Tuskin sä tätä kuitenkaan luet, mutta pakko päästä purkamaan.
Tykkään susta ihan vitusti, en vain pysty ilmaisemaan sitä mitenkään. Toisiamme vilkuilemme aina välillä, en tiedä sitten onko kyse minkäänlaisista tunteista sinun kohdallasi. Joskus tuntuu että kyllä, joskus ei. Kenties vain merkityksetöntä katselua.
Olen ujo paska, en voi sille mitään. Jään aina myös miettimään, miksi kukaan noin kaunis olisi kiinnostunut tällaisesta luuserista. Mahdollisten pakkien aiheuttama masennus iskisi mut maanrakoon, siksi en uskalla tehdä mitään. huoh.
Tykkään susta ihan vitusti, en vain pysty ilmaisemaan sitä mitenkään. Toisiamme vilkuilemme aina välillä, en tiedä sitten onko kyse minkäänlaisista tunteista sinun kohdallasi. Joskus tuntuu että kyllä, joskus ei. Kenties vain merkityksetöntä katselua.
Olen ujo paska, en voi sille mitään. Jään aina myös miettimään, miksi kukaan noin kaunis olisi kiinnostunut tällaisesta luuserista. Mahdollisten pakkien aiheuttama masennus iskisi mut maanrakoon, siksi en uskalla tehdä mitään. huoh.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Liisa on viimeinen ihminen joka täällä lukisi. Usko pois!
Ja tunnistaisiko Liisa tästä itsensä, jos lukisikin (kaunis, joka on kiinnostunut luuserista??)...
repes
on kaunis vaan jonkun tietyn silmissä...
ja sitten tää tietty, jonka silmissä tää joku on kaunis, on se väärä ihminen. Eikö vain?
Jep
on aika perseestä...
syvältä - joskus, jollakin, elämä kuluu kokonaan koskettamatta, niinku "jonkun toisen elämänä" - eka vaihtoehto sentään tuntuu...
niin. En mä kyllä oikein tajunnu mitä tarkotit, mut ihan sama.
keskimäärin tajutakaan. Mut osaan tulkita omia ajatuksiani, joskus. No siis, jos jokin on perseestä, niin vois olettaa, et ees tuntee jotain sen asian suhteen... Mut kun elämä menee ohi ilman mitään tunteita, ni se on kai vielä kamalampaa... Et sä oot siis kuiteski voiton puolella, ja tiä vaik toi Se Liisa oiski nyt se oikke!
muakaan kukaan tajua. Aina yrittävät antaa jotain elämänohjeita, mutta mitä mä niillä. Tiedän, että ne tarkoittaa vaan hyvää, mutta kyllä kai mulla nyt on oikeus mun omiin tuntemuksiin. Eli jos mulla on paska fiilis niin mä en ymmärrä minkä takia jonkun pitää heti tulla siihen lässyttämään, et hei, mitä sä nyt, sullahan on asiat hyvin jne. En tiedä sit, että oonko jotenki tunnevammainen, mutta onko se nyt liikaa vaadittu toisilta, että mä saisin edes jonkun yhden kokonaisen päivän vaipua omaan synkkyyteen ennenkuin siihen tullaan sanomaan, että mitenkä mun pitäis elää. Sori, en mä tiedä miksi mä tätä sulle kerron.
Tunnen kyllä vielä jotakin, mutta joka päivä vähemmän. On mulla ollut myös tuo aika, että en tuntenut mitään, tai mä en antanut lupaa itelleni tuntea. Onko sua sitten loukattu joskus jotenkin pahasti vai? Mä en alkaa sua nyt mitenkään neuvomaan, enkä mä edes osaisi.
Voin sanoa, että tuskin on olemassa Oikeaa Liisaa, mä tiedän sen.
Mua loukataan joka päivä - rakkaita ihmisiä mun ympärillä - ja mua - kohdellaan epäkunnioittavasti. Se loukkaa mua. Vaikka mä miten yritän sanoa ja kertoa miten asioista vois puhua toista arvostaen ni toinen jatkaa vaan samaa rataa... Mä olen niin kyllästyny tähän kuvioon. Ja toinen jauhaa samat asiat joka päivä - mä olen kasvamassa niin rajusti erilleen, etten meinaa itekään pysyä kuosissa... Ja kaiken huipuksi - huomasin - että tää tyyppi rajottaa mun elämää, laittaa mua koko ajan johonkin kuosiin, joihinkin puitteisiin, joihin en kerta kaikkiaan sovi. Tuntuu niinku oisin häkissä - näen koko totuuden, mutten jaksa enää tehdä mitään muuttaakseni asioita. Juu, ja mä olen vanha ja rupsahtanu - en se Liisa, vaan ihan toinen... Rohkeutta sulle kuitenkin (mun häkki saattaa olla kullattu, en oo raaputtanu tarpeeks noita ruosteita vielä, tiedä vaikka löytys avain tohon lukkoonkin)...
oli aikoinaan pari sellaista ihmistä elämässäni, jotka ns. polki mua alemmas. Kohtelivat niin kuin halpaa kynnysmattoa, johon voi pyyhkiä kaiken paskan. Sitten siinä alkoi pikku hiljaa hyväksymään sen oman asemansa, sitä alkoi uskomaan, että mä oon jotenkin arvottomampi kuin toiset. Yhä edelleen mä painiskelen näiden tunteideni kanssa, se kun on oppinut elämään siten, että on huonompi kuin muut niin sitä on sitten vaikea muuttua. Mä syytän itseäni monista asioista, tai oikeastaan kaikesta. Mä etsin aina ensimmäisenä sitä vikaa itsestäni, en muista. Ja muutenkin mulla on ollut koko elämäni aikana tunne, että en kelpaa tällaisena. Ikinä ei oo mikään hyvin, tein sitten mitä tahansa.
Sitten kun on tällaisia tuntemuksia niin totta kai ne seuraa parisuhteisiin. Enää en edes viitsi aloitetta tehdä, koska sitä pelkää jo valmiiksi kaikkea. Sitä uskottelee itsellensä, että ei siitä loppujen lopuksi mitään tuu. Ja mulla on aina kiire loukata toista ennenkuin se toinen ehtii loukata mua. Joten parempi kai olla vain yksin, ei tule loukatuksi eikä tule loukkaamaankaan ketään. Pitkään aikaan mä en ole luottanut keneenkään, tai oikeastaan mun on ollut aina vaikea luottaa muihin. En mä kerro syvimmistä tuntemuksista kenellekään. Silloin kukaan ei voi satuttaa mua. Vaikka tällä hetkellä tämä yksi niin pystyy tekemään, ja mua kaduttaa se, että mä annoin hänelle tilaisuuden siihen.
Voi, kyllä minäkin tykkään sinusta! Vilkuilemme toisiamme ja olenkin ihmetellyt miksi et tee mitään. Olen aavistellutkin että olet ujo enkä siksi ole itse lähestynyt sinua. Juoksisit vain karkuun kuin jänis, kuten silloin kerran kun esittäydyin sinulle, niinhän ujoilla on tapana.
Rohkaise itsesi, mies! Moikkaa mua edes, ei se voi olla niin vaikeaa! Tutustu muhun ihan frendipohjalta, lupaan tehdä sitten aloitteen niin sinun ei tarvitse pelätä pakkeja! ;D Lähesty mua vaikka facebookissa jos et muuhun pysty, pliis! :)
Et sä mikään luuseri ole, sähän oot todella söpö ja aivan mielettömän hyvän näköinen! Mut ota se huulikoru pois, oot parempi ilman sitä.
Kerro missä katselemme toisiamme niin tiedän oletko se sinä...
No miltä kuulostaa? Voisiko se olla Hän?
Taisi olla: ujo mies jäätyi, menetti kaiken kiinnostuksensa ja pakeni paikalta...
Jos se vilkuilee sua niin tod. näk. on kiinnostunut susta. Itse vilkuilen yhtä jätkää ja todellakin olen kiinnostunut siitä. Harvemmin naiset vilkuilee tyyppejä joista eivät ole kiinnostuneita, kiinnostuksen kohteita sitäkin enemmän. Mikset ottaisi riskiä ja lähestyisi sitä Liisaa? Ihan vaikka aluksi aivan muina miehinä "frendipohjalta" jolloin saisit tunnusteltua hänen tunteitaan riskeeraamatta mitään. Ethän voi saada pakkeja kun olet ihan frendipohjalta liikkeellä. Kun olette tutustuneet asiat saattavat kehittyä eteenpäin ihan itsestään ilman että tarvitsisi mitään erityisiä aloitteita tehdä. Jos se Liisa on huomannut että oot ujo on saattanut jäädä odottelemaan rohkaistumistasi ja relaamistasi. Itselläkin ja tuttavillanikin sellaisia kokemuksia, ettei ujoja kannata edes lähestyä. Juoksevat vaan paniikissa karkuun tai menevät niin täysin lukkoon ettei sellaisten kanssa voi edes puhua.Sen sijaan lähestymällä häntä saatat saavuttaa suuren onnen joka jää kokematta ellet koskaan edes yritä. Ja on mahdollista että kadut jollet pistä itseäsi likoon ja yritä, ja mietit sitä vielä keinutuolissa vanhoilla päivilläsi. Anna mennä! Tsemppiä sinulle! Rohkeus kasvaa uskaltaessa!
Syitä miksei ujoja uskalla lähestyä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8782704
ON... En mä pystynykkää, meinasi kirjottaa jotaki rumaa, mutta ei mulla oikeastaan oo mitään pahaa sanottavaa hänestä. Ajattelin, jos mä alkaisin vihaamaan häntä niin sitten mun tunteet kuolis, mutta ei se vissiin mee niin. Miksi tunteet ei mene pois, vaikka tietää, että toinen ei tunne mitään?
sitten ole tän ketjun aloittaja.
Oisinpa minä se Liisa, ketä tarkotat
puhut?
Et sä oo se Liisa, jota mä tarkotan. Se ei omistais mulle mitään sydämiä...
No kerro ees mistä päi oot:) ei sitä ikinä voi tietää.
kaikki ei oikeasti oo mistään ulkonäöstä kiinni.
voihan se Liisa olla yhtä ujo ku sä.
ei sillä oo väliä mistäpäin oon, tää Liisa kyl tietää mun tunteista, luulisin.
Ja ei tää "mun" Liisa kyllä mikään ujo mun tietääkseni ole..
Monet on ihastuksiensa kaa ujoja :)
vaikka tietääski toisen tunteet..?
Niinhä se on. jotkut ei vaan voi sille mitään. pää käskee tehdä toista mutta keho ei tottele;p hah.
voi olla. Mutta tälle Liisalle mä oon vain pelkkä vitsin aihe.. Kyl mä sen tiedän...
Ja mikä sua nyt naurattaa??
Makee kielenilmaisu. Tuntuisi varmaan hyvältä...
on makee kielenilmaisu?
Liisa joka tietää sun tunteista...tiedän että olet ujo.
Liisa jolle olet vitsin aihe...ja luuseriko.....?
Kerro jotakin pientä edes että tunnistan sinut.......please!
Olivatko nämä tunteet ja vitsi sun siis aloittajan kirjoittamia?
Kerro paikkakunnan ekakirjain......aavistan nyt.....kerro nyt jotakin.........vitsin aihe et ole älä luule. Olet enemmänkin kiinnostava usko pois.
sä nyt kysyt?
No minä nimimerkki 30012010, en ole tämän ketjun aloittaja, eli olen eri henkilö.
Ja en usko, että olisin tuo sinun kaipaamasi henkilö, kuka mua nyt kaipaisi..?
Kerro ite, jos luulet mut tuntevasi.
Tuskinpa tärppää, mutta sanon kuitenkin
Nimeni eka kirjain on j, paikkakunnan eka kirjain h
tulipas tästä aiheesta suosittu :P
Niin, ja kans sukunimen eka kirjain on H? No niin, kaikki natsaa! Tiesinhän minä että että se olet sinä, pikku rumpalipoika! :)
Toinen syy, miksi itse en ole lähestynyt sinua on se, että periaatteisiini kuuluu etten lähesty tyyppejä, joista voi edes epäillä että heillä edes mahdollisesti on jotain meneillään jonkun toisen kanssa. Ja kuten ymmärtänet, sellaista on ollut pääteltävissä. Joten jos haluat kanssani jotain yrittää, ei auta kuin keräillä itsesi ja yrittää keksiä jotain. Tosin voit olla varma ettet saa pakkeja tältä kissalta, jos pyydät mua kahville tms. Saatan joskus purra ja olen kaikin mahdollisin tavoin äärimmäisen vaarallinen, mutta pakit ovat viimeinen asia joita sinun tarvitsee minulta pelätä!
Jos mietit sitä blondia kundia, joka välillä on ollu mun mukana niin se on mun pikkuveli, vaikka minkäänlaista yhdennäköisyyttä ei olekaan havaittavissa.
Ja et sä todellakaan mikään luuseri ole, en käsitä miksi sellaista kuvittelet! Kyse on valheellisesta minäkuvasta jolla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa! Unohda tuollaiset höpöjutut! Sä oot just täydellinen.
lukea tätä nimikaimojen kirjoittamaa viestiketjua. Aihe ei kosketa mitenkään mua. koska muhun ei kukaan ole ihastunut, eikä koskaan tule edes ihastumaan. Mä kuulun niihin joiden kans voi jutella kamuna mutt muuten ei kiinnostusta löydy. Tsemppiä kaimoille, toivottavasti jollakin onnistaa paremmin kuin mulla ikinä.