika Wilms lienee aloitteleva toimittaja,oli niin heikkoa tekstiä.
Mutta Kohde puhui kyllä sen verran sekavasti rkpmantraa,ettägvaikeahan se oli sitäselostaa. Muuta selostusta ei RKP-mediass aolekaan tuosta tilaisuudesta, paitsi Hnerikkson, jonk on esittänyt valituksen oikeuasiamiehelle, että finnarit ei palvele. No, se on kestovalitus..
Mitähän Ehnrooth olisi ajatellut, hän oli todella isänmaallinen mies, ei varmaankaan olisi karannut Ruotsiin, vaikka Suomi olisi ollut yksikielinen.
Samoin Mannerheim..
No, sitä emme tiedä, kun tuohon toiseen universumiin ei ole pääsyä rkp-rahallakaan.
Huvittavaa, että Suksen logiikalla kaksikielisyys rajoitti kieliriitoja. Kieliriidathan syntyivät juuri kaksikielisyydestä ja rkp:n päällepäsmäryydestä!
Hilpeää, että "sotilaat riittivät", kun ruotsinkieliset "10 %" olivat mukana. Kaikki ruotsinkielisethän, (oliko heitä noin paljon.RKP:hän aina liioittelee ruotsinkielisten määrää), olisi joka tapauksessa tuotu rintamalla, samoin kuin muidenkin vähemmistöjen edustajat. Esim. romanit vain haettiin ja he taistelivat siinä kuin muutkin ja heillepystytettiin se rikkoutuneen pyörän muistomerkki.
Hassuin on tuo logiikka, että "Suomi eiolisi edes voinut olla olemassa, jos olisi ollut yksikielinen". Tietnekin Suiomi olisi olemassa,aivan kuin nytkin, kyllähän Suksi sen tietää. Muut maat valitsivat sen tien, Suksen mukaan, mutta kas kumma, eivät hävinneet. Perustelut ontuvat kaikessa Suksen ajattelussa.


Se, mitä Suksi ei kerro, on Ruotsin valtion salaiset toimet v. 1918 ja 1919. Ruotsihan painosti, lahjoi ja uhkaili minkä kerkesi ja suomenkieliset poliitikot menivät ansaan, kuten nytkin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


folktingeleistä kirjoitti:

Folktinget piti eilen hengennostatuskokoustaan teemalla "Kansalliskieli vai vähemmistöasema" Useita puhujia. Useimmat päätyivät siihen, että kumpikin. Sekä kansalliskieliasema että erityisoikeudet, kiintiöt ja vallitseva paapominen ja valittaminen. Ja pakkoruotsi tottakai, eihän saavutetuista eduista voi luopua.


Tässä Vasabladetin Annika Wilmsin ratkiriemukas selostus siitä, mitä kauhukuvia RKP-rahassa marinoitu prof. Markku Suksi maalasi kuulijoille tuossa tapaamisessa. Wilmsin suoraviivaiset oikaisut lisäävät Suksen "toinen todellisuus olisi jotain toista, jos olisi käynyt toisin"-pähkäilyteorioitten koomisuutta.:

"Kaksi kieltä pelasti Suomen
Suomea ei kenties edes olisi, jos meillä olisi vain yksi kansalliskieli, sanoo prof. Markku Suksi. Tienvalinta vuonna 1919 oli tärkeä maamme tulevaisuudelle.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen useimmat maat, joissa oli monia kieliä, valitsivat kansallaisvaltion: yksi valtio, yksi kansa ja yksi kieli. Suomi valitsi kaksi kieltä. Se on saattanut säilyttää maamme läpi ensimmäisten myrskyisten vuosikymmenien.
- Kiitos sen, että on kaksi kansalliskieltä, vältyimme niiltä negatiivisista ajatuksista, joita kansallaisvaltioajatuksesta seuraa. Suomesta ei koskaan tullut auktoriääristä 1920-30-luvuilla, ja sodan aikana meillä oli 10 % enemmän sotilaista rintamalla. Jos ne olisivat puuttuneet, eivät sotilaat ehkä olisi riittäneet.
Kaksikielisyys rajoitti 1930-luvun kieliriitojen seurauksia.
- Olisimmeko voineet laskea mukaan ruotsinkielisten täyden tuen sodassa, jos Suomi olisi valinnut olla yksikielisesti suomenkielinen? Tuskin! Meidän olisi pitänyt jättää laskuista kansallisikoneja kuten Mannerheim, Ehrnrooth, Järv ja Finholm..."


Voi Suksi-rukka sun kanssa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu