Omasta kokemuksestani ja lääkärin yms asiantuntijoiden mielipiteen takia voin todeta seuraavaa; liikunta ei laihduta! Harrastin keskiraskasta liikuntaa puoli vuotta, tuloksena ei suinkaan ollut laihtuminen vaan jatkoin lihomista. Tässäpä on se ihan tärkein seikka; ruokatottumukset on pantava uusiksi, vain se mitä pistää suuhunsa on merkitystä. Liikunta tulee hyvänä plussana yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen.
Ja toiseksi, minusta tuntuu, että lihavuus on vielä pahempi riippuvuus kuin alkoholismi tai tupakointi, jälkimmäiset voi kerralla lopettaa, mutta ruokaa ei voi jättää mitenkään syömättä! Lihaville syöminen on kuin huumetta, eli riippuvuus mikä riippuvuus, paitsi että se tuhoaa ihmisen sisältä, että ulkoa ja karkottaa kaikki muutkin ympäriltä, ja saa aikaan muissa pahemman reaktion ja yleisenä irvikuvana olemisen, jota voi surutta ivata ja haukkua. Kukaan ei hauku tupakoitsijoita, alkoholismikin on hyväksyttävämpää kuin lihavana oleminen.
Ja toiseksi, minusta tuntuu, että lihavuus on vielä pahempi riippuvuus kuin alkoholismi tai tupakointi, jälkimmäiset voi kerralla lopettaa, mutta ruokaa ei voi jättää mitenkään syömättä! Lihaville syöminen on kuin huumetta, eli riippuvuus mikä riippuvuus, paitsi että se tuhoaa ihmisen sisältä, että ulkoa ja karkottaa kaikki muutkin ympäriltä, ja saa aikaan muissa pahemman reaktion ja yleisenä irvikuvana olemisen, jota voi surutta ivata ja haukkua. Kukaan ei hauku tupakoitsijoita, alkoholismikin on hyväksyttävämpää kuin lihavana oleminen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Liikunnasta on aina hyötyä vaikkei laihdukkaan. Mitä suotta murehtia ylipainosta jos kunto on hyvä ja jaksaa suorittaa. Sille kun ei mahda mitään jos osaa tehdä liian hyvää ruokaa ja sitä tulee liikaa ahmittua. Jokainen tarvitsee ne omat "huumeensa" ja se mikä ei tapa niin vahvistaa. Jos joku saa ivaamisesta tyydytystä niin siinähän ivaa, itseäni ei haittaa mitenkään. Eniten huolissaan pitäisi olla siitä ryhmästä joka ei harrasta liikuntaa ollenkaan ja siihen ei mikään ivaaminen auta. Pitäisi enemmän perustaa ylipainoisten liikunta ryhmiä joihinka on matala kynnys tulla ja joissa ei kiloihin tuijoteta ensimmäisenä. Liikunnan myötä syömishäiriöinenkin alkaa enemmän kiinnittään huomiota ruokavalioonsa, ei se auta jos irvaillaan ja suljetaan kaiken ulkopuolelle. Yks hyvä huomio on et väärät ruokailutottumukset syntyy jo lapsuudessa ja aikuisena niitä on vaikea korjata. Jos raskaana oleva nuori nainen ei edes välitä mitä raskauden aikana syö niin voi vaan kuvitella ettei sen lapsenkaan ruokavalio tule kovin terveellistä olemaan.
Siis miten niin ei mahda mitään sille että "tekee liian hyvää ruokaa jota tulee ahmittua"? Jos osaa tehdä hyvää ruokaa, osaa varmaan tehdä myös vähäkalorista hyvänmakuista ruokaa. Sitä voi syödä enemmän lihomatta.
ai jaa, että pitää syödä oikein tupla-annokset, silloinhan kalorimäärä tulee olemaan sama tai korkeampi kun että söisi vähemmän sitä mikä sisältää enemmän kaloreita. Ihan sama että pitää juoda enemmän kolmos kaljaa jotta saa hytä hyvät kännit kun nelosesta. Eikö sinulle ole opetettu että pienet annoskoot on tärkein tekijä terveellisessä ruokailussa?
Eikö sinulle ole opetettu, että ruokaa joka ei ole erityisen energiatiheää (esimerkiksi kasviksia) voi syödä todella paljon saamatta juurikaan niitä kaloreita, jotka lihottavat?
Olen normaalipainoinen, mutta syön grammamääräisesti paljon hyvänmakuista ruokaa. Salaisuus on siinä etten tee mitään rasva-sokeripommeja vaan esim. hyviä kasvissosekeittoja. Miniannoksilla ei kannata edes yrittää elää, ei se ole kivaa.
rajansa kaikella, kyllä kasviksetkin sisältävät energiaa, koulussa on tehty muutakin kun nukuttu...
Niin sisältävät, mutta ne sisältävät huomattavasti vähemmän energiaa kun vaikka juusto.
Mietihän ihan ajatuksella kumpaa voit syödä lihomatta enemmän: rasvaisia lihapullia kermajuustokastikkeella ja aurajuustoperunoilla vai tuoresalaattia pinaatista, tomaatista ja kurkusta.
Eihän näissä siis tietenkään ole mitään eroa ja tottakai molempia voi syödä yhtä paljon, eix jee?
Äikän tunnit varmaan olet lintsannut jos et ensimmäisestä viestistäni tuota pointtia tajunnut.
Liikunta ei voi korvata vääriä ruokailutottumuksia. Kannattaa lähteä liikkeelle ruokavalion remontista ja täydentää sitä sopivalla liikunnalla. Liikunta ei sinällään ole koskaan pahasta, mutta se ei ole autuaaksi tekevä.
Ilmeisesti olet pettynyt liikunnan tuloksiin. Koetapa vähähiilihydraattista ruokavaliota. Palstoila näet periaatteen. Olen saanut laihdutettua puolessa vuodessa noin 14 kg aika helposti. En ole harrastanut juurikaan liikuntaa sinä aikana, varsinkaan nyt talvella.
Näistä hiilihydraateista ja niiden vaikutuksesta laihdutukseen puhutaan koko ajan enemmän. Aika moni nimenomaan niitä vähentämällä on saanut painoaan alas. Silti niistä luopuminen tuntuu niin vaikealta. Sokeririippuvuus on uusi sana, josta myös puhutaan enemmän. Suomessa sitä ei vielä tunnusteta, mutta eräälle päihdekurssille osallistuessani, opettaja kertoi Ruotsissa olevan hoitolaitoksen, missä hoidetaan sokeririippuvaisia. Riippuvuus sokeriin on usein kovempi kuin riippuvuus heroiiniin. Itse olen kova makean perään. Siinä kun holisti ottaa kaljan murheeseen, minä tartun makeaan. Mitä enemmän murhetta, sen enemmän herkkuja uppoaa. Ehkä vähähiilihydraattinen dietti saattaisi tehota kiloihin, mutta mikä sitten auttaisi murheeseen?
Karppaajana luovut vain vähäksi aikaa niistä hiilihydraateista, et loppuelämäksesi. Esim. pidät ns. 6 viikon kuurin karppausta ja sen jälkeen palaat vähitellen normaaliin ruokaan, karppaustahan ei saa "harrastaa" koko ikäänsä, koska jos alat kuntoilemaan ja haluat ns. hyväkuntoiseksi, on pakko syödä hiilihydraatteja, muuten elimistösi alkaa syömään esim. sydänlihasta. Kokeile ihmeessä, mutta vai kuurina, ehkä se sokerin himokin siitä väistyy, sama se on tupakan kanssa vaikka aloittaja muuta väittää, ei se ole helppoa vain lopettaa (kolmesti olen kokeillut). Ihan samallalailla voit ottaa kuin karppauksen kuin me tupakkalakkolaiset, eli siirretään se seuraava tupakka ja taitaa samaa olla holisteillakin, päivä kerrallaan. Ja siihen ei kukaan kuole, jos repsahtaa, ota vaikka karkkipäivä.
Kyllä vähähiilarinen voi auttaa murheisiinkin! :) Ainakin minä onnistuin saamaan ruokavaliolla makeanhimon pois. Samalla vireystaso ja yleinen jaksaminen paranivat selvästi. Parikymmentä kiloa on lähtenyt ja olo on muutenkin tosi hyvä!
En enää aio palata vanhaan, vaan jatkan vähähiilarisella luultavasti loppuelämäni. Välillä toki herkuttelen, mutta normaali arki menee vähähiilarisella. (Herkuttelun kyllä huomaa, ainakin vessassa ja olotilassa: sokeri vetää nopeasti veltoksi, suoli präkää ja vatsaa turvottaa. Mutta muistuupa sitten taas mieleen, miksi kannattaa jatkaa vähähiilarisella!)
Toinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on D-vitamiini! Sillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Esim. monen masennuksen takana voi olla liian alhainen D-vitamiinitaso. Tutki netistä lisää ja mieti, voisiko olla pienen D-vitamiinilisän paikka...
Ihminen lopunelämääsi tuolla elä, siinä vaiheessa kun olet hoikistunut ja aiot liikuntaa harrastaa, elimistösi alkaa syömään itseään, kun lihakset tarvitsevat hiilihydraatteja evääksi, jos sitä ei ole elimistö syö itseään, eli omia lihaksiaan (esim. keuhkoa ja sydänlihasta).
..ja juuri kun se hevonen oppi olemaan syömättä niin se..
Aivan älyvapaata että tänne tulee joku makkaranrouskuttaja kertomaan että lopeta liikunta ja syö voita niin laihdut..
Joo, mut entä jos haluu elääkin jatkossa?
Ylipainoiset henkilöt ovat taipuvaisia liioittelemaan ja yliarvioimaan liikuntansa määrää ja rasittavuutta. On hyvin tavallista, että lihava väittää pyöräilevänsä kymmeniä kilometrejä päivässä tai lenkkeilevänsä koiran kanssa tuntikausia. Todellisuudessa pyöräily on pienei pätkä alamäkeen rullailua ja jalkautumista pienenkin ylämäen edessä. Ja koiran kanssa vetelhditään kymmenen metriä kerralla, jonka jälkeen jäädään odotamaan, kunnes nuuhkimis- ja merkkausoperaatio on suoritettu loppuun, jonka jälkeen siirrytään seuraavan tolpan juurelle. Jos sitten keraan kuukaudessa on saanut itsensä tosissaan hikeen, niin sen suorituksen voimalla laiskotellaan sitten loppu kuukausi, ja uskotellaan olevan kovakin urheilija.
Jos ihminen harrastaa oikeasti rasittavaa liikuntaa tunninkin päivässä vähintään kolmesti viikossa, pysyy paino kurissa ihan varmasti ja kunto kohoaa, mikäli ei ehdoin tahdoin mätä kaksin käsein munkkeja ja suklaata naamariin muina aikoina.
Kannattaa käydä liikkumassa jonkun sellaisen kanssa, joka on normaalipainoinen ja joka on harrastanut liikuntaa oikeasti, niin tulee vertailukohtia oman suorituksen arviointiin, jolloin itsepetokselle ei jää sijaa.
Itsekään en pysty näkemään nälkää.
En ole luultavasti tarpeeksi motivoitunut laihduttamaan ryhtyäkseni.
Rakastan ruokaa ja mies rakastaa minua.Ainankin 20 kg liikaa painamme.
Käymme yhdessä ruokapöytään ja nautimme.
Mitään mäkätystä en tahdo kuulla, mutta olen laihtumaan päin. olemme ukon kanssa sopineet, että makeita, vähemmän makeaa ja vähemmän rasvaista. Rasvaa kaikkiaankin vähemmän. Siispä hissukseen, elämänlaatuaa huonontamatta.
Kävin just juoksemassa 10.7km lenkin. Aikaa meni noin tunti. Kalorinkulutus ~750kcal. Jos nyt vetäisin ison munkin alas niin tuo lenkki olisi suunnilleen mitätöity.
Jokainen voi siitä vetää johtopäätöksen, että liikunta pelkästään ei laihduta jos muut ruokailutottumukset ovat perseellään.
Toisaalta jos ruokailutottumukset ovat kunnossa ja kalorimäärät ok, niin liikunta antaa suuren boostin siihen laihtumiseen. Eikä tarvitse kituuttaa niin pienillä kalorimäärillä vaan voi syödä vähän reilummin(terveellistä oikeaa ruokaa, ei herkkuja) ja vaje pysyy silti tarpeeksi suurena että laihtuminen on vauhdikasta.
anteeksi. jos tuon esille notta rasva ei lihota. mulla nytten on silleen...olen syönyt sian kylkeä sitä rasvaista ja leivän päälle reilusti voita. peruna ja leipä vähemmälle. eli minulla olikin sellainen sumopainijan ruokavalio. viime talvena kun en ollut työssä paino nousi yli 90kg nytten paino 83kg enkä harrasta liikuntaa. kilonmetri kävelyä päivässä. niin kysyt tai sanot rasva tukkii verisuonet. mutta mitä tolonen kirjoittaa. http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1579 http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1589
ennen pelkäsin rasvaa, mutta on takana pallolaajennus ja sen seurauksena opiskelua ravinnosta ja kolesteroleista ja sen sellaista.
jatkoja!
huomaa että osa tähän vastanneista ei siis ymmärrä sitä, millaista on olla ylipainoinen. Itsellänikin ylipainoa roimasti. Lisäksi inhottaa, millainen kuva lihavien ihmisten ruokatottumuksista annetaan. Ei se nyt ihan niin mene, että mätötään hullut määrät mässyä ja roskaruokaa päivittäin, itse en esimerkiksi roskaruokaa syö kun satunnaisesti muutaman kuukauden välein, ja karkkiakaan ei mene viikoittain. Sama koskee muuta epäterveellistä, eli siis se kuva, että lihavat ihmiset eivät tee muutakuin syö, on väärä. Ja totta, pelkällä liikunnalla painosta ei eroon pääse, ja ruokatottumuksiaan muuttamalla ja liikunnalla yhteensäkkin on hankala tiputtaa painoa.
Se on harmi, etteivät ihmiset tajua, millaista ylipainoisen elämä on, ihan ilman sitä ivaa ja syrjintääkin.
Sitten, kun kerran syöt terveellisesti etkä mätä roskaruokaa jne. niin miten sitten olet lihonut ?
Ihmettelen itsekkin jos ylipainoinen ihminen kertoo, että ei mätä roskaruokaa jne. Tietysti voi lihoa niinkin, että syö monta kertaa päivässä terveellisesti ja syö koko ajan leipää jne. Kyllähän kaloreita saa niinkin kerättyä. Eihän se tarkota, että jos olet 50kg ylipainoin, että mäkkärissä on istuttu kaiket päivät.
Pastat, nuudelit, perunat sun muut lihottaa ihan siinä missä mäkkihampurilainenkin.
Mutta haluisin kyllä silti tietää, että jos ylipainoinen väittää, että ei syö roskaruokaa jne, niin onko siis näin, että syö "oikeaa" ruokaa, mutta IHAN liikaa?
Itse syön juuri näin. meillä syödään ihan normaalia kotiruokaa, mutta syön joka kerta kahden edestä. Ensin kituutan koko päivän ilman ruokaa ja sen tietä miten ilta menee. Iltapala ei jää koskaan yhteen leipään, vaan niitä menee kevyesti useampi. Järki käskee topata, mutta mieli ei. Tätä kuviota on vaikea sellaisen käsittää, joka ei itse sitä ole kokenut. Syömiseni on aina ollut hallitsematonta, kituuttamisesta ahmimiseen, joista molemmat ruokkivat itseään. Eli korvien välistä se ensisijaisesti lähtisi. Syön joskus roskaruokaa, mutta vain joskus, se ei ole ongelmani. Meillä ei laiteta ruokaan rasvaisia kermoja tai juustoja, maitokin rasvatonta. Alle viiden oleva kolesteroli kertoo, että ruoan laatu ei ole ongelma vaan se määrä. Makeaan sorrun se on yksi syy painoon. Enkä liiku yhtään ja työkin on toimistotyötä. Kyllä tällä kuviolla vuosien aikana painoa kertyy, ei siihen roskaruokaa tarvita.
Että syöt vähän kerrallaan parin tunnin välein, eli töissä ruokatunnilla vaikka leivän tai hedelmää, viiliä tms. alkaa näkymään, sillä ettet mätä enää sitä ylenmäärin, siis syöt vaikkei olisi nälkäkään ja tärkeinhän on juoda vesilasi aina ennen syöntiä, janoinen voi kuvitella olevansa nälkäinen. Ja voisitko kuvitella yrittäväsi käydä lenkillä, ihan kävelyllä vain, kun ei tuo toimistotyö kyllä mitään kuluttavaa ole kuin henkisesti.
yleinen mielipide on notta rasva lihottaa. minäkin olen luullut niin. lukiessani kaikenmaailman kirjoituksia. niin muistan minä ne meidän porsaat. niile annettiin keitettyä perunaa ja ohrajauhoja. juotavaksi kuorittua maitoa. niin se hyvä kysymys....mistä se potsi läskin kasvatti nahkansa alle vaikkei saanut yhtään rasvaa? voiko siinä olla ongelman avain. entä ne sumopainijat. ne pojat on tosi tanakoita.
en nyt mainosta ...eikä tuossa ole mitään tilausosoitettakaan mutta mitä tolonen..http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1579
eikös perinnöllä ja vanhempien kasvatuksella ole vaikutusta minkälaiset tottumukset aikuisena tulee? kaikki on aina ylipainoisen syytä?
ei se niin ole itse siis olen yli painoinen ja työskentelen rakennus työmaalla.. liikun ja syön monipuolisesti terveellisesti ja 3-5 kertaa päivässä n200g. painoni johtuu äidiltäni saaduista geeneistä ja siitä että lapsena ruokavalioni koostu valmisruuista, sillä vanhemmilla ei ollut aikaa tehdä ruokaa..
Taas yksi huono selitys, valmisruokaa voi syödä, kunhan ei syö liikaa. Minä en todellakaan usko, että syöt niin kuin kerrot oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa ja pistänyt sinne kaiken mitä suuhusi panet ? Ja kaikkein eniten haet vain selityksiä ylipainollesi jostain muualta kuin korvien välistä. Geenit ovat vain osa syy ylipainoon, sille voi tehdä jotain jos haluaa. Opettele tekemään ruokaa tai sitten voit ostaa palvelutiskiltä valmiiksi tehtyjä ruokia, jos on liian vaikeaa opetella.
sain perinnöksi sukunimen. kyllä koti ja perimämme geenit vaikuttaa meihin. isä oli lihava minun lapsuudenaikana. oli sotavankina neuvostoliitossa parivuotta. vangit muistelevat että heillä oli näläntunne pitkän aikaa. varmaan vaihteli eri henkilöillä. meillä kotona ei ollut eikä muillakaan viiskymmen luvulla monipuolista eikä edes rasvaista ruokaa, mutta onnistu ukko kyllä mahaa kasvattamaan perunoilla ja leivällä.
se on korvienvälissä aika paljon paljonko syödään. ehkä paha nolo houkuttelee meitä hakemaan lohtua ruuasta. mulla on taipumusta ottaa näkäräisen siinä tapauksessa.
lihavia haukuta kuin peruskoulussa. Niin moni aikuinen on ylipainoinen, ettei se ole mikään yllättävä näky. Jos joku ivailee niin on kyllä lapsellinen.