Anna-Maja Henrikssonin mielestä pelastuskeskuksissa pitää olla riittävä määrä sellaisia jotka ymmärtävät ruotsinkielisiä murteitakin.
Koska suomenkielisiltä ruvetaan vaatimaan savon- tai raumanmurteen ymmärtämistä jotta voisivat saada työpaikan hätäkeskuksessa?
Folktinget huolissaan ruotsista hätäkeskusuudistuksessa
Sisäministeriön täytyy taata, että hätäkeskukset toimivat sekä suomeksi että ruotsiksi, vaatii Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Valtioneuvosto päätti nimittäin torstaina vähentää hätäkeskusten määrää 15:sta kuuteen.
Ministeriö oli ehdottanut hätäkeskusalueita joissa on 650.000-700.000 asukasta, mm. tarkoituksena muodostaa yhdenmukaiset toimintatavat hätäkeskuksissa
Folktinget huomauttaa, että päivystäjien koulutus puuttuu ruotsinkielisellä taholla. Henrikssonin mukaan täytyy kuitenkin olla riittävästi henkilökuntaa jotka ymmärtävät ruotsinkielisiä murteita ja joilla on paikallistuntemusta esim. saaristossa. Senvuoksi pitäisi säilyttää hätäkeskukset Vaasassa ja Turussa. Hänen mukaansa pitäisi ministeriön myöskin katsoa mahdollisuutta säilyttää Lohjan hätäkeskus.
Sisäministeriön pitää helmikuussa päättää minne nämä kuusi hätäkeskusta sijoitetaan
http://www.ot.fi/story.aspx?linkID=100286&storyID=55052
Koska suomenkielisiltä ruvetaan vaatimaan savon- tai raumanmurteen ymmärtämistä jotta voisivat saada työpaikan hätäkeskuksessa?
Folktinget huolissaan ruotsista hätäkeskusuudistuksessa
Sisäministeriön täytyy taata, että hätäkeskukset toimivat sekä suomeksi että ruotsiksi, vaatii Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Valtioneuvosto päätti nimittäin torstaina vähentää hätäkeskusten määrää 15:sta kuuteen.
Ministeriö oli ehdottanut hätäkeskusalueita joissa on 650.000-700.000 asukasta, mm. tarkoituksena muodostaa yhdenmukaiset toimintatavat hätäkeskuksissa
Folktinget huomauttaa, että päivystäjien koulutus puuttuu ruotsinkielisellä taholla. Henrikssonin mukaan täytyy kuitenkin olla riittävästi henkilökuntaa jotka ymmärtävät ruotsinkielisiä murteita ja joilla on paikallistuntemusta esim. saaristossa. Senvuoksi pitäisi säilyttää hätäkeskukset Vaasassa ja Turussa. Hänen mukaansa pitäisi ministeriön myöskin katsoa mahdollisuutta säilyttää Lohjan hätäkeskus.
Sisäministeriön pitää helmikuussa päättää minne nämä kuusi hätäkeskusta sijoitetaan
http://www.ot.fi/story.aspx?linkID=100286&storyID=55052
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kun surut eivät viitsi tehdä taas jotain työtä, niin suomalaisen pitäisi opetella sen takia ruotsia voidakseen palvella suruja.
Jotain on mätää Suomenmaassa....
onko korvien väli todella näin ontto?
"Anna-Maja Henrikssonin mielestä pelastuskeskuksissa pitää olla riittävä määrä sellaisia jotka ymmärtävät ruotsinkielisiä murteitakin."
.
kyse ei ole koskaan ollut *ruotsinkielestä* vaan jostain epämääräisistä vööroo-murteista joista ei ota erkkikään selvää
Vööråån murteellako perusteltiin ettei Oulun kouluruotsi muka kelpaa????????????
Täysin ÄLYTÖNTÄ
.
Näin väittää Suomen ruotsalainen professori.
Yhteen keskukseen ohjataan kaikki ruotsinkieliset puhelut ja siellä työskentee vain täysin kaksikieliset virkailijat, jotka koordinoivat homman muiden suomenkielisten keskusten kanssa. Eikös tämä näin hoidu kaikkein parhaiten?
Ruotsinkielisten olisi vain parempi opetella sitä suomea jos kerta kehtaavat suomessa asuakkin =\
Ruotsinkielisten olisi vain parempi opetella sitä suomea jos kerta kehtaavat suomessa asuakkin =\
Pitää opetella ruotsia joka on vähintäänkin kohtuullista.
totuushan on se että tää on kakskielinen maa ja että täällä on asunnut ruotsinkielisiä yhtä kauan kuin suomenkielisiä. MUTTA se on kyllä totta että ruotsinkielisten pitäisi osata sen verran suomea että pärjää missä tahansa suomea ja olen myöskin samaa mieltä siitä että on likaa vaadittua että pitäisi osata jotain h:vetin pohjanmaan murteita! Jos saa palvelua ruotsiksi pitäisi pohjanmaan murteita puhuvat osata siivota puheensa/kielensä niin että sitä voisi kutsua ruotsiks.
yksikielisimmistä maista tilastollisesti ja eihän se siitä ole miksikään muuttunut. Ottaa vain vähän aikaa ennenkuin harhakäsitykset karsitaan pois.
"Henrikssonin mukaan täytyy kuitenkin olla riittävästi henkilökuntaa jotka ymmärtävät ruotsinkielisiä murteita ja joilla on paikallistuntemusta esim. saaristossa."
Missähän työpaikkailmoituksessa vaaditaan esim. savon murteen ymmärtämistä? Luulisi, että on kysymys ihmisoikeusloukkauksesta jos työnantaja alkaa vaatimaan murteiden ymmärtämistä, kielen ymmärtämisen sijaan.
Anna-Maja Henriksson omaa sukuaan KIVIOJA.
Miksi Anna vihaa itseään? Noinko paljon ottaa voimille se, että on päässyt turaanilaisia geenejä hänen sukuunsa? Ei taida Anna saada Freudenthal mitalia.
Anna-Majan aidin nimi oli Kivioja mutta isä oli Fors. Jos äiti oli täysin suomenkielinen mutta isä ruotsinkielinen niin tietenkin tyttärestä tehtiin pakkoruotsittaja.
Kuten tehtiin myös Terttu Tuulikin poika Wallinista tai Alexander Stubbpidista jonka äiti on omaa sukuaan SETÄLÄ.
Kuinkakohan monella svekkomaanilla on suomalaisia sukujuuria? Uskoisin, että 90% svekkomaaneista on puolisuomalaisia ja loput ovat sitten hurrin ja saksalaisen sekoitusta.
On se vaa nii harmi ku ei voi olla 100% aito ruotsalainen vaikka Freudenthal sitä kovasti yrittikin. Veikkaan, että Akselilla itsellään taisi olla virolaisia juuria kun niin kovasti niitä "viron ruotsin murteita" tykkäsi tutkia.
ovat kummaa sakkia kun eivät osaa näköjään puhua standardiruotsia vaan hätäkeskusten työntekijöidenkin
pitäisi osata esim. "närpessvenskaa".Suomenkielisissä hätäkeskuksissa ei ole mitään eri murteiden erikoisosaajia työssä, vaikka suomen kielessä on lukuisia eri murteita, mutta silti suomenkieliset osaavat
ilmaista asiansa yleensä selkeällä yleissuomella, jos tarve niin vaatii.
"ovat kummaa sakkia kun eivät osaa näköjään puhua standardiruotsia vaan hätäkeskusten työntekijöidenkin
pitäisi osata esim. "närpessvenskaa".Suomenkielisissä hätäkeskuksissa ei ole mitään eri murteiden erikoisosaajia työssä, vaikka suomen kielessä on lukuisia eri murteita, mutta silti suomenkieliset osaavat
ilmaista asiansa yleensä selkeällä yleissuomella, jos tarve niin vaatii."
Ekana mieleeni tuli, että tässä halutaan pedata työpaikkoja juuri rantaruotsalaisille, sillä suomenkieliset eivät ikinä oppisi surujen murteita tyydyttävälle tasolle, siis surujen mielestä.
.
että jotkut hämärät närpes-murteetkin ovat "kielellisiä oikeuksia", siinä on selkeästi kyse pienen marginaaliryhmän HYYSÄYKSESTÄ veronmaksajien rahoilla
.
Keskitetään sitten kaikki hätäkeskukset Helsinkiin. Kun Lapin pappa soittaa hädissään ja vääntää kivuissaan jotain murteellaan että varmasti saa kuolinhenkäisyn kuulumaan luurin toiseen päähän samalla kun stadilainen kommentoi: "Mitä toi kundi sanoo?"
Vittuko porukka ei tajua saatana mistän mitään, eteenkin näissä nettifoorumeissa. Jankutetaan vain jostain "taas meitä suomenkielisiä kyykytetään" ja unohdetaan tosiasiat. Hätäkeskusten vähentäminen EI ole tehokasta. Ei edes taloudellisesti kun veronmaksajat kuolee käsiin.
"Henrikssonin mukaan täytyy kuitenkin olla riittävästi henkilökuntaa jotka ymmärtävät ruotsinkielisiä murteita ja joilla on paikallistuntemusta esim. saaristossa."
Nyt olisi oiva tilaisuus tehdä kuten Henriksson toivoo ja jatkossa voidaan käyttää samoja hätäkeskuksen murteiden osaajia tulkkaamaan palvelut suruille. Surut vaan soittavat yhteen numeroon kun tarvitsevat tulkkauspalvelua omalla murteellaan ja toiseen numeroon kun on hätä ja tarvitsevat apua omalla murteellaan. Helppoa, halpaa ja nerokasta!
yhteiskunnalle edullisimmaksi ja myöskin asiakkaalle parhaaksi, että saa soittaa omaa murretta puhuvaan numeroon.
Eiköhän sovita että tästä lähtien käytetään ainoastaan englantia kun asioidaan häken kanssa !!! Muutetaan myös suomi yksikieliseksi ja englanti ainoaksi viralliseksi kieleksi niin kaikki ovat tyytyväisiä !
Miksi?
Valtiossa Suomi 95% kansasta äidinkieli on suomi. Ei englanti.
Ruotsissa ruotsi on ainoa virallinen kieli ja englantia edellytetään kaikkien osaavan. Sujuvaa sellaista. Siis myös poliitikkojen ja journalistien.
Englantia yleensä aletaan opettamaan jo päiväkodissa.
Saksa, ranska ja nykyään myös espanja ovat englannin jälkeen tavallisimmat vieraat kielet kouluissa. Ei siis vähemmistökieli suomi. Suomen asemaa on käytännössä systemaattisesti huononnettu, niin kouluissa, medioissa (radio-tv) kuin yliopistoissa.
Suomi voi ihan hyvin seurata Ruotsin esimerkkiä. Ihan vaikka historiallisistakin syistä. Vuoden 1809 jälkeen Suomessa on vakavasti aihetta katsoa kriittisesti Ruotsin tapaa kohdella suomenkielistä vähemmistöä. Suomi EI ole velvollinen ylläpitämään ruotsinkielistä vähemmistöä yhtään paremmin kuin Ruotsi ylläpitää suomenkielistä vähemmistöään.
Suomi suvereenina valtiona KILPAILEE Ruotsin kanssa. Siksi myös kielipolitiikka on vedettävä kilpailun piiriin.
murteen ymmärtäjiä?
Henrikssonin mukaan täytyy kuitenkin olla riittävästi henkilökuntaa jotka ymmärtävät ruotsinkielisiä murteita
Anna-Maja Kivioja voisi itse opetella Närpes svenskaa.