Eikö nyt jo pitäisi ymmärtää että telakka tuki, ja tuet yleensäkään, ei saata kilpailua päätökseen, vaan kisan jatkuessa Suomi köyhtyy edelleen ja työttömyys kasvaa, päin vastoin kuin oletetaan. Sehän on nähty, vai mitä!
Itsenäisen maan tulee saada päättää mitä se myy, mitä ostaa ja tuottaa mikä järkevää on ja mille on kysyntää.
Rajansa kaikella, irti EU orjailijoista!
Itsenäisen maan tulee saada päättää mitä se myy, mitä ostaa ja tuottaa mikä järkevää on ja mille on kysyntää.
Rajansa kaikella, irti EU orjailijoista!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä tietysti kirjoitan vientituista!
Korealainen telakkayhtiö pyysi Suomea vielä maksamaan lisää telakkatukia. Onhan tämä nähty että yhtiöt vetävät Suomesta tukiaisia ja pistävät sitten tuotantoaan halpamaihin. Nokiallakin on Suomessa mitätön sivukonttori sen takia että sillä verukkeella saavat tukirahaa kehitystyöhön joka käytännössä menee ulkomaille.
Samaa tekee UPM ja monet muut... Windwindikin pisti konttorinsa pakettiin ja muuttaa nyt Intiaan kun sai tuki ja kehitysrahat ensin porattua!
Koreassa, kannattaako suomen enää maksaa? Kaikkihan alkoi siitä, kun pappa-valroosi aloitti suomalaisen telakkateollisuuden alasajon ja se kusetus jatkuu vaan ja joku nauraa paskasta naurua swedu-kunkun kanssa fasaanimetsällä.
Globalisaation seurausta.
Globaliin huumaan suomalaiset yritykset läksivät innolla mukaan. Maailmanlaajuinen rationalisointi toi nopeita voittoja kuten myös yrityskaupat. Tuotannon siirtäminen orjatyövoiman maihin auttoi voittojen maksimoinnissa. Yritykset jakoivat globalisaation seurauksena ennätyssuuret osingot, ennätyssuuret johtajien miljoonapalkat ja ennätyssuuret johtajien optiomiljoonat.
Global = pallon muotoinen, maailmanlaajuinen
Suomalaiset yritykset läksivät maailmanlaajuisille markkinoille. Ennen globalisaatiota valtion yritykset yksityistettiin, jolloin myyntivoitoista eivät hyötyneet veronmaksajat vaan yksityissijoittajat.
Selluntuotanto globalisoitiin siten, että useat sellutehtaat Suomessa ajettiin alas (kannattavatkin, joita ei annettu jatkaa globalin toimialarationalisoinnin vuoksi) ja sellua alettiin tuottaa maailman suurimmassa sellutehtaassa Uruguayssa - eucalyptuksesta - 200 työntekijän voimin. Veroja ei valtiolle globalisoidussa sellutehtaassa Uruguayssa makseta. Ammattiyhdistysliike ei siellä ole johtajien "riesana" vaatimassa työaikalakeja tai luottamusmiehiä tai työsuojelua...
Suomi globalisoi myymällä laivanrakennuksensa Norjan kautta Etelä-Koreaan. Näin korealaiset kävivät ottamassa know-hown Suomesta ja siirsivät sekä know hown että laivanrakennuksen omaan maahansa suomalaisten sijoittajien tuella.
Suomi globalisoi Kemiran. Kemira oli erittäin kannattava perheyritys, Euroopankin tasolla yksi suurimmasta. Luovutusvoitot ovat Suomessa matalasti verotettuja, joten Kemiran omistajat nappasivat kunnon tilin ennenkuin kemirasta tuli Grow how - vai mikä se olikaan. Lannoitteiden hinnat kaksinkertaistuvat ... ja maataloustuottajat vaativat lisää tukiaisia lannoitteiden nousun vuoksi...
Suomi on myynyt 10 voimalaitosta Vattenfallille.
Useat kunnat ovat myyneet sähkölaitoksensa vattenfallille.
Suomen toiseksi suurin sähköverkko on Vattenfallin omistuksessa ja hinnat sähkönsiirrosta ja toimituskuluista sen mukaiset.
Sen sijaan, että Fortum olisi investoinut Suomeen, Fortum globalisoitui Venäjälle ja osti Venäjältä vanhoja sähkölaitoksia.
Suomalaisissa teknologiateollisuuden yrityksissä ulkomailla, halvan työvoiman maissa, on enemmän työntekijöitä kuin suomalaisissa teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa. Sitä se on globalisoituminen.
Suomessa työntekijöitä on irtisanottu tuotannollisen ja taloudellisin perustein ja siirretty tuotantoa ulkomaille - ilman minkäänlaisia korvauksia työntekijöille. Muissa maissa, esim. Saksassa, globalisoituminen ei ole ollut yhtä helppoa. Työntekijöille on myös Nokia joutunut Saksassa maksamaan tuntuvat korvaukset irtisanomisesta ja tuotannon siirtämisestä halpatyövoiman maahan.
Suomessa yrityksille maksetaan kansainvälistymisestä (innovaatio ja yritysten kansanvälistyminen) 787,28 miljoonaa euroa. Kun yritykset ovat avustuksensa ottaneet - he siirtävät tuotannon - ilman työllistämis- tai muita velvoitteita halpatyövoiman maihin.
Wärtsilän henkilöstömäärä tuotannossa eri maissa:
Suomi 1430
Kiina 1130
Italia 890
Hollanti 530
Norja 390
sveitsi 270
Britannia 180
japani 170
Intia 130
Espanja 70
Etelä-Korea 30
Laivoja Wärtsilän meriteollisuus (eli Valmetin ja Wärtsilän telakat) ei ole tehnyt konkurssinsa jälkeen (v. 1989).
Elcoteq, joka on yksi Sauli Niinistön suurimpia vaalirahoittajia, on siirtänyt tuotantonsa halpatyövoiman maihin.
arabialaiseen hiekkaan, siis oikeaan arabialaiseen, ei mihinkään Arapianrantasantaan.