Lainaan alempana olevassa viestiketjussa kirjoitusta, kirjoittaja oli erittäin asiantunteva :
"Lainattu lause taisi olla minun lauseeni. Kyse ei tietenkään ole erityisestä avustuksesta, joka siirtyisi Ahvenanmaan asukkaille heille maksettavana suoranaisena tulonsiirtona. Kyse on siitä, että valtio siirtää tuon kovasti puhutun määrän rahaa maakunnalle, jolla määrällä hoidetaan oman itsehallinnon kulut ja merkittävä osa valtionhallinnon kuluja. Muualla Suomessa valtionhallinnon kuluja ei osoiteta kunnille, vaan valtio maksaa pussistaan valtion paikallishallinnon kulut. Edelleen tuosta rahasta maksetaan kunnille mannermaan valtionosuuksia vastaavat suoritukset. Kuitenkaan koko osaa valtionhallintoa ei makseta tuosta "klumpsummasta" vaan osa tulee edelleenkin valtion yleisestä budjetista, kuten muun muassa oikeuslaitoksen kustannukset ja verohallinto. Muutakin löytyy. Mutta tuo 202 ei ole suinkaan avustus Ahvenanmaalle kuten väitetään vaan maakunnalle itsenäisesti käytettäväksi siirretty rahamäärä ja jolta osin Suomen valtio vapauttaa itsensä osasta tehtävistään maakunnassa siirtäen ne maakuntahallinnon toimeksi.
Itsehallinnon orgaanit, lainsäädäntöelin maapäivät 3 miljoonaa ja maakuntahallitus myös 3 miljoonaa.
Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (löanskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaan ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista ei kuntien. Vertailukelpoisuus katoaakin.Oma käsityskantani on se, että kuntarakennetta tulee ehdottomasti Ahvenamaalla tiivistää. Selvää on tietenkin se, että saaristoisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita palveluiden tuottamisessa mantereen olosuhteisiin verraten. Muutoin Ahvenanmaalla vain yksi kunta - Finström muistaakseni - perii vakituisesta asunnosta kiinteistöveroa.
Muutoin vielä siitä paikallishallinnosta ja sen kuluista. Käsitykseni mukaan Helsinki ja pääkaupunkiseudun kunnat hyötyvät erityisesti verotulojen lisääntymisen myötä siitä, että merkittävä osa valtion hallintoa keskittyy Helsinkiin. Se vain pikku heittona "tukirekoista" puhuville.
Todetaan vielä se, että jokaista asukasta kohden valtion menot Ahvenanmaalle ovat 11 737 euroa erilaisina toimintamenoina ja tulonsiirtoina. Verotulokertymä valtiolle per asukas on 7 803 euroa. Kyse on varsin erikoisesta olosuhteesta, joka selitys on nimenomaan tuo itsehallintojärjestelmä maakuntapäivineen ja maakuntahallituksineen. Siis 4.000 euron vajaus asukasta kohden eli jos oltaisiin maakunnasta tulevien valtion tulojen ja menojen suhteen balanssissa, vajaus on noin 100 miljoonaa euroa.
Ahvenanmaan talousrakenteeseen sisältyy myös huomattavaa julkisen tuen osuutta muun muassa merenkulun tuen osalta.
Mutta jos maakuntaitsehallintoa ei olisi, silloin olisi Ahvenamaa tosiasiallinen nettomaksaja rahoittamassa osuudeltaan täällä paljon puhuttua Pohjois- ja Itä-Suomen asuttamista, jossa ihan todellisuudessa puhutaan miljardikustannuksista. Toinen juttu olisi kokonaan maakunnan oma verotusoikeus ja täydellinen valtion budjetista riippumaton talousautonomia. "
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eli ahvenanmaalaisten avustaminen rahoituksessa vuositasolla on 50 % luokkaa. 2010 oli 32 kuntaa ahvenanmaa mukaanlukien, missä pääkielenä oli ruotsin kieli, tai vähintään puolet oli ruotsinkielisiä.
Suomenkielisiä kuntia 342.
Aika pienillä tulonsiirroilla ruotsinkieliset avustavat ahvenanmaata, saaristokuntia tai ylipäätänssä suomenkielisiä kuntia. Summa on lähinnä marginaalinen.
Toki mm. pääkaupunkiseudulta lähtee rahavirtoja itä- ja pohjoissuomeen, ahvenanmaalle ja muuallekin.
Suomenkielisten maksaessa lähes kaiken.
Toki näistä on hallituksissa sovittu, RKP on ollut kannattamassa, joten lienee aika harvassa niitä ruotsinkielisiä, jotka haluavat järjestelmän purkaa.
"Lainattu lause taisi olla minun lauseeni. Kyse ei tietenkään ole erityisestä avustuksesta, joka siirtyisi Ahvenanmaan asukkaille heille maksettavana suoranaisena tulonsiirtona. Kyse on siitä, että valtio siirtää tuon kovasti puhutun määrän rahaa maakunnalle, jolla määrällä hoidetaan oman itsehallinnon kulut ja merkittävä osa valtionhallinnon kuluja. Muualla Suomessa valtionhallinnon kuluja ei osoiteta kunnille, vaan valtio maksaa pussistaan valtion paikallishallinnon kulut. Edelleen tuosta rahasta maksetaan kunnille mannermaan valtionosuuksia vastaavat suoritukset. Kuitenkaan koko osaa valtionhallintoa ei makseta tuosta "klumpsummasta" vaan osa tulee edelleenkin valtion yleisestä budjetista, kuten muun muassa oikeuslaitoksen kustannukset ja verohallinto. Muutakin löytyy. Mutta tuo 202 ei ole suinkaan avustus Ahvenanmaalle kuten väitetään vaan maakunnalle itsenäisesti käytettäväksi siirretty rahamäärä ja jolta osin Suomen valtio vapauttaa itsensä osasta tehtävistään maakunnassa siirtäen ne maakuntahallinnon toimeksi.
Itsehallinnon orgaanit, lainsäädäntöelin maapäivät 3 miljoonaa ja maakuntahallitus myös 3 miljoonaa.
Ahvenanmaan kuntien talouden osalta todettakoon, että kuntien toimintamenot ovat noin 147 miljoonaa euroa. Kunnallisten verojen 84 miljoonaa euroa ja maakuntaosuuden (löanskapsandel) osuus on noin 40 miljoonaa miljoonaa euroa, jolloin loput katetaan toimintatuotoilla ja lainanotolla. Vertailukohtana toisin esille maakuntaan nähden asukasaluvultaan samankokoisen noin 27.000 asukkaan Savonlinnan kaupungin, jonka toimintamenot ovat 150 miljoonaa euroa, jossa verotulot ovat 85 miljoonaan ja valtionosuudet 37 miljoonaa. Äkkikatsomalta kuntien osalta voitaisiin puhua samankaltaisesta talousrakenteesta, mitä kuitenkin hämärtää se, että Ahvenanmaan kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset noin 81 miljoonaa euroa kustannetaan maakuntahallituksen budjetista ei kuntien. Vertailukelpoisuus katoaakin.Oma käsityskantani on se, että kuntarakennetta tulee ehdottomasti Ahvenamaalla tiivistää. Selvää on tietenkin se, että saaristoisuus aiheuttaa merkittäviä kustannuspaineita palveluiden tuottamisessa mantereen olosuhteisiin verraten. Muutoin Ahvenanmaalla vain yksi kunta - Finström muistaakseni - perii vakituisesta asunnosta kiinteistöveroa.
Muutoin vielä siitä paikallishallinnosta ja sen kuluista. Käsitykseni mukaan Helsinki ja pääkaupunkiseudun kunnat hyötyvät erityisesti verotulojen lisääntymisen myötä siitä, että merkittävä osa valtion hallintoa keskittyy Helsinkiin. Se vain pikku heittona "tukirekoista" puhuville.
Todetaan vielä se, että jokaista asukasta kohden valtion menot Ahvenanmaalle ovat 11 737 euroa erilaisina toimintamenoina ja tulonsiirtoina. Verotulokertymä valtiolle per asukas on 7 803 euroa. Kyse on varsin erikoisesta olosuhteesta, joka selitys on nimenomaan tuo itsehallintojärjestelmä maakuntapäivineen ja maakuntahallituksineen. Siis 4.000 euron vajaus asukasta kohden eli jos oltaisiin maakunnasta tulevien valtion tulojen ja menojen suhteen balanssissa, vajaus on noin 100 miljoonaa euroa.
Ahvenanmaan talousrakenteeseen sisältyy myös huomattavaa julkisen tuen osuutta muun muassa merenkulun tuen osalta.
Mutta jos maakuntaitsehallintoa ei olisi, silloin olisi Ahvenamaa tosiasiallinen nettomaksaja rahoittamassa osuudeltaan täällä paljon puhuttua Pohjois- ja Itä-Suomen asuttamista, jossa ihan todellisuudessa puhutaan miljardikustannuksista. Toinen juttu olisi kokonaan maakunnan oma verotusoikeus ja täydellinen valtion budjetista riippumaton talousautonomia. "
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eli ahvenanmaalaisten avustaminen rahoituksessa vuositasolla on 50 % luokkaa. 2010 oli 32 kuntaa ahvenanmaa mukaanlukien, missä pääkielenä oli ruotsin kieli, tai vähintään puolet oli ruotsinkielisiä.
Suomenkielisiä kuntia 342.
Aika pienillä tulonsiirroilla ruotsinkieliset avustavat ahvenanmaata, saaristokuntia tai ylipäätänssä suomenkielisiä kuntia. Summa on lähinnä marginaalinen.
Toki mm. pääkaupunkiseudulta lähtee rahavirtoja itä- ja pohjoissuomeen, ahvenanmaalle ja muuallekin.
Suomenkielisten maksaessa lähes kaiken.
Toki näistä on hallituksissa sovittu, RKP on ollut kannattamassa, joten lienee aika harvassa niitä ruotsinkielisiä, jotka haluavat järjestelmän purkaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jaha, det är känt att de finskatalande betalar för svenskatalande. Kontinent-Finland betalar miljoner euro per år till Åland. Dessutom t.e. i Vasa har de svenskatalande egna skolor som är betydligt dyrare än finska skolor. Skattebatalarna betalar, inte gärna, men det är måste.
Det är måste som måste som är måste. I den svenska yrkeshögskolan undervisas bara på svenska. I finska yrkeshögskolan undervisas på tre språk; finska, engelska och svenska. Svenska grundskolans ägare Åbo universitet beviljade inte övningskolan rätt att lärä en grupp elever i vissa ämnen också på finska. Åbå akademins doktorer sade att deras indetität är bunden i att kunna bara svenska. Hyi! säger jar, hur det aä osivilicerat folk i svenska befolkningens top.
Det blir dyrt i Finland att uppehålla och försörja svenska minoritätet i Finland. Det allt ligger på finskatalande befolkningens bekostnad.
Teksti on jonkun juntin kirjoittama provo. Jo ihan sen takia, että tekstissä mainitut alueet ovat nettomaksajia. Fyi, fyi netti fenno.